Avaa päävalikko

Muutokset

72 merkkiä lisätty ,  11 kuukautta sitten
osa viitteistä korattu
[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa Suomi joutui luovuttamaan [[luovutettu Karjala|suuren osan Karjalaa]], osan [[Salla]]a ja [[Kuusamo]]a, [[Petsamo]]n [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennon]] sekä Suomenlahdella sijaitsevat [[Suursaari|Suursaaren]], [[Tytärsaari|Tytärsaaren]] ja [[Lavansaari|Lavansaaren]]. Koska luovutetusta Karjalasta evakuoidun väestön lukumäärä oli paljon suurempi kuin harvaan asutusta pohjoisesta tai Suomenlahden saarilta evakuoidun, alueluovutukseen liittyvät ongelmat leimautuivat nimenomaan ”Karjala-kysymykseksi”. Pääministeri [[Risto Ryti|Ryti]] olisi [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikive]]n ja [[Väinö Tanner|Tanner]]in tukemana halunnut taloudellisista syistä jättää ainakin osan karjalaisista luovutetulle alueelle. He suunnittelivat karjalaisille mahdollisuutta valita kanta-Suomeen muuttamisen ja kotiseudulleen jäämisen välillä. Lähes kaikki karjalaiset kuitenkin päättivät itse, etteivät jää Neuvostoliiton asukkaiksi.
 
Syntynyt Karjala-kysymys painottui [[evakko]]jen asuttamiseen, mutta myös palautuksen vaatimiseen. Karjalaiset kunnat ja seurakunnat perustivat [[Karjalan Liitto|Karjalan liiton]] puolustamaan karjalaisten etuja, ja eduskunta sääti [[pika-asutuslaki|pika-asutuslain]], jonka käsittelyssä pääministeri Ryti antoi karjalaisia katkeroittaneen lausunnon, ettei evakoilla ole oikeutta korvauksiin.<ref>[http://www.ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa34a Ryti närkästytti karjalaiset ]</ref> Eduskunta päätti kuitenkin toisin 9. elokuuta 1940, ja osa karjalaisten menetyksistä korvattiin.<ref>[http://www.histdoc.net//historia/korvaus.html Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta ]</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Suomi valloitti menetetyt alueet takaisin ja miehitti lisäksi suuren osan [[Itä-Karjala]]a. Eduskunta päätti 6. joulukuuta 1941 liittää Moskovan rauhassa menetetyt alueet takaisin Suomeen, mutta [[Neuvostoliitto]] ei päätöstä hyväksynyt. Suuri osa karjalaisista evakoista palasikin sodan aikana kotiseudulleen. Toivottiinpa sodan aikana ratkaisua myös [[Itä-Karjalan kysymys|Itä-Karjalan kysymykseen]] Suomen armeijan edetessä syvemmälle Neuvostoliiton alueelle. Vuonna 1944 karjalaiset kuitenkin joutuivat lähtemään suurhyökkäyksen tieltä uudelleen evakkoon. Evakkoon lähtö tapahtui kiireesti ja harva sai mukaansa paljon omaisuutta.
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana [[suomettuneisuus|suomettuneessa]] Suomessa Karjalasta vaiettiin julkisesti, ja poliittiset neuvottelut käytiin salassa. Presidentti Paasikivi yritti pari kertaa ottaa asian esille. Paasikiven muistelmien mukaan hän ajatteli [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]] jatkamisen hintana olevan Karjalan palautus. Kylmän sodan aikana Kekkosen lisäksi erityisesti ministeri [[Johannes Virolainen]] oli tunnettu palautuksen puolestapuhuja. [[Absolutismi (päihteet)|Absolutisti]]na tunnettu Virolainen lupasi ottaa ryypyn, kun Karjala palautuu.
 
Presidentti [[Urho Kekkonen]] otti asian useasti esille neuvotteluissaan Neuvostoliiton edustajien kanssa.<ref>Mikko Laitinen: "Kekkonen nosti Karjala-kysymyksen esiin 1968". Verkkouutiset 18.9.2003. [http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/42054.html ]</ref> Myös [[Saimaan kanava]]n eteläosa oli jäänyt luovutetulle alueelle, mutta 1960-luvun alussa tehtiin sopimus, jolla kanava ja kapea maakaistale sen varrella vuokrattiin Suomelle 50 vuodeksi. Kanavasta neuvoteltaessa Kekkonen oli ehdottanut, että sen länsipuolelle jääneet alueet sekä [[Viipuri]] palautettaisiin Suomelle, mutta näin ei tapahtunut.<ref>Etelä-Saimaa, 8. kesäkuuta 2002: Saimaan kanavan avaaminen ratkaistiin Tamminiemen saunassa</ref> Vuonna 1968 Kekkonen ehdotti [[Leonid Brežnev|Brežnev]]ille Viipurin alueen palauttamista, mutta Brežnev ei suostunut. Kekkonen ei halunnut kysymystä esille julkisesti. Hän huomautti vuonna 1956 Karjalan Liitolle jyrkkäsanaisesti Liiton vaatimuksista ottaa asia esille Neuvostoliiton kanssa ja pyysi että Karjalan asiasta vaiettaisiin julkisuudessa.<ref>[http://www.ptoukkar.pp.fi/lukali.htm#osa69a Kekkonen kehottaa vaitioloon Kekkonen kehottaa vaitioloon,] ptoukkar.fi</ref>
 
Kekkonen piti palautusta suurena unelmana ja palautumattomuutta suurimpana epäonnistumisenaan. Keskeinen argumentti hänellä oli Saksojen kysymys. Kun Neuvostoliitto ehdotti [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] tunnustamista, Kekkonen sanoi hinnaksi Karjalan palautuksen. [[Max Jakobson]] kertoo kirjassaan ''Tilinpäätös'', että Karjalan palautus oli Kekkoselle pakkomielle. Erityisesti [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkalan]] palautuksen yhteydessä 1955 Kekkonen ja Paasikivi toivoivat myös muiden alueiden palautusta. Kekkonen keskusteli asiasta suurlähettiläs Lebedevin kanssa, mutta Neuvostoliitolla ei ollut tähän halua. [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]]-konferenssissa 1973–1975 Suomi ei enää ottanut palautusta esille.
=== Neuvostoliiton hajoaminen ===
 
