Ero sivun ”Hjalmar Kahelin” versioiden välillä

45 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
viitelinkkien parannusta
(KB lähteeksikin, vaihdetaan epäolennainen luokka olennaisempaan)
(viitelinkkien parannusta)
'''Henrik Hjalmar Kahelin''' (vuodesta 1937 '''Kahanpää''';<ref name="KKO54">[http://runeberg.org/kuka/1954/0304.html Kuka kukin on 1954] (Runeberg.org)</ref> [[22. marraskuuta]] [[1868]] [[Jyväskylä]] – [[9. joulukuuta]] [[1958]] [[Helsinki]])<ref name="YM">[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=22406 {{Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899]|22406}}</ref> oli suomalainen juristi. Hän oli [[Korkein hallinto-oikeus|Korkeimman hallinto-oikeuden]] hallintoneuvos 1918–1939 ja [[virkaylioikeus|virkaylioikeuden]] puheenjohtaja 1926–1939. Kahelin oli [[Suomen oikeusministeri|oikeusministerinä]] 1919–1920.<ref>Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 410</ref>
 
Kahelinin vanhemmat olivat [[Jyväskylän lyseo]]n rehtori [[Karl Henrik Kahelin]] ja Agnes Charlotta Aejmelaeus. Kahelinin puoliso oli vuodesta 1898 opettaja Anna Maria Karolina Wallin,<ref name="YM" /> jonka isä oli seminaarinlehtori [[Olai Wallin]]. Heillä oli neljä lasta, joista yksi oli suomentaja [[Aune Brotherus]].<ref name="KB" />
 
Kahelin kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1887. Yleisen oikeustutkinnon hän suoritti 1892 ja valmistui [[varatuomari]]ksi 1895.<ref name="YM" /> Hän työskenteli tämän jälkeen [[asianajaja]]na ja oli asianajotoimisto Kahelin & Walldénin osakkaana vuosina 1897–1900. Hän toimi kanslistina [[Postihallitus|postihallituksessa]] vuosina 1900–1901, [[Porvoon hiippakunta|Porvoon hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]]n sihteerinä vuosina 1901–1909 sekä [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollis- ja opetustoimituskunnan esittelijänä ja sihteerinä vuosina 1909–1918. Suomen itsenäistyttyä Kahelin toimi [[Korkein hallinto-oikeus|Korkeimman hallinto-oikeuden]] jäsenenä ja hallintoneuvoksena 1918–1938 sekä virkaylioikeuden puheenjohtajana 1926–1939.<ref name="kuka">[[Iisakki Laati]] ym. (toim.): ''[[:s:fi:Kuka kukin oli: K#ka|Kuka kukin oli 1900–1961]]'', s. 223. Helsinki: Otava, 1961.</ref><ref name="KKO54" /><ref name="YM" /> Hän oli myös kustannusyhtiö [[WSOY|WSOY:n]] apulaisjohtaja vuosina 1902–1935 ja [[Suomi-yhtiö]]n johtokunnan sihteeri 1913–1917. Hän oli WSOY:n perustajan [[Werner Söderström]]in serkku.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=869|nimi=Kahelin, Hjalmar (1868 - 1958)|ajankohta=28.2.2001|tekijä=Mikko Uola ja Timo Kautto}}</ref>
 
Kahelin oli oikeusministerinä [[Vennolan I hallitus|Vennolan I hallituksessa]] elokuusta 1919 tammikuuhun 1920 [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] edustajana.<ref>{{Ministerikortisto|nro=251}}</ref> Hän kuului puolueensa oikeistosiipeen ja kannatti useimmista muista ministereistä poiketen aktivistien toteutumatonta suunnitelmaa hyökkäyksestä [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Hän erosi hallituksesta jo muutaman kuukauden kuluttua, koska ei hyväksynyt eduskunnan joulukuussa 1919 hyväksymää lakia [[Suomen sisällissodan vankileirit|punavankien]] entistä laajemmasta yleisestä armahduksesta.<ref name="KB" /> Kahelin oli myös [[Eduskunta|eduskunnan]] [[Sivistysvaliokunta|sivistysvaliokunnan]] sihteerinä vuonna 1908 ja [[Perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunnan]] sihteerinä vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä sekä [[Suomen evankelisluterilainen kirkko|Suomen evankelisluterilaisen kirkon]] [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] edustajana vuosina 1928, 1933 ja 1938.<ref name="KKO54" />