Wikipedia

Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w fix
Lähteiden tarkistusta ja korjausta, AM-linkkien tarkistus ja korjaus, mallineita ja viilausta.
Rivi 11:
mutta säilytti itsenäisyytensä. Liittoutuneilta poistui yksi rintama. Saksalaisjoukot oli häädettävä maasta [[Lapin sota|Lapin sodassa]]. Rauhanteossa Suomi menetti [[Petsamo]]n ja vuokrasi [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkalan]] Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi sekä maksoi mittavat [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaukset]]. Suomessa kommunistien toiminta laillistettiin. Suomi joutui myöhemmässä ulkopolitiikassaan ottamaan tarkkaan huomioon Neuvostoliiton edut ja maiden välille solmittiin [[YYA-sopimus]].
| lopputulos = [[Moskovan välirauha]] (1944)
 
| taistelija1 = {{Suomi}}<br>{{Natsi-Saksa (1935-1945)}}
| taistelija2 = {{Neuvostoliitto (1923-1955)}}
Rivi 26 ⟶ 25:
 
'''Jatkosota''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kuin [[natsi-Saksa|Saksa]] toteutti [[operaatio Barbarossa]]n nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.
 
Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat [[talvisota|talvisodassa]] menetetyt alueet ja etenivät yli [[Syväri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt [[asemasota]]vaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua [[Muurmannin rata]]a eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään [[Murmansk]]iin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4–5. syyskuuta. [[Moskovan välirauha]] allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]ssa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti [[Lapin sota]]an Saksaa vastaan.
 
== Sotaa edeltäneet tapahtumat ==
=== Välirauha ===
:{{Pääartikkeli|[[Välirauha]]}}
 
Talvisodan maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]], ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100&nbsp;000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa talvisodan loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia.
 
Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16&nbsp;%:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'', jossa hän piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina. Ulkomaiden arviot Suomen puolustuskyvystä ennen talvisotaa perustuivat samoihin kriteereihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Leskinen, Antti Juutilainen| Nimeke = Jatkosodan Pikkujättiläinen | Vuosi = 2007| Luku = Maavoimien joukkojen perustaminen| Sivu = 77|Julkaisija = WsoyWSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-28690-6 | Viitattu = 12.2.2016 }}</ref>
 
Saksa [[operaatio Weserübung|hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan]] huhtikuussa 1940 ja valtasi maat nopeasti. Toukokuussa Saksa [[taistelu Ranskasta|hyökkäsi Ranskaan]]. Maan pohjoisosan miehitti Saksa suoraan ja eteläosaan muodostettiin Saksan valvoma [[Vichyn hallitus]], joka kieltäytyi jatkamasta taistelua. Britannia valmistautui suuriin ilmataisteluihin estääkseen Britteinsaarien valtaamiseen tähtäävät Saksan sitä vastaan suorittamat laajat strategisiksi tarkoitetut pommitukset.
Rivi 50 ⟶ 48:
 
=== Suomen ja Saksan lähentyminen ===
:{{pääartikkeli|[[Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941]]|[[Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941]]}}
 
6.9.1940 Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa kauttakulkusopimuksen liikenteestä Hankoon.
 
Rivi 64 ⟶ 61:
Huhtikuussa 1941 alettiin insinööritoimisto Rataksessa värvätä vapaaehtoisia [[Waffen-SS|Waffen-SS:n]] Wiking-divisioonan suomalaispataljoonaan. Värväystä jatkui kesäkuulle 1941. Ensimmäiset värvätyt lähtivät Saksaan koulutukseen toukokuussa 1941.<ref name="AutoVM-6"/>
 
=== Operaatio Barbarossa ja Suomi ===
[[Tiedosto:Operation Barbarossa corrected border.png|thumbpienoiskuva|Operaatio Barbarossan päähyökkäyssuunnat. Leningradin vastaisessa pihtiliikkeessä Suomen rintamalla oli suuri merkitys.]]
:{{Pääartikkeli|[[Operaatio Barbarossa]]}}
 
Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili 25. toukokuuta 1941 Saksan pääesikunnassa [[Salzburg]]issa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali [[Alfred Jodl]] selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan ja osallistumaan Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen. Eri aselajien välillä käydyissä jatkoneuvotteluissa [[Berliini]]ssä 26.–28. toukokuuta vaihdettiin teknisiä ja taktisia tietoja.<ref name="AutoVM-7"/>
 
Rivi 84 ⟶ 80:
 
==== Tapahtumat juuri ennen sodan alkua ====
:{{pääartikkeli|[[Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941]]}}
[[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] esikunnan määräyksestä [[Yleisradio]]n [[Lahden radioasema]]n sekä [[Turku|Turun]] ja Oulun radiomastoihin asennettiin 21. kesäkuuta automaattiset morsetuslaitteet saksalaisten pommikoneiden radiosuunnistusta varten.<ref>Nikkilä-Kilpula 15.10.2010</ref> Ilmailuhistoriaa tutkineen tohtori Hannu Valtosen mukaan saksalaisia pommikoneita lensi yöllä 21.–22. kesäkuuta [[Itä-Preussi|Itä-Preussista]] Etelä-Suomen ilmatilan kautta [[Laatokka|Laatokan]] pohjoispuolelle ja sieltä etelään Leningradin seudulle, missä Saksa ja Neuvostoliitto kävivät operaation ensimmäiset ilmataistelut noin kello kolmen jälkeen aamuyöllä. Tämän jälkeen saksalaiset pommittajat lensivät Suomeen Uttiin, missä ne tankattiin ja mistä ne jatkoivat kotikentilleen Itä-Preussiin.<ref name="Jokipii_457-465"/>
 
