Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

p
lukuun ottamatta
p
p (lukuun ottamatta)
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
 
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuunottamattalukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat. Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla.
 
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna [[2010]]. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.