Vapaa keskustelu alkoi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja siitä lähtien kiinnostus onkin ollut kasvavaa. Alueet jäivät Neuvostoliiton paikan ottaneen Venäjän federaation omistukseen. Monet ovat pitäneet hajoamisen jälkeistä aikaa otollisena palautukselle. He ovat harmitelleet ”tilaisuuden käyttämättä jättämistä” ja syyttäneet presidentti [[Mauno Koivisto]]a saamattomuudesta. Koivisto ei koko presidenttikautenaan osoittanut halua palauttaa alueita ja halusi vaientaa keskustelun. Kun Neuvostoliitto oli hajoamaisillaan, Koivisto lähetti Moskovaan ulkoministeri [[Pertti Paasio|Paasion]] kertomaan, että Suomi ei vaadi Karjalaa takaisin.<ref>Koivisto halusi vaientaa kokonaan keskustelun Karjalan palauttamisesta. STT-IA 23.1. 1998. [http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/23.tammikuu/UKKKAR.HTM Koivisto halusi vaientaa kokonaan keskustelun Karjalan palauttamisesta,] verkkouutiset 23.1. 1998</ref>
 
Suomi irtaantui 21. syyskuuta 1990 yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisista pykälistä, mutta rajakysymykseen ei otettu kantaa. YYA-sopimuksen katsottiin Suomessa sopivan huonosti EU:n rakennelmiin ja neuvottelut sen muuttamisesta aloitettiin vuonna 1991.
 
[[Kainuun Sanomat|Kainuun Sanomien]] tietojen mukaan loppuvuodesta 1991 [[Boris Jeltsin]]in hallitus tarjosi Suomen korkeimmalle johdolle mahdollisuutta ostaa Karjala. Myynti olisi ollut jatkoa Baltian maiden itsenäistymiselle. Mauno Koivisto olisi lehden mukaan nimittänyt salaisen komitean selvittämään luovutetun Karjalan alueella olevan infrastruktuurin arvon sekä perusrakenteiden kunnostuksen kustannukset. Työryhmä työskenteli vuodenvaihteessa 1991–1992 ja kokoontui muun muassa [[Santahamina]]ssa. Ryhmä koostui kymmenkunnasta yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisen asiantuntijasta, ja sen arvion mukaan Karjalan kauppahinta olisi ollut noin 64 miljardia markkaa. Infrastruktuurin kunnostus olisi tullut maksamaan paljon enemmän, jopa noin 350 miljardia. Kainuun Sanomien mukaan Koivisto piti hintaa liian kalliina.<ref>[http://www.kainuunsanomat.fi/a/2007/08/15/2496341.shtml Raimo Viirret. Karjala oli kaupan 1991. Kainuun Sanomat 15.8.2007 ]</ref>
 
Tuolloin ulkoministerinä toiminut [[Paavo Väyrynen]] kertoi [[Suomen Tietotoimisto|STT:lle]], ettei hän tiedä mitään Kainuun Sanomien väitteistä. Samoin kertoi silloin ulkoministeriön poliittista osastoa johtanut [[Jaakko Blomberg]] STT:lle ja [[Yleisradio]]lle 18. elokuuta 2007. Saman päivän aamuna Kainuun Sanomien haastattelussa hänellä oli kuitenkin ollut mielikuva työryhmästä.
 
Väyrysen mukaan keskusteltiin ainoastaan siitä, että ”yritykset ja yksityiset saattaisivat voida ostaa tai vuokrata maata Karjalan alueelta”.<ref> [http://www.kaleva.fi/plus/juttu674074_page0.htm Koiviston Karjala-selvitys outo asia ulkopolitiikan sisäpiirille,] STTKaleva 15.088.2007 [http://www.kaleva.fi/plus/juttu674074_page0.htm]</ref> Sen sijaan tuolloinen pääministeri [[Esko Aho]] piti Koiviston asiantuntijaryhmää mahdollisena.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/24h/id67518.html Esko Aho: Karjalan palautus ei kuulosta uskottavalta.] YLEYle Uutiset 16.088.2007 [http://www.yle.fi/uutiset/24h/id67518.html]</ref> Venäjän entinen valtiosihteeri Gennadi Burbulis kiisti Karjalaa koskaan tarjotun<ref>Venäläispoliitikko uhkaa haastaa Kainuun Sanomat oikeuteen YLE Uutiset 21.08.2007 [http://www.yle.fi/uutiset/24h/id67892.html Venäläispoliitikko uhkaa haastaa Kainuun Sanomat oikeuteen,] Yle Uutiset 21.8.2007</ref> ja Koivisto tarjousta koskaan saaneensa, saati asiantuntijaryhmää nimenneensä.<ref> [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229749652 Koivisto: Venäjä ei tarjonnut Karjalaa Suomelle,] Helsingin Sanomat 23.8.2007 [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229749652]</ref>
 
Boris Jeltsinin hallituksen neuvonantajan toiminut [[Andrei Fjodorov]] kertoi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomille]], että hän oli ollut 1991–1992 mukana Venäjän hallituksen perustamassa 6–8 henkilön ryhmässä, joka oli laskenut Karjalan palauttamisen hintaa Suomelle. Hinnaksi arvioitiin 15 miljardia dollaria. Hänen mukaansa Koivisto ja Väyrynen tiesivät näistä epävirallisista keskusteluista ja yhteydenotoista.<ref>HS: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135230075337 Fjodorov: Koivisto ja Väyrynen tiesivät Karjala-tunnusteluista,] Helsingin Sanomat 5.9.2007, viitattu 10.9.2007</ref>
 
Kun Kainuun Sanomat kysyi Jaakko Blombergilta Fjodorovin haastattelun jälkeen uudestaan Karjala-työryhmästä, Blomberg sanoi suoraan, että hänellä on mielikuva, että Karjalan palauttamisen hintaa laskettiin ulkoministeriössä. Presidentin roolin hän kuitenkin kiisti asiassa. (KS 6.9.2007)
 
Väyrynen on kommentoinut, ettei mitään vakavasti otettavia viestejä Karjalan myymisestä Venäjältä tullut, mutta totesi, että asiasta oli liikkeellä ”kaikenlaisia huhuja ja väitteitä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=stt | Nimeke=Väyrynen: Karjalan myymisestä liikkui vain huhuja | Ajankohta=6.9.2007 12:58 | Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4yrynen+Karjalan+myymisest%C3%A4+liikkui+vain+huhuja/1135230092209 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu=10.9. 2007 | Kieli= }}</ref>
 
