Ero sivun ”Campus Martius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ianuaria (keskustelu | muokkaukset)
→‎Keskiaika: kielenhuoltoa, sisältöä tarkennettu italiankielisen artikkelin perusteella
Ianuaria (keskustelu | muokkaukset)
kuvia
Rivi 1:
'''Campus Martius''' ("Marsin kenttä") oli julkisesti omistettu osa antiikin Roomaa[[Rooma]]a, joka kattoi noin 2km2 km² alueen. Keskiajalla se oli Rooman asutuin alue. Nykyisen Rooman IV rione Campo Marzio kattaa pienemmän osion alkuperäisestä alueesta.
 
== Antiikki ==
[[Kuva:Augustuksen mauseleomi.JPG|thumb|250px|Augustuksen mausoleumi Campus Martiuksella]]
 
Ennen [[Rooman valtakunta|Rooman]] perustamista Campus Martius oli alankoa, jota reunusti lännessä [[Tiber]]-joki, idässä [[Quirinalis]]-kukkula sekä kaakossa [[Capitolium]]. Legendan mukaan alue oli aikoinaan [[Lucius Tarquinius Superbus|Lucius Tarquinius Superbuksen]], Rooman viimeisen kuninkaan, vehnäpelto, joka kuitenkin paloi Rooman tasavallan perustustamiskahakoissa.
 
Rivi 10:
 
[[Sulla]]n ajoista lähtien rakennuslupia myytiin tai myönnettiin vaikutusvaltaisille roomalaisille ja ''insulat'' (asuinkorttelit) sekä roomalaiset villat alkoivat yleistyä. Myöhemmin paikalla alettiin pitää ''comitia centuriatoja'', yhteisötapaamisia aseitten kanssa, ja Campus Martiuksesta tuli Rooman miliisin koti. [[Pompeius]] rakensi sinne Rooman ensimmäisen kiviteatterin ([[Pompeiuksen teatteri]]) vuonna 55 eaa, joka olikin alueen ensimmäinen todellinen monumentti. Myöhemmin [[Augustus|Octavianus]] rakensi sinne Porticus Octavian.
 
Augustuksen aikakaudella kentästä tehtiin osa virallista Roomaa. [[Marcus Agrippa]] muunti alueen rämeikön viheralueiden sekä temppeleiden ympäröimiksi uima-altaiksi ja kylpylöiksi sekä rakennutti Porticus Argonautarumin, Laconicum Sudatoriumin, Agrippan kylpylät ja lopulta [[Pantheon]]in, jonka Hadrianus rakennutti myöhemmin uudestaan.
 
Rivi 20 ⟶ 19:
 
Koska Campus Martius oli [[Vatikaani]]n ja Tiber-joen vieressä, siitä muodostui Rooman tiheimmmin asuttu alue keskiajalla. Kun barbaarit olivat tuhonneet Rooman [[akvedukti]]t 500-luvulla, jäi väestö ilman vettä ja siirtyi sen takia ympäröiviltä kukkuloilta Tiber-joen läheisyyteen. Joesta saatiin vettä, mutta toisaalta sen tulviminen aiheutti ongelmia koko keskiajan. Joki muodosti kuitenkin alueen taloudellisen perustan, jota vahvisti pyhiinvaeltajien tasainen virta, joka toi alueelle rahaa.
[[Kuva:Porta del Popolo.JPG|thumb|250px|Porta del Popolo nykyisessä asussaan]]
 
Alueen merkitystä lisäsi se, että tärkein väylä Roomasta Pohjois-Italiaan ja muualle Euroopaan oli keskiajalla ''Via Cassia'', joka saapuu Roomaan Campus Martiuksen pohjoisosassa sijaitsevan [[Porta del Popolo]]n kautta. Antiikin ajan toisesta pohjoiseen suuntautuneesta päätiestä, ''Via Aureliasta'' oli tullut keskiajalla vaarallinen, koska se rannikkoa pitkin kulkevana oli altis mereltä iskeville hyökkääjille ja kulki lisäksi [[Toscana]]n rämeen lävitse, mikä lisäsi malariaan sairastumisen vaaraa.
 
Rivi 28 ⟶ 27:
 
== Moderni Rooma ==
[[kuva:Condotti da trinita dei monti 01.JPG|thumb|250px|Modernia Campo Marziota: Piazza di Spagna ja Via Condotti, Rooman kallein ostoskatu]]
 
Renessanssin jälkeen Campus Martius ei, muun Rooman tapaan, muuttunut paljon; uusia suuria rakennuksia ei rakennettu ja väkiluku pieneni. Tämä muuttui, kun Roomasta tultuatuli uuden [[Italia|Italian kuningaskunnan]] pääkaupunki vuonna 1870. Sen jälkeen alueesta tuli entistä ahtaampi ja Tiber-joen tulvimista estämään rakennettiin tulvavalleja. Vallit tekivät alueesta turvallisemman mutta tuhosivat Ripetta-sataman, joelle johtavat pikkukadut sekä Campus Martiukselle tyypilliset rakennukset sen reunoilta.
 
[[Luokka:Rooma]]