Rivi 95 ⟶ 91:
[[Adolf Hitler]] julisti 22. kesäkuuta radioidussa puheessaan Suomen taistelevan yhdessä (Im Verein) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta [[Adolf Hitler|Hitlerin]] puhe oli maan johdolle kiusallinen, sille se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.<ref name="vahtola372"/>
 
Nämä toimet saivat osaltaan Neuvostoliiton aloittamaan sotatoimet myös Suomea vastaan, koska se katsoi Suomen sallivan alueensa käytön hyökkäykseen itseään vastaan. Saksan kanssa aloitetuista koordinoiduista merisotatoimista ja Saksan Nurmeksen tasolta Petsamoon asti sijoittamasta armeijasta huolimatta Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana.<ref>{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Välirauhan aika, Historia, Suomi, Oppimineni|osoite Osoite = httphttps://oppiminen.yle.fi/historia-suomiaihe/suomi-jatkosodassaartikkeli/2012/11/08/valirauhan-aika |julkaisu Tekijä =yle Trötschkes, Rita | Ajankohta = 8.fi11.2012 |viitattu Julkaisu = 2016-01-15Yle Oppiminen | Viitattu = 6.12.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Suomalaisten hyökkäysvaihe, Historia,| Suomi, Oppiminen, yle.fi|osoiteOsoite = httphttps://oppiminen.yle.fi/historia-suomiaihe/suomi-jatkosodassaartikkeli/2012/11/09/suomalaisten-hyokkaysvaihe |julkaisu Tekijä = OppiminenTrötschkes, yleRita | Ajankohta = 9.fi11.2012 | Julkaisu = Yle Oppiminen |viitattu = 2016-01-156.12.2018}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jokipii, Mauno Jokipii| Nimeke = Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1987}}{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Geust, Carl-Fredik Geust| Nimeke = Sotahistoriallinen aikakauskirja 20-2001. "Jatkosodan alun neuvostopommitukset" | Julkaisija = Sotahistoriallinen seura |Vuosi = }}{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke = Miksi Neuvostoliitto aloitti pommitukset, joista alkoi jatkosota? |osoite Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-neuvostoliitto-aloitti-pommitukset-joista-alkoi-jatkosota |julkaisu Julkaisu = Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi |viitattu Viitattu = 15.1.2016-01-15|kieli = fi}}{{Parempi lähde}}</ref>
 
== Sodan kulku ==
[[kuvaTiedosto:Continuation War July 1941 Finnish.jpg|thumbpienoiskuva|Jatkosodan ryhmitysalueet heinäkuun alussa 1941: saksalaiset hyökkäsivät [[Petsamo|Petsamon]] suunnalla 29. kesäkuuta ja suomalaiset hyökkäsivät [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja Kuusamon suunnalta 1. heinäkuuta.]]▼
 
▲[[kuva:Continuation War July 1941 Finnish.jpg|thumb|Jatkosodan ryhmitysalueet heinäkuun alussa 1941: saksalaiset hyökkäsivät [[Petsamo|Petsamon]] suunnalla 29. kesäkuuta ja suomalaiset hyökkäsivät [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja Kuusamon suunnalta 1. heinäkuuta]]
 
=== Sota alkaa ===
:{{Pääartikkeli|[[Jatkosodan hyökkäysvaihe]]}}
 
Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta kello 06:05, jolloin Neuvostoliitto pommitti suomalaista laivasto-osastoa merellä. Tämän jälkeen samana päivänä Suomi osallistui eteläisen Suomenlahden miinoittamiseen. Samana päivänä Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Pommituslennolta palanneita saksalaiskoneita pysähtyi Suomen alueella tankkaukseen. Neuvostoliitto vastasi pommittamalla lentokoneilla ja tykeillä suomalaisia sotilaskohteita Suomessa. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vältyttiinkin merkittäviltä sotatoimilta muutaman päivän ajan. 24. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.<ref name="YLE"/>
 
Rivi 112 ⟶ 105:
Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen.<ref name="vahtola372">Vahtola 2003, s. 370–372</ref>
 
Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaa]] julistamaan sodan Suomelle. Britannian pääministeri [[Winston Churchill]] lähetti marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimille]] henkilökohtaisen, yksityisen ja salaisen kirjeen, jossa hän pahoitteli, että Britannia joutuu piakkoin julistamaan Suomelle sodan. [[Winston Churchill|Churchill]] myös kehotti Suomea olemaan ylittämättä vanhaa rajaa. Kirjettä säilytetään [[Imperial War Museum|Britannian Imperial War Museumissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://personal.inetjput.fi/koti/juhani.putkinen/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm#_ednref1 | Nimeke = Englannin ja Suomen välinen sota | Tekijä = Juhani Putkinen, Juhani | Ajankohta = 15.4.2010 | Viitattu = 196.312.20122018}}</ref>
 
[[Yhdistynyt kuningaskunta]] katkaisi diplomaattisuhteet 1. elokuuta ja uhkasi sodalla 22. syyskuuta, jollei etenemistä katkaistaisi. Suomen liityttyä [[antikomintern-sopimus|antikomintern-sopimukseen]] 25. marraskuuta Britannia jätti [[ultimaatumi]]n, jossa se vaati vihollisuuksien lopettamista 5. joulukuuta mennessä. Jäätyään ilman tyydyttävää vastausta [[Lontoo]] ilmoitti Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta sodanjulistuksesta Suomelle. Suhteet ulkomaihin huononivat Suomen joukkojen edetessä. Varsinaiset sotatoimet maiden välillä rajoittuivat kuitenkin jo aikaisemmin 30. kesäkuuta tapahtuneeseen Suomen [[Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941|Liinahamarin pommitukseen]]. Myös [[Australia]], [[Kanada]] ja [[Uusi-Seelanti]] toimittivat Suomelle sodanjulistuksen.
 