Neuvostoliiton hajottua tehtiin vuonna 1992 Venäjän kanssa ns. [[naapuruussopimus]], jolla korvattiin YYA-sopimus. Se sisältää pykälän rajojen loukkaamattomuuden kunnioittamisesta, mutta ei sotilaallisia kohtia.{{lähde|2.12.2018}} SMP:n kansanedustajat [[Tina Mäkelä]], [[Hannu Suhonen]] ja [[Marita Jurva]] vastustivat sopimusta sen rajoja koskevan artiklan vuoksi. Edustajat katsoivat sopimuksen merkitsevän Karjalan takaisinsaamisesta neuvottelemisen mahdollisuuden hylkäämistä ja sen lyövän kuoliaaksi ”Suomen kansan laajojen piirien ja erityisesti maamme karjalaisten toiveet entisen rakkaan lääninsä liittämisestä takaisin Suomeen”. He äänestivät sopimusta vastaan. Sopimuksen puolesta äänestänyt, niinikään SMP:n kansanedustaja [[Sulo Aittoniemi]] totesi samassa eduskuntakeskustelussa, että yksi tapa Suomen saada Karjala takaisin on neuvotteluteitse, ”toinen mahdollisuus meillä saada Karjala takaisin on julistaa sota Venäjälle, mennä Viipuriin torrakko selässä ja pussihousut jalassa ja sanoa, että nyt pojat aloitettiin. Ottakoot itäisen naapurin ihmiset leikkinä tämän asian, mutta siis meillä on tasan kaksi mahdollisuutta ollut ennen tätä sopimusta ja on tämän sopimuksen jälkeenkin. Voimme käyttää kumpaa haluamme, todennäköisesti neuvottelutietä tässä tapauksessa.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_62+1992.pdf | Nimeke = Pöytäkirja PTK 62/1992 vp | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 22.5.1992 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 2.12.2018}}</ref>
 
[[Kuva:Boris Yeltsin 1993.jpg|thumb|left|[[Boris Jeltsin]] vuonna 1993.]]
Venäjän presidentti [[Boris Jeltsin]] totesi 18. toukokuuta 1994 [[Martti Ahtisaari|Martti Ahtisaaren]] valtiovierailulla Kremliin, että ”Suomen alueiden vieminen oli [[Stalin]]in totalitaarista politiikkaa, ja jokainen Venäjän johtaja tuntee piston sydämessään tehdystä vääryydestä”.<ref>[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25907 Virtual Finland]</ref> Myöhemmin 1997 hän piti rajakysymystä ratkaistuna ja halusi kieltää keskustelun. Vuonna 1998 [[Venäjän vuoden 1998 talouskriisi|Venäjän talouskriisi]]n yhteydessä Karjalan tasavallan presidentti [[Sergei Katanandov]] piti rajanmuutosta vaarallisena ja ennustamattomana tekona ja ilmoitti tasavallan johdon olevan paitsi rajanmuutosta, myös koko kysymykseen paluuta vastaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sergei Prozorov | Nimike=[http://www.euborderconf.bham.ac.uk/publications/files/WP3EuropesNorth.pdf Border Regions and the Politics of EU-Russian Relations] | Sivu = 6| Selite= | Julkaisija= | Vuosi= 2004 | Tunniste= }}</ref>
 
Vuonna 2000 presidentti [[Vladimir Putin]] sanoi suomalaisten lehtimiesten haastattelussa, että keskustelu rajamuutoksista vaikeuttaa maiden välisiä suhteita. Tähän presidentti [[Tarja Halonen]] totesi, että kaikesta on voitava avoimesti keskustella.<ref>[http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0226.html Valtiovierailun lehdistötilaisuus 7. kesäkuuta 6.2000 ]</ref> Vuonna 2001 Suomen vierailullaan Putin otti sovittelevamman linjan, ja sanoi että rajanmuutokset eivät ole paras ratkaisu, ja ehdotti Karjala-kysymykseen ratkaisuksi integraatiota ja yhteistyötä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sergei Prozorov | Nimikewww =[http://www.euborderconf.bham.ac.uk/publications/files/WP3EuropesNorth.pdf|Nimeke = Border Regions and the Politics of EU-Russian Relations] | Sivu = 4| Selite= | Julkaisija= | Vuosi= 2004 | Tunniste= }}</ref>
 
=== Nykytilanne ===
 
[[Kuva:Laatokka Sortavalan edustalla.jpg|thumb|300px|Karjalan palautusta puolustetaan joskus Karjalan luonnon kauneudella. Kuvassa Laatokkaa Sortavalan edustalla.]]
Karjala-keskustelu ei ole yltänyt sen enempää sisä- kuin ulkopoliittisellekaan tasolle joitakin yksittäisiä kannanottoja lukuun ottamatta, vaan se on jäänyt kansalaiskeskusteluksi. Mikään merkittävä puolue tai poliittinen taho Suomessa ei aja Karjalan palautusta. Jotkin yksittäiset poliitikot kuten [[Ari Vatanen]] ja [[Risto Kuisma]] ovat kuitenkin ilmaisseet tukensa palautukselle, kun taas esimerkiksi presidentti [[Mauno Koivisto]] on jyrkästi vastustanut jo asiasta puhumistakin. [[Suomen presidentinvaalit 2006|Vuoden 2006 presidentinvaaleissa]] [[Timo Soini]] ja [[Arto Lahti]] kannattivat palautusta avoimesti, ja Lahdella se kuului pääteemoihin. Karjala-keskustelusta on myös lisätty maininta [[CIA|CIA:n]] The World Fact Bookiin, jonka tarkoituksena on palvella yhdysvaltalaista yleisöä ja päätöksentekijöitä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Finland - Transnational Issues | Ajankohta=6 September, .9.2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/fi.htmlhml#Issues | Julkaisija= CIA - The World Factbook| Luettu= | Kieli= {{en}} }}: ''"various groups in Finland advocate restoration of Karelia and other areas ceded to the Soviet Union, but the Finnish Government asserts no territorial demands"''</ref>
 
