Ero sivun ”Oulun valtaus” versioiden välillä

Venäläiset palautettiin kotimaahansa sodan jälkeen. Punavangit pidettiin maaliskuuhun asti tilapäisissä säilöissä. Vankeja oli 19. maaliskuuta 1918 yhteensä 849 henkeä, näistä 72 naisia. Mukana oli venäläisvankeja yhteensä 55 henkeä. [[Oulun lääninvankila|Lääninvankilassa]] oli noin sata henkeä, poliisitalolla 24, naisvankilassa 54 ja Oulun Lyseolla 639. Mukana oli Oulun valtauksen vankien lisäksi naapurikunnista tuotuja punavankeja ja myös 20 valkoisten kutsunnoista kieltäytynyttä. Maaliskuussa kaikki vangit siirrettiin tilapäisistä vankiloista vastaperustettuun vankileiri EE6:een eli [[Raatin vankileiri]]in, venäläisten rakentamiin parakkeihin.<ref>Hautala 1976, s. 622</ref> Alue oli aikaisemmin venäläisten matruusien kasarmi.<ref>Fält 1987, s. 145</ref>

 

 

Raatin vankileiriä hoidettiin asiallisesti ja siellä pidetyistä kaikkiaan 1&nbsp;103 punavangista kuoli vain 51 henkilöä. Kuolleisuus on poikkeuksellisen vähäinen, 5,8 prosenttia vankimäärästä, kun esimerkiksi [[Raahen vankileiri|Raahen leirillä]] kuoli yli 18 prosenttia vangeista.<ref>Ala-Häivälä 2000, s. 123</ref>