=== Suur-Suomea rakentamassa ===
:{{Pääartikkeli|[[Suur-Suomi-aate]]}}
[[kuvaTiedosto:Finnish advance in Karelia during the Continuation War (finnish).png|leftvasen|255 px|thumbpienoiskuva|Suomen puolustusvoimat hyökkäsi itse paitsi Itä-Karjalaan, myös Leningradin ja Vologdan alueille aina Syvärin eteläpuolelle saakka 1941; suomalaismiehitys jatkui aina vuoteen 1944 asti.]]▼
 
[[kuvaTiedosto:Terveiset mainilaan.png|thumbpienoiskuva|Suomalaiset tykkimiehet lähettävät vanhalle rajalle päästyään ”terveiset” talvisodan alusta tuttuun Mainilaan.]]▼
▲[[kuva:Finnish advance in Karelia during the Continuation War (finnish).png|left|255 px|thumb|Suomen puolustusvoimat hyökkäsi itse paitsi Itä-Karjalaan, myös Leningradin ja Vologdan alueille aina Syvärin eteläpuolelle saakka 1941; suomalaismiehitys jatkui aina vuoteen 1944 asti]]
[[Tiedosto:Continuation War 1941.jpg|pienoiskuva|Suomalaisjoukot ylittämässä Tarton rauhan (1920) rajaa.]]
▲[[kuva:Terveiset mainilaan.png|thumb|Suomalaiset tykkimiehet lähettävät vanhalle rajalle päästyään ”terveiset” talvisodan alusta tuttuun Mainilaan.]]
[[kuvaTiedosto:ContinuationJR45 Warcrossing 1941Murmansk railway.jpg|thumbpienoiskuva|400px|Suomalaisjoukot ylittämässä TartonMuurmannin rauhanrataa (1920)lähellä rajaaKäppäselkää.]]
[[kuva:JR45 crossing Murmansk railway.jpg|thumb|Suomalaisjoukot ylittämässä Muurmannin rataa lähellä Käppäselkää]]
 
Jo [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana vuonna 1918 [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] oli [[Antrea]]ssa [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] antanut [[miekkavala|julistuksen]], jossa toteaa ettei tulisi panemaan miekkaansa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Jatkosodassa Mannerheim antoi kuuluisan ns. [[miekantuppipäiväkäsky]]nsä, jossa hän viittasi julistukseensa. Päiväkäskyssä oli mainintoja myös suuresta Suomesta, mikä jo tuolloin aiheutti kielteistäkin huomiota poliittisissa piireissä.
Rivi 142 ⟶ 134:
=== Asemasota ===
{{Korjattava|Sisältö ei vastaa otsikkoa. Asemasota vaihe alkaa joulukuussa mihin asti hyökättiin...pääosa sisällöstä keskittyy johonkin muuhun.}}
[[kuvaTiedosto:Continuation War December 1941 Finnish.jpg|thumbpienoiskuva|Rintamatilanne joulukuussa 1941.]]
 
Mannerheim ja Ryti suhtautuivat kielteisesti Leningradin valloitukseen ja sen suoraan tukemiseen, samoin kuin [[Muurmannin rata|Muurmannin radan]] katkaisemiseen, jotta argumentti erillissodasta pitäisi ja jotta Suomella säilyisivät paremmat rauhanneuvottelumahdollisuudet Saksan mahdollisen häviönkin yhteydessä<ref name="AutoVM-21"/>. Suomalaisten eteneminen pysähtyi Mannerheimin käskystä joulukuussa 1941, jolloin alkoi niin kutsuttu '''asemasotavaihe'''. Se kesti kaksi ja puoli vuotta. Talvisodassa menetetyt alueet eduskunta liitti 6. joulukuuta takaisin Suomeen palauttaessaan [[Tarton rauha]]n rajat.
Rivi 148 ⟶ 140:
Jatkosodan aikana tuotanto ja ulkomaankauppa vähenivät, mikä aiheutti ongelmia maan elintarvikehuollolle. Vaikein ruokatilanne oli vuosien 1942–1943 välisenä talvena. Tällöin esimerkiksi rintamamiehillä ilmeni puutostauteja, ja erityisesti osalla nuoremmista miehistä ruoanpuutteesta johtuvaa yleistä heikkoutta. Tilanteen pelasti ruokatarvikkeiden tuonti lähinnä Saksasta ja sen vaikutuspiirissä olevista maista. Lisäksi rintamamiesten tilannetta helpottivat Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot, jotka muonittivat 50&nbsp;000 vastuualueellaan olevaa suomalaissotilasta. Huolimatta pitkien kuljetusmatkojen mukanaan tuomista käytännön ongelmista, yksitoikkoisesta ruuasta ja rajoitetuista annoksista rintamamiesten muonitus onnistui tyydyttävästi. Rintamamiesten keskuudessa esiintyi jatkosodan aikana kaikkiaan 300 sairaalahoitoa vaatinutta puutostautitapausta, mitä voidaan pitää varsin pienenä määränä.<ref name="AutoVM-23"/>
 
[[kuvaTiedosto:Continuation War 1942 and Soviet assaults Finnish.jpg|thumbpienoiskuva|Puna-armeijan operatiiviset hyökkäykset asemasotavaiheessa 1942; hyökkäykset torjuttiin tammikuussa Maaselän kannaksella ja huhtikuussa kolmelta suunnalta: Petsamossa, Kiestingissä ja Syvärillä.]]
[[kuvaTiedosto:Propaganda Leaflet 1941-44.jpg|thumbpienoiskuva|Propagandaa levitettiin Suomeen muun muassa tiputtamalla lentokoneista tällaisia pieniä lehdyköitä.]]
 