Karjala-keskustelua käydään aktiivisesti esimerkiksi Internetin keskustelupalstoilla kuten [[KareliaForum]]issa ja siirtokarjalaisten heimolehdessä [[Karjala (sanomalehti)|Karjala]]ssa. Ajoittain keskustelu ylittää uutiskynnyksen Venäjällä: vuoden 2003 mielenosoitus ja Karjalan palautus -kirjan julkistaminen olivat esillä tiedotusvälineissä. Venäläinen televisiokanava [[NTV (Venäjä)|NTV]] lähetti vuonna 2002 Karjalan palautuksesta dokumentin ja [[Ren TV]] vuonna 2006. Myös mielipidemittaukset on noteerattu Venäjällä. Venäjän ulkoministeri [[Sergei Lavrov]] sanoi 18. tammikuuta 2005, että mielipidemittauksia järjestävät ovat ”provokaattoreita, joiden tarkoituksena on elvyttää aluevaatimuksia”.<ref>Riitta Vainio: "[http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677366 Provokaattoreita ja sovittelijoita"]. Helsingin Sanomat 21.8.2005.; [http://www.helsinginsanomatiltasanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677366];sahkeet.asp?id=926548 Venäjän ulkoministeri suomi Karjala-kyselyjen tekijöitä.] STTIltasanomat 19.1.2005; [http://wwwgrani.iltasanomat.firu/uutisetPolitics/sahkeetWorld/Europe/m.asp?id=926548]83013.html Grani.ru Лавров: Вопрос о возвращении Финляндии российских территорий - провокация] [http://graniGrani.ru/Politics/World/Europe/m.83013.html]</ref> Helsinkiläinen asianajaja [[Kari Silvennoinen]] ilmoitti 22.5.2006 aikovansa oikeustoimiin Venäjän valtiota vastaan, jotta menetettyjen tilojen omistajat saisivat omistusoikeutensa takaisin.<ref>Asianajaja perää omistusoikeuksia menetetyn Karjalan kiinteistöihin. HS 22.5. 2006 [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Asianajaja+per%C3%A4%C3%A4+omistusoikeuksia+menetetyn+Karjalan+kiinteist%C3%B6ihin/1135219995437 Asianajaja perää omistusoikeuksia menetetyn Karjalan kiinteistöihin.] HS 22.5. 2006</ref> Venäläinen media huomioi asian, ja muun muassa uutistoimisto [[Itar-Tass]] ja verkkolehdet Novyje Izvestija ja Vremja Novostei kirjoittivat aiheesta.<ref>STT: Venäläisviestimet pohtivat Karjala-vaateita 29.5.2006 [http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=35968 Venäläisviestimet pohtivat Karjala-vaateita], NovyjeHämeen IzvestijaSanomat 29.5.2006, [http://www.newizv.ru/news/2006-05-29/47136/] Kasparov.ruNovyje Izvestija ]; [http://www.kasparov.ru/material.php?id=447AE0B223CB0] Ura.ru [http://www.ura.ru/content/world/29-05-2006/news/5490.html] Novyi RegionKasparov.ru] [http://www.nr2.ru/policy/68882.html ] Pravda [http://www.pravda.ru/world/europe/european/29-05-2006/86010-Karelia-0 Novyi Region]</ref> Venäläiset tuomioistuimet hylkäsivät Silvennoisen vaatimukset ja Europan ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut niitä käsittelyyn<ref>[http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1654&author=10 Pro Karelia]</ref>. Tammikuussa 2010 [[sortavala]]isiin postilaatikkoihin oli ilmestynyt lentolehtisiä, joissa kehotettiin kaupunkilaisia järjestämään kansanäänestys Suomeen liittymisestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/83914-venajan-karjalassa-outo-kampanja-kuka-levittaa-suomeen-liittymista | Nimeke =Venäjän Karjalassa outo kampanja: Kuka levittää Suomeen liittymistä? | Tekijä =Ossi Kurki-Suonio | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =uusisuomi.fi | Viitattu = 4.4.2011 | Kieli = }}</ref> Tempauksessa vastuussa olleelle venäläismiehelle annettiin 100&nbsp;000 ruplan sakkotuomio. Hänen mukaansa kyseessä oli hätähuuto Karjalan kehnon tilanteen vuoksi. Miehen ilmoitettiin huhtikuussa 2011 hakevan poliittista turvapaikkaa Suomesta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194673325208/artikkeli/venalainen+haaveili+karjalan+liittamisesta+suomeen+-+hakee+nyt+turvapaikkaa.html | Nimeke =Venäläinen haaveili Karjalan liittämisestä Suomeen - Hakee nyt turvapaikkaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =4.4.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Aamulehti | Viitattu = 4.4.2011 | Kieli = }}</ref>
 
== Palautusjärjestöt ==
 
Koska puolueet eivät ole ottaneet asiaa ajaakseen, on perustettu muutamia kansalaisjärjestöjä ajamaan asiaa. Näistä jäsenmäärältään suurin on talvisodan jälkeen perustettu karjalaisten etujärjestö [[Karjalan Liitto]]. Sen tavoitteisiin on aina kuulunut karjalaisen kulttuurin vaalimisen lisäksi Karjalan palautus Suomen valtiolliseen yhteyteen. Keväällä 2004 pidetyssä seminaarissa liitto totesi Karjala-kysymyksen tarkoittavan Karjalan palautusta. Karjalan Liiton puheenjohtaja [[Markku Laukkanen]] on valitellut, että niin sanotut ”pienet palautusjärjestöt” vaikeuttavat Karjalan Liiton toimintaa Venäjällä ja pilaavat sen maineen siellä.<ref>Markku Laukkanen (5.2.2004) Karjalan Liitto ja Karjalan palautus. [[Karjala (sanomalehti)|Karjala]]: [http://web.archive.org/web/20050107074543/http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/376/karjalapalautus.htm Karjalan Liitto ja Karjalan palautus.] Karjala 5.2.2004 (Eduskunta)</ref>
 
