Ero sivun ”Natsi-Saksa” versioiden välillä

 

[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-1987-0703-507, Berlin, Reichstagssitzung, Rede Adolf Hitler.jpg|pienoiskuva|300px|Valtakunnanjohtaja Hitler pitämässä puhetta valtiopäivien istunnossa 11. joulukuuta 1941. Valtiopäivätalon vuoden 1933 palon johdosta valtiopäivät kokoontuivat [[Kroll-ooppera]]rakennuksen salissa.]]

== Kolmas valtakunta ==

Nimitys ”kolmas valtakunta” ({{k-de|Drittes Reich}}) korosti [[Kansallissosialismi|kansallissosialistien]] tapaa ajatella [[propaganda]]ssaan oman hallintonsa olevan ”ensimmäisen valtakunnan” eli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] ja ”toisen valtakunnan” eli vuonna 1871 lukuisista Saksan valtioista muodostetun [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] jatkumoa. Väliin jäävän [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] ei katsottu olevan valtakunta. Nimellä ”tuhatvuotinen valtakunta” taas viitattiin tuhat vuotta kestäneeseen Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan sekä [[kristinusko|kristilliseen]] [[eskatologia]]an, (eli ’oppiin maailman viimeisistä tapahtumista’) ja esitettiin siten myös kansallissosialistisen hallinnon kestävän tuhat vuotta. Lukuna tuhat vuotta viittasi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan [[Tuhatvuotinen valtakunta|tuhatvuotiseen]] historiaan. Termin ”Kolmas valtakunta” otti käyttöön saksalainen kulttuurihistorioitsija [[Arthur Moeller van den Bruck]] (1876–1925) vuonna 1923 – kymmenen vuotta ennen Hitlerin valtaannousua – julkaistussa teoksessaan ''Das dritte Reich''. Adolf Hitler ei kuitenkaan itse hyväksynyt sitä ja jopa kielsi vuonna 1939 lehdistöä käyttämästä Saksasta tätä nimeä.<ref> Juha Jaakkonen: ''Hitlerin Suur-Saksa. Natsi-Saksa 1933–45, Iltalehden historialehti'', helmikuu 2013, s. 22. </ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä = Friedrich, Jörg | Nimeke=Suuri palo: Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940-1945 | Selite = (Der Brand: Deutschland im Bombenkrieg 1940–1945, 2002.) | Suomentaja = Lång, Markus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi = 2005 | ISBN = 951-20-6799-4}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Goldensohn, Leon | Nimeke = Nürnbergin haastattelut | Selite =(The Nuremberg Interviews: Conversations with the Defendants and Witnesse, 2004.) Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Robert Gellately. | Suomentaja = Tiilikainen, Heikki | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2004 | ISBN = 951-31-3042-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Knopp, Guido | Nimeke = Hitlerin lapset | Selite = (Hitlers Kinder, 2000.) Suomentaja = Nykyri, Ilona | Julkaisupaikka = Helsingissä | Julkaisija = Gummerus: Ajatus | Vuosi = 2006 | ISBN = 951-20-7013-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Lower, Wendy | Nimeke = Hitlerin raivottaret: Saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä | Selite = (Hitler’s Furies: German Women in the Nazi Killing Fields, 2013.) | Suomentaja = Sainio, Jukka | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Atena | Vuosi = 2014 | ISBN = 978-952-300-065-0}}