Vuonna 1942 taistelut jatkuivat hajanaisesti Syvärillä ja Kiestingissä. Suomalaisten ainoaksi hyökkäyssotatoimeksi koko asemasodan aikana jäi [[Suursaaren valtaus]] maaliskuussa.<ref name="AutoVM-24"/>
Rivi 167 ⟶ 159:
Suomi hylkäsi mahdottomiksi arvioimansa rauhanehdot huhtikuussa 1944. Neuvostoliitto pyrki taivuttamaan Suomen rauhaan [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksilla]] (”rauhanpommitukset”) helmikuun aikana. Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa [[Berliinin taistelu|Berliinin valtaukseen]].
 
[[kuvaTiedosto:Ryti Mannerheim.JPG|thumbpienoiskuva|400px|Mannerheim ja Ryti tarkastavat joukkoja [[Enso]]ssa 4. kesäkuuta 1944.]]
[[kuvaTiedosto:Estonian volunteers in finland in the continuation war.jpg|leftvasen|thumbpienoiskuva|Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana.]]
 
=== Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944 ===
Puna-armeija lopetti asemasodan [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella]] 9. kesäkuuta 1944 ja kaksi viikkoa myöhemmin Maaselän suunnalla. 10. kesäkuuta, neljä päivää [[Normandian maihinnousu]]n jälkeen, Yhdysvallat julisti Suomen ja sen johtajien olevan saksanmielisiä ja pyysi lähettiläs [[Hjalmar J. Procopé|Procopétä]] poistumaan maasta.
 
[[kuvaTiedosto:Josefstalinjatkosota.jpg|leftvasen|thumbpienoiskuva|Kesäkuussa 1944 tuhottu [[IS-sarja|Josif Stalin 2 -panssarivaunu]].]]
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.<ref name="vahe"/> Neuvostoliiton tykistökeskitykset ja ylivoima mursivat suomalaisen puolustuksen<ref name="vahe"/> (Valkeasaaressa 10. kesäkuuta 1944). [[VT-linja]] (Vammelsuu–Taipale) murtui [[Kuuterselän taistelu|Kuuterselässä]] 14. kesäkuuta ja [[Viipuri]] vallattiin suomalaisilta lähes taisteluitta 20. kesäkuuta. Samana päivänä tehtiin Elisenvaaran asemalle [[Elisenvaaran pommitus|sodan tuhoisin lentopommitus]], jossa kuoli yli sata, ja loukkaantui yli 300 henkeä.
 
Rivi 188 ⟶ 180:
Syväriltä puna-armeijan eteneminen jatkui niin sanottuna [[Itä-Karjalan suurhyökkäys 1944|Itä-Karjalan suurhyökkäyksenä]], mutta se pysäytettiin kiivaissa taisteluissa [[U-asema]]ssa Impilahden–Jänisjärven tasalla. Myös pohjoisessa suomalaiset vetäytyivät. Vanhan rajan Ilomantsissa ylittäneet yli kahden divisioonan vahvuiset joukot torjuttiin ja tuhottiin 9. elokuuta päättyneessä [[Ilomantsin taistelu]]ssa.
 
[[kuvaTiedosto:Continuation War September 1944 Finnish.jpg|thumbpienoiskuva|Rintamalinjan kulku 4. syyskuuta 1944, [[Moskovan välirauha]] solmittiin 19. syyskuuta.]]
Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen edustaja. Ryti erosi 1. elokuuta ja Mannerheim nimitettiin hänen seuraajakseen. Mannerheim nimitti uuden hallituksen 7. elokuuta.
 
Rivi 196 ⟶ 188:
 
== Sotavangit ==
:{{Pääartikkeli|[[Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa]]|[[Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana]]}}
[[KuvaTiedosto:Soviet Prisoners Of War in Continuation War.jpg|thumbpienoiskuva|300px|Neuvostoliittolaiset sotavangit marssivat töihin.]]▼
 
▲[[Kuva:Soviet Prisoners Of War in Continuation War.jpg|thumb|300px|Neuvostoliittolaiset sotavangit marssivat töihin.]]
Neuvostoliittolaisten [[sotavanki]]en määrä Suomessa on arvioitu olleen noin 64&nbsp;000 henkeä. Näistä 56&nbsp;000 vankia oltiin otettu jo vuonna 1941. Noin 2&nbsp;700 vankia vaihdettiin saksalaisten [[itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisiin]], joita oli noin 2&nbsp;200. Vuoden 1942 huonon sadon takia nälkään kuoli monia sotavankeja. Neuvostoliittolaisia sotavankeja kuoli 18&nbsp;318 suomalaisilla sotavankileireillä.
 