Muut palautusjärjestöt ovat syntyneet tyytymättömyydestä Karjalan Liiton toimintaan palautusasiassa. Järjestöistä näkyvimmät ovat [[ProKarelia]], [[Aluepalautus]], ja [[Tarton Rauha ry.]] ''ProKarelia'' on kansalaisjärjestö, joka haluaa edistää Karjala-keskustelua. Sillä on tähän tarkoitukseen internet-sivut, ja se julkaisee uutisia ja ''Karelia Klubi'' -nimistä palautuslehteä, joka ilmestyy kuudesti vuodessa. ''Aluepalautus ry.'' on lähettänyt yksityisten karjalaisten tilojen palautusanomuksia Venäjän hallitukselle ja tiedottaa palautuksesta liittyvistä kysymyksistä ja järjestää yleisötilaisuuksia, seminaareja ja koulutusta. ''Tarton Rauha ry.'' järjestää muun muassa keskustelutilaisuuksia. ProKarelia julkaisi vuonna 1998 ”''Karjalan reformin''” ja maaliskuussa 2005 ''Karjalan palautus'' -nimisen kirjan, joka sai julkisuutta aina Venäjällä asti.
===Venäjän kanta===
 
Venäjä on antanut ymmärtää, ettei sillä ole aikomusta suostua Karjalan palauttamista koskeviin neuvotteluihin. Mielipidemittauksia kommentoidessaan (18.1.2005) ulkoministeri Lavrov totesi, että jos palautusta pyydetään, ”vastaus tulee olemaan ehdottoman kielteinen”.<ref name="vvk">Riitta Vainio: "Provokaattoreita ja sovittelijoita". Helsingin Sanomat 21.8.2005. [http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677366 Provokaattoreita ja sovittelijoita]. Helsingin Sanomat 21.8.2005.</ref> Palautusta kannattavien toiveita on kuitenkin vahvistanut Venäjän ja Japanin edistyminen [[Kuriilit|Kuriilien saarten]] kiistassa. Venäjä on myös palauttanut Kiinalle pienen maa-alueen maiden rajalta ja yrittänyt tehdä rajasopimuksia Baltian maiden kanssa. Usein arvellaan, että Karjalan palautus vahvistaisi vaatimuksia muissa Venäjän rajakysymyksissä kuten juuri Kuriilien tai [[Kaliningrad]]in tapauksissa.
 
Kuriilien ja Baltian rajakiistat eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia Karjala-kysymykseen, sillä mailta puuttuvat rajasopimukset toisin kuin Suomelta. Kiinalle palautettu maa-alue on pinta-alaltaan (337&nbsp;km²) ja väestöltään huomattavasti Suomen luovuttamia alueita pienempi (noin 40&nbsp;000&nbsp;km²). Lisäksi esimerkiksi Viron kanssa tehty kaatunut sopimus perustuu [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Viro]]n rajoihin eikä Tarton rauhaan.
Helsingin Sanomien tilaamassa tutkimuksessa 10&nbsp;% epäili palautuksen kiristävän Suomen ja Venäjän suhteita. Tämä oli neljänneksi suurin syy vastustamiseen. ProKarelia uskoo, että palautus liennyttää maiden välejä ja että se luo Venäjästä myönteisen kuvan. ProKarelian kielenkäytössä palautus nähdään molempia osapuolia hyödyttävänä win-win-projektina.
 
Venäjä pitää Karjala-kysymystä virallisesti määriteltynä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Pariisin rauhansopimuksessa ja nykyään Venäjän ja Euroopan unionin suhteisiin liittyvänä asiana.<ref>Sergei Prozorov: Border Regions and the Politics of EU-Russian Relations, s. 4. Tammikuu 2004 [http://www.euborderconf.bham.ac.uk/publications/files/WP3EuropesNorth.pdf Border Regions and the Politics of EU-Russian Relations,] euborderconf.bham.ac. 4.1.2004</ref>
 
===Suomen kanta===
Pelko siitä, että palautus aiheuttaisi suuria kustannuksia, on suurin vastustuksen syy. Helsingin Sanomien tilaamassa tutkimuksessa 42&nbsp;% palautuksen vastustajista oli sitä mieltä ”jälleenrakentaminen olisi liian kallista”. Palautusta verrataan Saksojen yhdistämiseen ja sen odottamattoman suuriin kustannuksiin. Myös luovutettujen aluiden ränsistynyt nykytila arveluttaa. Vain palautukseen myönteisesti suhtautuvat ovat tehneet varsinaisia laskelmia. Jotkut eivät pidä siitä, että tällaisessa ”vääryyden korjaamisessa” edes ajatellaan sen hintaa.
 
Kansalaisjärjestö ProKarelian vuonna 1999 teettämän selvityksen mukaan palautus olisi taloudellisesti kannattava. Tämän alueelle muuttaviin 400&nbsp;000 suomalaisiin, sinne tehtäviin kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin ja sen luonnonvaroihin pohjautuvan tutkimuksen mukaan kustannukset olisivat noin 30 miljardia euroa kymmenen vuoden palautusprojektin aikana.<ref>[http://prokarelia.net/fi/?x=reformi&y=4-43 ProKarelia. Reformi 10 vuoden kassavirtana ]</ref> Vertailun vuoksi Suomen valtion vuosibudjetti vuonna 2015 on noin 54 miljardia euroa. ProKarelian tutkimusta on kritisoitu: Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 29. kesäkuuta 2000 laskelman yhtä lähtökohtaa palautettaville alueille muuttavista 400&nbsp;000 suomalaisesta toiveajatteluna.<ref>[https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003893991.html Pääkirjoitus: Todellisuudelle vieras ennuste.] Helsingin Sanomat 29.6. 2000 [http://www.hs.fi/arkisto/suojatut/hakutulos?free=Todellisuudelle+AND+vieras+AND+ennuste] (palvelu vaatii kirjautumisendigitilaajille)</ref> Vastineessaan Prokarelia kertoi, että arvio muuttajista perustui osaltaan Suomen Kuvalehden 22. lokakuuta 1999 julkaisemaan mielipidemittaukseen, jonka mukaan 10&nbsp;% suomalaisista olisi valmiita muuttamaan alueelle<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/cgi-bin/pika/jutut.pl?/arkisto/Arkisto_1999/3.joulukuu/base+1643 Karjalan palauttamisen lasketaan kannattavan. Verkkouutiset 8.12.1999 ]</ref> ja arveli, ettei HS ollut tutustunut koko selvitykseen.<ref>Martti Valkonen. ProKarelian vastine Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. 13.7. 2000 [http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=84&author=1 ProKarelian vastine Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen.] Pro Karelia 13.7. 2000</ref>
 
