Ero sivun ”Axel Kempe” versioiden välillä

 

==Yliopistoura==

 

===Kirjasto===

Merkkipaalua Kempen uralla edustaa eittämättä hänen toimintansa Akatemian ja siten koko Suomen ensimmäisenä varsinaisena kirjastonhoitajana (aiemmin joku akatemian professoreista oli oman toimensa ohella hoitanut tehtävää). Kempe nimitettiin virkaan vuonna [[1650]], ja hän toimi siinä vuoteen [[1658]] saakka. Kuningattaren määräyskirjeessä kirjastonhoitajan vuosipalkkioksi oli määrätty 150 talaria. Akatemian kirjaston kokoelmat eivät olleet suuret, mutta oli [[Torsten Stålhandske]]n lesken suuri kirjalahjoitus sekä kreivi [[Pietari Brahe]]n [[Tukholma]]n kuninkaallisesta kirjastosta hankkimat teokset, joista suurin osa oli ryöstetty sotasaaliiksi [[Böömi]]n ja [[Määri]]n kirjastoista. Näitä teoksia oli kaikkiaan 315 kappaletta, ja näin hän oli saanut kirjaston perustamisen hyvään alkuun. Kuningatar Kristiinan antamiin lupauksiin vedoten Axel Kempe pyrki toimimaan lisälahjoitusten saamiseksi Tukholmasta kirjastolle, ja hän oleskeli tämän vuoksi pitkään valtakunnan pääkaupungissa. Kempe onnistuikin saamaan yli kolmesataa lahjoituskirjaa viemiseksi Turkuun.

 

Tämä kirjanen ei ole kuin ohut 34-sivuinen vihkonen, ja sitä on säilynyt todennäköisesti vain yksi ainoa kappale [[Uppsalan yliopiston]] kirjastossa. Luettelossaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.

 

==Lähteet==

*{{Ylioppilasmatrikkeli|168}}

 

[[Luokka:Turun akatemian professorit]]

[[Luokka:Suomalaiset kirjastonhoitajat]]

[[Luokka:Vuonna 1623 syntyneet]]

[[Luokka:Vuonna 1682 kuolleet]]