Rivi 204 ⟶ 195:
 
== Rauha ==
[[KuvaTiedosto:Pariisin rauha.png|thumb|300pxpienoiskuva|Neuvostoliitolle luovutetut alueet vuonna 1944.]]
Rytin erottua tehtävistään ja 4. elokuuta virkaan astunut uudeksi presidentiksi valittu Mannerheim katsoi elokuun puolivälissä Rytin tekemän Ribbentrop-sopimuksena tunnetun henkilökohtaisena kirjeenä lähetetyn vakuutuksen olevan pätemätön sitomaan Suomea Saksaan. Rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Neuvostoliiton ehtona aselevolle oli suhteiden katkaiseminen Saksaan. Eduskunta äänesti 2. syyskuuta suhteiden katkaisemisen puolesta äänin 113–43 ja Neuvostoliitto oli valmis aloittamaan aselevon 4. syyskuuta 1944 kello 8.00 sillä edellytyksellä, että Suomi tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan. Suomalaiset lopettivat sotatoimet tuona ajankohtana, mutta neuvostoliittolaiset jatkoivat tulitusta vielä vuorokauden, mikä ilmeisesti johtui tiedotteen julkaisun viivästymisestä.<ref name="AutoVM-25"/>
 
Rivi 225 ⟶ 216:
 
== Suomen ja Saksan suhde jatkosodan aikana ==
[[KuvaTiedosto:Fortsetzungskrieg1.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Saksalaisjoukkoja Rovaniemellä varuskunta-alueensa edessä vuonna 1942.]]
[[KuvaTiedosto:Fortsetzungskrieg3.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Saksalaisjoukkoja Rovaniemellä vuonna 1942.]]
Keskustelu jatkosodan alusta, suurhyökkäyksen yllätyksestä, torjuntavoitosta ja saksalaisten osuudesta jatkuu edelleen sekä muistelmakirjallisuudessa että tutkimuksissa. Sodan lopusta 1980-luvun loppuun asti käytiin keskustelua sodan alkamisesta, jossa nk. [[ajopuuteoria]]n katsottiin selittävän Suomen tien sotaan. Suurhyökkäys-aiheessa perinteisen käsityksen mukaan Stalin tarvitsi voimat ensisijaisesti Saksaa vastaan. Hyökkäyksen jatkaminen käsketylle Kymijoen linjalle olisi edellyttänyt uusia suunnitelmia ja lisäjoukkojen keskityksiä, ja sitä taas yleistilanne ja vuodenajan vaihtuminen eivät olisi sallineet. Siksi Neuvostoliitto suostui neuvoteltuun erillisrauhaan, vaikka liittoutuneet olivat sopineet vaativansa Saksalta ja sen liittolaisilta antautumista. Suomalaiset katsoivat olevansa Saksan ”kanssasotijoita” omine päämäärineen eivätkä liittolaisia.
 
Rivi 233 ⟶ 224:
Liittonäkemyksen kannattajat kiinnittävät huomiota esimerkiksi siihen, että joukko korkea-arvoisia suomalaisupseereita sai etukäteen tietoja operaatio Barbarossasta siten, että jatkosota oli olennaisesti sidoksissa tähän operaatioon. Näin ollen Suomen jatkosotaa sellaisena kuin se käytiin ei olisi sodittu ilman Saksan merkittävää materiaalista ja strategista tukea. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä Suomen ja Saksan välille ei ollut solmittu liittosopimusta, mutta käytännössä Suomi oli Saksan liittolainen, sillä se kävi sotaa Saksan resursseilla ja aseilla, antaen Pohjois-Suomen saksalaisten käyttöön ja alistaen joukkojaan Saksan armeijan komennukseen. Varsinkin jatkosodan alkuvaiheessa Suomen operaatiot olivat täysin sidoksissa Saksan omiin operaatioihin ja niistä riippuvaisia. Samoin maiden turvallisuuspoliiseilla oli kiinteät suhteet.<ref name="mei"/>
 