Venäjä-tutkija, itsekin palautusta käsittelevän kirjan kirjoittanut tohtori [[Ilmari Susiluoto]] sanoi [[Kirjatyö]]-lehden haastattelussa tammikuussa 2000, ettei ProKarelian kustannusarvio ”perustu tosiasioihin”, ja katsoi Karjalan palautuksen tuovan tuhansia ongelmia.<ref>[http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2000/1/muut/haastattelu.html Jarmo Boberg. Vaalit eivät tuoneet ratkaisua Venäjällä. 27.1.2000]</ref> Venäjällä toiminut arkkitehti Esa Paaso arvioi 1998 jo Viipurin remontin maksavan 30 miljardia markkaa (noin viisi miljardia euroa), ja että alue on syrjäseutua, jonne on vaikea houkutella investointeja.<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/4.syyskuu/LY3498AB.HTM Karjalan palautus tulisi kalliiksi. Verkkouutiset 4.9.1998 ]</ref>
 
Karjalan palautusta kannattavan [[Helsingin kauppakorkeakoulu]]n professori [[Arto Lahti|Arto Lahden]] mukaan Karjalan infrastruktuurin kuten teiden ja asuntojen rakentamiseen kuluisi kymmenen vuoden aikana kaikkineen 28 miljardia euroa. Arvio jakautuu siten, että 20 miljardia euroa tulee yksityisiltä tahoilta ja kahdeksan miljardia euroa julkiselta taholta.<ref>Arto Lahden esitelmä Karjala-seminaarissa 23.8.2005 [http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=656&author=65 lyhennelmä ]</ref> Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori [[Pekka Pihlanto]] esitti [[Kanava (1974)|Kanavassa]] 4–5/2000 ja 7/2000 ja [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] 28.7.2006 monia varauksia Karjalan palautuksen väitetyn taloudellisen kannattavuuden suhteen.<ref>Pekka Pihlanto. NATO-optio ja Karjalan kysymys. Kanava 4-5/2000.</ref><ref>Pekka Pihlanto. Viileän analyyttisesti Karjalasta. Kanava 7/2000.</ref><ref>[http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=palautuksesta+ei+etua&hae=Hae Karjalan palautuksesta ei olisi ollut etua. HS 28.7.2006 ]</ref>
Suomen Pankin osastopäällikkö [[Antti Suvanto]] arvioi Helsingin Sanomissa elokuussa 2005, että Karjalaan tehtävät rahansiirrot olisivat suhteessa paljon suuremmat kuin Saksan yhdistymisen hinta ja että Suomesta ei löytyisi sellaista maksuhalukkuutta. Se ei Suvannon mukaan olisi mikään sopuisa hanke.<ref>[http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=mik%C3%A4%C3%A4n+sopuisa+hanke+solidaarisuutta&hae=Hae Itä-Saksasta 80 miljardin nettolasku vuosittain. HS 21.8.2005 ]</ref>
 
=== Oikea rauhansopimus? ===
Palautusta on joskus vaadittu, tai siitä on unelmoitu, ilman asukkaita. Vaatimus on aiheuttanut syytteitä ihmisoikeusrikkomuksista. Huomautetaan usein, ettei tunnu hyväksyttävältä korjata menneitä vääryyksiä siten, että häätö kostettaisiin häädöllä. Vastustajat myös epäilevät Suomen kykyä tai halukkuutta ottaa tämän kokoista venäläisväestöä vastaan.{{kenen mukaan}}
 
Matkailutoimittaja Markus Lehtipuun laskujen mukaan Karjalan noin 1&nbsp;250 suomalaiskylästä yli 800 on täysin tyhjillään ja lopuissakin asutus on tiiviimpää, joskaan ei asukasluvultaan suurempaa kuin suomalaiskaudella.<ref>Markus Lehtipuu. Karjalan tuhat tyhjää tai melkein tyhjää kylää. 10.1.2005 [http://karjalantragedia.info/kt/?x=100105 ]</ref> Kyliä jäi asumattomaksi jo neuvostokaudella, kun toteutettiin ns. [[perspektiivittömien kylien likvidointi]].
 
=== Öljysatamat ja Saimaan kanava ===
* Palautus Tarton rauhan rajoihin
* Osittainen palautus – on ehdotettu, että luovutettuja alueita ei palautettaisikaan kokonaan. Esimerkiksi [[Terijoki]] on kasvanut niin paljon Pietarin yhteyteen, että palauttaminen ainakin tyhjänä olisi hankalaa. Toisaalta varsinkin Sallan ja Kuusamon luovutetut alueet on nähty Venäjälle hyödyttöminä periferioina, joista sen olisi helppo luopua.
**Karjalan alueen palautukseen kielteisesti suhtautunut puolustusvoimien entinen komentaja [[Gustav Hägglund]] ehdotti muistelmiensa mukaan presidentti Ahtisaarelle Petsamon palauttamista, mutta tämä ei kannattanut ehdotusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=227589&search=H%E4gglund%20halusi%20Petsamon%20takaisin | Nimeke = Hägglund halusi Petsamon takaisin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =19.088.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLEYle | Viitattu = 6.3.2008 | Kieli = }}</ref>
* Vuokraus – alue vuokrattaisiin siirtymäajaksi, jonka jälkeen se palautuisi Suomelle tai Venäjälle.
**Ehdotusta on tuonut esille Risto Kuisma Ilta-Sanomissa 27.9.2006.<ref>Ilta-Sanomat 29.7.2006: [http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1211328 Kuisma haluaa vuokrata Karjalan], luettu 4.10.2006.</ref>
Aika ajoin poliitikoilta kysytään kantaa palautukseen. Enimmäkseen mielipiteet ovat olleet palautusta vastaan, mutta myös myönteisiä arvioita on.
 
Tunnettuja mielipiteitä ovat Johannes Virolaisen myönteinen kanta, [[Gustav Hägglund]]in vuoden 1992 lausuma, jonka mukaan Karjalaa ei tulisi ottaa vastaan ”vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella”, koska hänen mukaansa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] tarvitsee turvavyöhykkeen,<ref>Dagens Nyheter, 6. maaliskuuta 1992</ref> ja presidentti Mauno Koiviston kielteinen kanta. Hänen mielestään ei pitäisi kysyä, halutaanko Karjala takaisin vaan ”halutaanko se takaisin, jos se merkitsee sotaa” ja ettei Suomi tarvitse lisämaata.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koivisto+Karjalan+palauttamisesta+kysyt%C3%A4%C3%A4n+v%C3%A4%C3%A4rin/1101978932988 Koivisto: Karjalan palauttamisesta kysytään väärin ]</ref>
 
SMP:n kansanedustaja [[Marita Mäkinen|Marita Jurva]] ehdotti vuonna 1990, että Suomi voisi vaihtaa [[Ahvenanmaa]]n Karjalaan. SMP:n eduskuntaryhmä sanoutui yksimielisesti irti lausunnosta ja Jurva pahoitteli lausunnon aiheuttamaa keskustelua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002979362.html | Nimeke = Holkeri opetti Smp:lle hallituksen pöytätapoja Puolue ja ryhmä sanoutuivat irti Jurvan kohupuheesta Jurva esittää pahoittelunsa aiheuttamastaan keskustelusta | Tekijä = Rautio, Paavo | Ajankohta = 4.5.1990 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.12.2018}}</ref>
Asiasta on kysytty myös vaalien alla. Ennen [[eduskuntavaalit 1999|vuoden 1999 eduskuntavaaleja]] [[Helsingin Sanomat]] kysyi puoluejohtajilta: ”Tulisiko uuden hallituksen ehdottaa Venäjän hallitukselle neuvotteluja Karjalan palauttamisesta?” Kannat vaihtelivat [[Esko Aho]]n mielipiteestä (”Meillä on mahdollisuus yhdessä sopien rajaa muuttaa. Tiedossa oleva Venäjän kanta on sellainen, että sellaista sopimusta ei ole nyt näköpiirissä.”) [[Suvi-Anne Siimes|Suvi-Anne Siimeksen]] jyrkkään vastustukseen: ”Ei. Ihmettelen, ketkä tätä asiaa vielä viitsii pitää yllä.”<ref>Helsingin Sanomat, 27. helmikuuta 1999.</ref>
 
[[Presidentinvaalit 2000|Vuoden 2000 presidentinvaalissa]] kysymys oli esillä lehdistössä jonkin verran<ref>Martti Valkonen: Presidenttiehdokkaiden lämmittelykierros. [http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=33&author=1], ProKarelia 27.10. 1999</ref> ja Karjalan Liiton Karjalan Kunnaat -lehti teki haastattelun aiheesta. Siinä [[Risto Kuisma]] kannatti palautusta ja [[Ilkka Hakalehto]] piti tavoitetta oikeana. [[Riitta Uosukainen]] olisi pitänyt palautusta hyvänä, mutta ei uskonut siihen. Esko Aho halusi ylläpitää Karjala-optiota. Aho, Halonen ja Uosukainen vetosivat Venäjän keskusteluhaluttomuuteen. Kukaan ei halunnut kieltää keskustelua.<ref>Mauri Rastaan uutiskokoelma, http://www.kolumbus.fi/rastas/nyky/kar_pal_nyk.html#pres_ehdokk</ref>
 
[[Suomen presidentinvaali 2006|Vuoden 2006 presidentinvaalissa]] [[Timo Soini]] ja [[Arto Lahti]] kannattivat palautusta avoimesti.<ref>"Timo Soini kalastaa protestiääniä" - Iltalehti Onlinen lukijakysely 20.9.2005. Kysymykseen "Mitä mieltä olet Karjalan palauttamisesta Suomelle?" hän vastasi: "Karjala on osa Suomea. Kannatan ja toivon, että se joskus palaa osaksi Suomea."</ref> Arto Lahdella palautus oli yksi vaaliteema. Asiaa kysyttiin presidenttiehdokkailta myös ulkomaisen median haastatteluissa. Muut ehdokkaat pitäytyivät Suomen nykyisessä kannassa.<ref>Presidenttiehdokkaat kansainvälisen median tentattavana. Ulkoministeriö 2006. [http://www.formin.fi/public/?contentid=65640&contentlan=1&culture=fi-FI ]</ref>
 
Karjalan Liiton puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja [[Markku Laukkanen]] ehdotti vuonna 2004 Martti Ahtisaarta Karjalan palautuksen selvitysmieheksi.<ref>Suomenmaa, 20. lokakuuta 2004.</ref> Toukokuussa 2005 [[Ranska]]n europarlamentaarikko [[Ari Vatanen]] kehotti [[Tarja Halonen|Halosta]] ottamaan asian esille Moskovassa voitonpäivän juhlassa.<ref>[http://www.arivatanen.com/index.php?mid=38&a=show&id=156 "Karjala-kysymys esille Moskovassa" - Ari Vatasen kotisivu ]</ref> [[Risto Kuisma]] on tehnyt asiasta kaksi kirjallista kysymystä eduskunnassa<ref name=kk_2004>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_964+2004.pdf | Nimeke = Kirjallinen kysymys 964/2004 vp | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 1.12.2018}}</ref><ref name=kk_2010>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_1086+2010.pdf | Nimeke = Kirjallinen kysymys 1086/2010 vp | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 1.12.2018}}</ref> ja [[Olli Immonen]] yhden.<ref name=kk_2012>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk+658/2012 | Nimeke = Kirjallinen kysymys 658/2012 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Keskustan kansanedustaja [[Antti Kaikkonen]] totesi 2010, että Karjala tulisi palauttaa Suomelle, ”mutta mitään en ole vaatimassa”, koska ”palauttamisasia ei ole ajankohtainen, sillä naapurin puolella siihen ei ole halua” ja että ”nykytilanteessa en usko, että myöskään Suomen johto ottaisi asiaa omakseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/97537-kaikkosen-karjala-puheesta-tuli-sotku | Nimeke = Kaikkosen Karjala-puheesta tuli sotku | Tekijä = Ovaskainen, Teppo | Ajankohta = 19.7.2010 | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 1.12.2018}}</ref>
 