Sota-aikana saksalaisia kutsuttiin aseveljiksi, kuten myös Saksassa suomalaisia. Myös Suomen valtionjohto käytti termiä puhuessaan Saksasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Rintala, Paavo Rintala| Nimeke = Sotilaiden äänet | Julkaisija = Otava |Vuosi = 1966}}</ref><ref>{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Jatkosodan tuntematon tausta |osoite Osoite = httphttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/13/jatkosodan-tuntematon-tausta |julkaisu Tekijä = yleYli-Ojanperä, Elina | Ajankohta = 13.fi1.2014 |viitattu Julkaisu = 2015-Yle Elävä arkisto | Viitattu = 6.12-24.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Suomi hyökkää Saksan rinnalla |osoite Osoite = httphttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomi-hyokkaa-saksan-rinnalla |julkaisu Tekijä = ylePerälä, Reijo | Ajankohta = 8.fi9.2006 |viitattu Julkaisu = 2015-Yle Elävä arkisto | Viitattu = 6.12-24.2018}}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 255 ⟶ 246:
== Lähteet ==
=== Kirjat, aikakauslehdet ===
* {{Kirjaviite | Tekijä = Alftan, Robert (toim.) | Nimeke = Aseveljet: Saksalais-suomalainen aseveljeys 1942–1944 | Selite = Johdanto ja alaviitteet: Markku Jokisipilä | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2005 | IsbnISBN = 951-0-30421-2}}
* Glantz, David: The Siege of Leningrad 1941–44, MBI Publishing Company 2001
* {{Kirjaviite | Nimeke = Jatkosodan historia | Vuosi = 1988 | Julkaisija = Sotatieteen laitos, WSOY | IsbnISBN = 951-0-15326-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jokipii, Mauno | Nimeke = Jatkosodan synty: Tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 | Selite = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 848 | Julkaisija =OtavaS Otava | Vuosi=1987 | IsbnISBN = 951-1-08799-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jussila, Osmo; & Hentilä, Seppo; & Nevakivi, Jukka | Nimeke = Suomen poliittinen historia 1809–2006 | Julkaisija = WSOY }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka | Nimeke = Suomen poliittinen historia 1809–2009 | Selite = 5. uud. p. | Julkaisija = WSOY Oppimateriaalit | Vuosi = 2006 | IsbnISBN = 951-0-31572-9}}
* Historiallisia Tutkimuksia 148. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Junila, Marianne | Nimeke = Kotirintaman aseveljeyttä: Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941–1944 | Selite = Väitöskirja: Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 61 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2000 | IsbnISBN = 951-746-216-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Järventaus, Jorma jne. | Nimeke = Suomi sodassa | Vuosi = 1983 |Julkaisija = Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab | IsbnISBN = 951-9078-94-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kijanen, Kalervo | Nimeke = Sukellushälytys | Vuosi = 1977 | Julkaisija = Sukellusveneveteraanit ry | IsbnISBN = 9519545700}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hans Peter Krosby| Nimeke = Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940–1941 | Vuosi = 1966 | Sivu = 240–243 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä }}
* {{kirjaviite | Tekijä=Kulomaa, Jukka | Vuosi=1989 | Nimike=Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–1944 | Sivu = 67–75 | Selite = Historiallisia Tutkimuksia 148 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija=Suomen Historiallinen Seura}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Antti | Nimeke = Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944 | Selite = Väitöskirja, Joensuun yliopisto | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1982 | IsbnISBN = 951-1-06946-2}}
* Mannerheim, G.: ''Muistelmat II''. Helsinki: Otava 1952.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Meinander, Henrik | Nimeke = | Vuosi =2008 |Julkaisija = xx| IsbnISBN = xx }}{{lähde tarkemmin}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Paasilinna, Erno | Nimeke = Maailman kourissa | Vuosi = 1983 |Julkaisija = Otava | IsbnISBN = 951-1-07631-0 | Viitattu =17.6.2008 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pranttila, Anneli | Nimeke = Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939–1945 | Vuosi = 2006 | Kappale = tiivistelmä | Selite = Väitöskirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos | IsbnISBN = 952-92-0683-6 | Viitattu =14.6.2008 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Ari ja& Kilin, Juri | Nimeke = Jatkosodan torjuntataisteluja 1942–44 | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2008 | IsbnISBN = 978-951-593-070-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Silvennoinen, Oula | Nimeke = Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944 | Selite = Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2008 | IsbnISBN = 978-951-1-21501-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Skyttä, Kyösti | Nimeke = Ei muuta kunniaa. Risto Rytin kujanjuoksu 1939–1945 | Vuosi = 1989 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus, Kirjayhtymä | IsbnISBN = 951-26-3318-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Vahtola, Jouko | Nimeke = Suomen historia – Jääkaudesta Euroopan unioniin | Vuosi = 2003 | Julkaisija = Otava | IsbnISBN = 978-951-1-17397-7 | Viitattu = 7.12.2012 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ylikangas, Heikki | Nimeke = Yhden miehen jatkosota |Julkaisija=Otava | Vuosi=2009 | IsbnISBN = 978-951-1-24054-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ziemke, Earl F. | Nimeke = Saksalaisten sotatoimet pohjolassa 1939–1945 | Vuosi = 1963 | Julkaisija =WSOY WSOY}}
 
=== Päivälehdet ===
* {{Lehtiviite | Tekijä = [[Markku Jokisipilä]], Markku | Otsikko = Jatkosodan synty suomalaisen menneisyyden kipupisteenä | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 21.6.2001 | Sivut = aliokirjoitus |www = https://web.archive.org/web/20090325095726/http://vanha.soc.utu.fi/polhist/vaihtuvat/Jokisipila_Jatkosodan%20synty%20-%20suuri%20kansallinen%20dilemma.pdf | Tiedostomuoto = PDFpdf | Viitattu = 14.11.2008 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Mäkinen, Esa | Otsikko = Historian professorit hautaavat pitkät kiistat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.10.2008 | Sivut = C 1 |Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | TunnisteIssn = ISSN 0355-2047 | www = httphttps://www.hs.fi/arkistokulttuuri/artikkeli/Historian+professorit+hautaavat+pitkät+kiistat/HS20081019SI1KU01ndeart-2000004606365.html | www-teksti = www-arkisto (maksullinen) | Viitattu = 19.10.2008 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Eeva Nikkilä-Kilpula, Eeva | Otsikko = Saksa käytti hyväkseen Suomen Yleisradiota | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 15.10.2010 | Sivut = 7 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva | TunnisteIssn =ISSN 0356-1356 | Viitattu = 15.10.2010 }}
 
=== Verkko ===
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20051029144011/http://www.ln.mid.ru/brp_4.nsf/e78a48070f128a7b43256999005bcbb3/23cfdf11e1006c1fc3256fba0030ec45?OpenDocument | Nimeke = Russian MFA Information and Press Department Commentary Regarding a Media Question Concerning Finnish President Tarja Halonen's Interpretation of Character of World War II | Julkaisija = Ministry Of Foreign Affairs of the Russian Federation | Luettu=12.06.2007}}
* [{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111119070329/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+hautaisi+erillissota-k%C3%A4sitteen/1135239964580 ''| Nimeke = Professori hautaisi erillissotakäsitteen''] Helsingin| SanomienAjankohta verkkosivut= 4.10.2008 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 1.12.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111119070416/http://www.hs.fi/english/article/FACTFILE+This+is+what+the+President+said/1101978754542 | Nimeke = Factfile: This is what the President said | JulkaisijaAjankohta = 19.11.2011 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | LuettuViitattu = 12.06.2007 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = httphttps://agricola.utuagricolaverkko.fi/nytreview/arvoskysymyksia-ja-lopulta-myos-vastauksia/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=47&vps=25&arvostelu=1290 | Nimeke = Kysymyksiä ja lopulta myös vastauksia | Tekijä = Vahe, Juha | Selite = kirja-arvio | Julkaisu = Agricola – Suomen historiaverkko | Ajankohta = 10.12.2007 | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Viitattu = 14.6.2008}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="Ziemke161-162">Ziemke 1963, s. 161–162</ref>
*<ref name="AutoVM-3">Ziemke 1963, s. 169</ref>
*<ref name="AutoVM-5">Ziemke 1963, s. 168</ref>
*<ref name="AutoVM-6">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110807072538/http://www.mv.helsinki.fi/home/ajsaarel/SSprosemma.doc | Nimeke = Suomalaiset pääkallojoukoissa| Tekijä =Saarelainen, Antti | Selite =s. 16, luku 3.3: Suomalaisten värväys käytännössä | Tiedostomuoto = doc |Julkaisija =Helsingin yliopisto | Viitattu = 7.9.2009}}</ref>
*<ref name="AutoVM-7">Krosby 1966, s. 240–243</ref>
*<ref name="AutoVM-8">Ziemke 1963, s. 194</ref>
*<ref name="AutoVM-9">Junila2000, s. 48–49</ref>
*<ref name="AutoVM-10">Paasilinna 1983, s.338</ref>
*<ref name="Jokipii_457-465">Jokipii, Jatkosodan synty s. 457–465</ref>
*<ref name="AutoVM-11">Alftan & Jokisipilä 2005, s. 277–278</ref>
*<ref name="AutoVM-12">Kijanen, Sukellushälytys{{Lähde tarkemmin}}</ref>
*<ref name="AutoVM-13">Jokipii, Jatkosodan synty{{Lähde tarkemmin}}</ref>
*<ref name="v1">Mannerheim II 1952: 327.</ref>
*<ref name="AutoVM-14">Laine 1982, s. 116, 122, 346–348, kuvaliite</ref>
*<ref name="AutoVM-15">Laine 1982, s. 122</ref>
*<ref name="AutoVM-16">Laine 1982 s. 106</ref>
*<ref name="AutoVM-17">Kulomaa 1989, s. 67–75</ref>
*<ref name="AutoVM-18">Laine 1982, s. 115, 117–118, 130–131, 485–488</ref>
*<ref name="AutoVM-19">Laine 1982, s. 116, 227–248, 487</ref>
*<ref name="AutoVM-21">Skyttä 1989{{Lähde tarkemmin}}</ref>
*<ref name="AutoVM-23">Pranttila 2006{{Lähde tarkemmin}}</ref>
*<ref name="AutoVM-24">Raunio, Kilin 2008: 14–15.</ref>
*<ref name="vahe">Vahe/Agricola 2007</ref>
*<ref name="Ylikangas 2009">Ylikangas 2009, s. 40–61</ref>
*<ref name="AutoVM-25">Jussila, Hentilä, Nevakivi 2006, s. 208–209</ref>
*<ref name="AutoVM-26">''This is what the President said'', Helsingin Sanomat 12.06.2007</ref>
*<ref name="AutoVM-27">Jokisipilä /TS 2001</ref>
*<ref name="mei">Meinander 2008{{Lähde tarkemmin|Missä otti kantaa 2008?}}</ref>
*<ref name="AutoVM-28">Mäkinen/HS 19.10.2008</ref>
}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Selite = toim. Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto | Nimeke = Jatkosodan historia 1–6 | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY |Tunniste = ISBN = 951-0-15326-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Moisala, U. E. & Alanen, Pertti (toim.) | Nimeke = Kun hyökkääjän tie suljettiin – Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 Karjalan kannaksella veteraanitutkimuksen ja neuvostolähteiden valossa | Julkaisija = Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXVI | Vuosi = 1988 | TunnisteISBN =ISBN 951-99941-0-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Siilasvuo, Ensio ym. (toim.) | Nimeke = Jatkosota: Kronikka | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1991 (2. painos 1997) | TunnisteISBN =ISBN 951-20-3661-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kuusela, Kari | Nimeke = Wehrmachtin panssarit Suomessa: saksalaiset panssariyksiköt Suomessa 1941–1944 | Vuosi = 2000 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Wiking-divisioona Oy | TunnisteISBN = ISBN 951-97506-3-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Ari (toim.) | Nimeke = Itsenäisyyden puolustajat -sarja | Julkaisija = Weilin+Göös ym. | Vuosi = 2002–2003 |Tunniste ISBN = 951-35-6630-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.) | Nimeke = Jatkosodan pikkujättiläinen | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2005 | TunnisteISBN =ISBN 951-0-28690-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Drabkin, Artem & Irincheev, Bair (toim.) | Nimeke = Jatkosota puna-armeijan silmin | Selite = Suomeksi toim. Tiilikainen, Heikki Tiilikainen& jaLaine, Jukka-Pekka Laine | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Atena | Vuosi = 2007 | TunnisteISBN =ISBN 978-951-796-491-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Ari & Kilin, Juri | Nimeke = Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941 | Vuosi = 2007| Julkaisija = Karttakeskus| TunnisteISBN =ISBN 978-951-593-069-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Näre, Sari & Kirves, Jenni (toim.) | Nimeke = Ruma sota: Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Johnny Kniga | Vuosi = 2008 | TunnisteISBN =ISBN 978-951-0-32917-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Ari & Kilin, Juri | Nimeke = Jatkosodan torjuntataisteluja 1942–44 | Vuosi = 2008 | Julkaisija = Karttakeskus| TunnisteISBN =ISBN 978-951-593-070-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rantanen, Paavo | Nimeke = Vaikea tie rauhaan: Suomi Saksan, Ruotsin ja Neuvostoliiton puristuksessa | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Atena | Vuosi = 2010 | TunnisteISBN =ISBN 978-951-796-666-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kankare, Vilho | Nimeke = Mennään kun käsketään! Nuorten miesten jatkosota | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2011 | TunnisteISBN =ISBN 978-951-1-24588-9}}
* {{Kirjaviite | Selite = toim. Vihavainen, Timo Vihavainen& jaManninen, Ohto Manninen| Nimeke = Stalinin salainen jatkosota | Vuosi = 2014 | Julkaisija = Docendo | IsbnISBN = 978-952-291-091-2 }}
 