[[Eduskuntavaalit 2011|Eduskuntavaalien 2011]] alla perussuomalaisten [[Jussi Niinistö]] ilmoitti tavoittelevansa puolustusministerin salkkua ja kannattavansa Karjalan palauttamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109887-soinin-%E2%80%9Dministeri%E2%80%9D-karjala-takaisin | Nimeke = Soinin ”ministeri”: Karjala takaisin | Tekijä = Kammonen, Teemu | Ajankohta = 4.3.2011 | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Niinistöstä tuli puolustusministeri [[Sipilän hallitus|Sipilän hallitukseen]] vuonna 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/puolustusministeri | Nimeke = Jussi Niinistö – Puolustusministeri | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Perussuomalaisten kansanedustaja [[Juho Eerola]] totesi syksyllä 2011 venäläisen televisiokanavan haastattelussa, että hän haluaa keskustella Karjalan palauttamiseen liittyvistä asioista ja että ”minun oikeustajuni mukaan Karjala, Petsamo ja Suomenlahden saaret kuuluvat Suomelle”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.imatralainen.fi/artikkeli/58720-nain-eerola-palauttaisi-karjalan | Nimeke = Näin Eerola palauttaisi Karjalan | Tekijä = Kemppainen, Heikki | Ajankohta = 26.10.2011 (päivitetty 28.10.2011) | Julkaisija = Imatralainen | Viitattu = 2.12.2018}}</ref> Perussuomalaisten kansanedustaja [[Martti Mölsä]] ehdotti vuonna 2016, että Venäjä voisi satavuotislahjaksi Suomelle palauttaa Karjalan ja Petsamon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/kotimaa/venaja-voisi-palauttaa-100-vuotiaalle-suomelle-karjalan-ja-petsamon-24115628 | Nimeke = ”Venäjä voisi palauttaa 100-vuotiaalle Suomelle Karjalan ja Petsamon” | Tekijä = Nevalainen, Riina | Ajankohta = 6.12.2016 | Julkaisija = Aamulehti | Viitattu = 1.12.2018}}</ref>
Helsingin Sanomien [[Suomen Gallup]]ilta elokuussa 2005 tilaaman mittauksen mukaan 30&nbsp;% suomalaisista kannattaa ja 62&nbsp;% vastustaa Karjalan palautusta. Hieman myönteisemmin suhtauduttiin silloin, jos oli kotoisin luovutetuilta alueilta: 42&nbsp;% kannatti palautusta. Vastaajilta kysyttiin: ”Kuinka toivottavaa olisi se, että Venäjä palauttaisi sodassa menetetyn Karjalan takaisin Suomelle?”
 
Kyselyssä tiedusteltiin vastustamisen syitä. Suurin syy (vastustajista 52&nbsp;%) oli epäily siitä, että ”jälleenrakentaminen olisi liian kallista”. 21&nbsp;% ajatteli, että ”vanhojen vääryyksien perään on turha haikailla” ja 15&nbsp;% pelkäsi, että ”Suomeen syntyisi liian suuri venäläisvähemmistö, mikä aiheuttaisi jännitteitä”. 9&nbsp;% epäili palautuksen kiristävän Suomen ja Venäjän suhteita. Vain 1&nbsp;% vastusti palautusta väitettyjen ympäristöongelmien vuoksi ja 10&nbsp;% muun syyn vuoksi.<ref>[http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677358 Helsingin Sanomien mielipidemittaus ]</ref>
 
=== Aiempia kyselyitä ===
Aiemmassa kyselyssä (Karjalan Liitto ja [[Taloustutkimus]], huhtikuu 2005) 26&nbsp;% suomalaisista kannatti Karjalan palautusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=182725&search=karjalan%20liitto | Nimeke =Kysely: Enemmistö ei halua Karjalaa takaisin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =24.042le4.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLEYle | Viitattu = 6.3.2008 | Kieli = }}</ref> Sitä aikaisemmassa ([[STT]] ja [[Suomen Gallup]], 2004) kannattajia oli 38&nbsp;%. Palautusta vastaan oli molemmissa tutkimuksissa 57&nbsp;% suomalaisista. Suomen Kuvalehden 22. lokakuuta 1999 julkaistussa kyselyssä alueelle muuttamisesta ”kyllä”-vastauksia oli 10&nbsp;% ja ”ei”-vastauksia 86&nbsp;%. 4&nbsp;% ei osannut sanoa. Muuttajahalukkaiden määrä aikuisväestöstä oli siis tuolloin hieman suurempi evakoiden lukumäärää oli.
 
[[ProKarelia]] kritisoi Taloustutkimuksen kyselyä kysymyksenasettelun vuoksi yksipuoliseksi. Se nimitti kyselyä koivistolaisittain tehdyksi viitaten presidentti Koiviston puheisiin palautuksen kalleudesta ja sodan uhasta, koska kyselyn jatkokysymykset käsittelivät vain näitä eikä vastaavia myönteisiä kysymyksiä kysytty. Tutkimuksen oli kuitenkin tilannut [[Karjalan liitto]], jonka suhtautuminen palautukseen on myönteinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=137 | Nimeke =Karjalan kysymys | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karjalan Liitto | Viitattu = 6.3.2008 | Kieli = }}</ref> ProKarelia on kritisoinut Liittoa Karjala-kysymyksen unohtamisesta.
=== EVAn asennetutkimus ===
 
Maaliskuussa 2006 julkaistun [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] asennetutkimuksen (1&nbsp;218 vastaajaa, satunnaisotanta Manner-Suomen 18–70-vuotiaista)<ref>[http://web.archive.org/web/20060523024300/http://eva.fi/files/1523_ikkunat_auki_maailmaan.pdf EVAn asennetutkimus, maaliskuu 2006 ]</ref> mukaan 73&nbsp;% vastaajista oli sitä mieltä, että Karjala-keskustelu pitäisi lopettaa. Tutkimuksessa kommentoidaan: ”Yksi mahdollinen kiistan aihe Suomen ja Venäjän suhteissa voisi olla kysymys aikanaan Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan palauttamisesta. Suomalaisten valtaenemmistö, kolme neljästä, haluaisi poistaa tämän aiheen keskusteluagendalta (kuvio 37c). Onkin selvää, että aluevaatimusten aktiivinen esittäminen huonontaisi maiden välisiä suhteita.”
 
{| border="1" cellpadding="2" class="toccolours" style="margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; clear: right"
46 868

muokkausta