== Elokuvia ==
 
* ''[[Etulinjan edessä]]'', elokuva [[JR 61]]:stä Syvärillä ja Kannaksella, [[Åke Lindman]], 2004 [http://web.archive.org/web/20060420200137/http://www.framomframstalinjen.fi/index.html]
* ''[[Hiljaisuus (suomalainen elokuva)|Hiljaisuus]]'', elokuva kaatuneitten evakuoimiskeskuksesta, ohjaus [[Sakari Kirjavainen]], 2011
Rivi 354 ⟶ 344:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Continuation War|Jatkosota}}
* [http{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/suomi+jatkosodassa1-1027903 | Nimeke = Suomi jatkosodassa – Ylen 10-osainen radiosarja] | Tekijä = Heikkinen, Seppo | Ajankohta = 27.4.–29.6.2011 | Julkaisu = Yle - Radio | Viitattu = 6.12.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/jatkosodan-alkuvaihe-1941-1942 | Nimeke = Jatkosodan alkuvaihe 1941–1942 | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 6.12.2018}}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3 Yle Elävä arkisto – Suomi sodassa]
* [http{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/elavaarkistoaihe/?skategoria/elava-arkisto/kotirintaman-sota | Nimeke =h&g=7&n=forts%E4ttningskriget&k=&m Kotirintaman sota | Julkaisu = Yle Elävä arkisto/Arkivet –| Jatkosota]Viitattu {{sv= 6.12.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/erillissota-vai-sotaliitto | Nimeke = Erillissota vai sotaliitto? | Tekijä = Perälä, Reijo | Ajankohta = 8.9.2006 | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 6.12.2018}}
* [http://historia.yle.fi/pula_aika 1940-luvun pula-ajan kotirintaman arkea ja selviytymiskeinoja]
* {{Verkkoviite | Osoite = http://kronos.narc.fi/jatkosota/jatkosota.html | Nimeke = Jatkosodan 1941–44 aikana kuolleet neuvostosotavangit | Julkaisu = Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset | Viitattu = 6.12.2018}} Hakukone.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=344 Erillissota vai sotaliitto – Yle Elävä arkisto]
* [{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110606131227/http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/Miten+sinun+olisi+k%C3%A4ynyt+jatkosodassa/1135266478406 Miten| sinunNimeke olisi käynyt jatkosodassa?= (HS)]▼
*[http://kronos.narc.fi/jatkosota/jatkosota.html Jatkosodan 1941–1944 aikana kuolleet neuvostosotavangit] Arkistolaitos (hakukone)
Miten sinun olisi käynyt jatkosodassa? | Ajankohta = 4.6.2011 | Julkaisu = Helsingin Sanomat kuukausiliite | Viitattu = 6.12.2018}}
* [http://www2.hs.fi/extrat/audioslide/kotimaa/Korpisoturin_kotialbumi/ Korpisoturin kotialbumi (HS)]
* [{{Verkkoviite | Osoite = http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil%C3%B6historialliset_l%C3%A4hteet | Nimeke = Teema: Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet] (Arkistolaitos)| Julkaisu = Arkistojen portti | Viitattu = 6.12.2018}}▼
▲* [http://www.hs.fi/kuukausiliite/artikkeli/Miten+sinun+olisi+k%C3%A4ynyt+jatkosodassa/1135266478406 Miten sinun olisi käynyt jatkosodassa? (HS)]
* {{Verkkoviite | Osoite = http://sa-kuva.fi/ | Nimeke = SA-kuva-arkisto, Etulijasta kotirintamalle 1939–1945 | Julkaisu = Puolustusvoimat | Viitattu = 6.12.2018}}
▲* [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil%C3%B6historialliset_l%C3%A4hteet Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet] (Arkistolaitos)
*Saressalo, Lassi:{{Verkkoviite | Osoite = [httphttps://agricola.utuagricolaverkko.fi/julkaisutreview/kirjapitkastymisen-arvosteluttorjuntaa/index.php?id | Nimeke =3812 Pitkästymisen torjuntaa | Tekijä = Saressalo, Lassi | Ajankohta = 11.6.2015 | Julkaisu = Agricola | Viitattu = 6.12.]2018}} Kirja-arvostelu teoksesta Pilke, Helena ja Kleemola, Olli: ''Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.'' SKS, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut 11.6.2015)▼
*[http://sa-kuva.fi/ SA-kuva-arkisto].
▲*Saressalo, Lassi: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3812 Pitkästymisen torjuntaa.] Kirja-arvostelu teoksesta Pilke, Helena ja Kleemola, Olli: ''Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla.'' SKS, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut 11.6.2015)
 
{{Toinen maailmansota}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota”