Versio 1. joulukuuta 2018 kello 19.11 muokkaa Kuohatti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 078 muokkausta →‎Suomen poliitikkojen kommentteja: Antti Kaikkosen kanta. ← Vanhempi muutos		Versio 2. joulukuuta 2018 kello 03.24 muokkaa kumoa Kuohatti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 078 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 75: Koska puolueet eivät ole ottaneet asiaa ajaakseen, on perustettu muutamia kansalaisjärjestöjä ajamaan asiaa. Näistä jäsenmäärältään suurin on talvisodan jälkeen perustettu karjalaisten etujärjestö [[Karjalan Liitto]]. Sen tavoitteisiin on aina kuulunut karjalaisen kulttuurin vaalimisen lisäksi Karjalan palautus Suomen valtiolliseen yhteyteen. Keväällä 2004 pidetyssä seminaarissa liitto totesi Karjala-kysymyksen tarkoittavan Karjalan palautusta. Karjalan Liiton puheenjohtaja [[Markku Laukkanen]] on valitellut, että niin sanotut ”pienet palautusjärjestöt” vaikeuttavat Karjalan Liiton toimintaa Venäjällä ja pilaavat sen maineen siellä.<ref>Markku Laukkanen (5.2.2004) Karjalan Liitto ja Karjalan palautus. [[Karjala (sanomalehti)\|Karjala]] [http://web.archive.org/web/20050107074543/http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/376/karjalapalautus.htm]</ref> Muut palautusjärjestöt ovat syntyneet tyytymättömyydestä Karjalan Liiton toimintaan palautusasiassa. Järjestöistä näkyvimmät ovat [[ProKarelia]], [[Aluepalautus ~~ry.~~]], ja [[Tarton Rauha ry.]] ''ProKarelia'' on kansalaisjärjestö, joka haluaa edistää Karjala-keskustelua. Sillä on tähän tarkoitukseen internet-sivut, ja se julkaisee uutisia ja ''Karelia Klubi'' -nimistä palautuslehteä, joka ilmestyy kuudesti vuodessa. ''Aluepalautus ry.'' on lähettänyt yksityisten karjalaisten tilojen palautusanomuksia Venäjän hallitukselle ja tiedottaa palautuksesta liittyvistä kysymyksistä ja järjestää yleisötilaisuuksia, seminaareja ja koulutusta. ''Tarton Rauha ry.'' järjestää muun muassa keskustelutilaisuuksia. ProKarelia julkaisi vuonna 1998 ”''Karjalan reformin''” ja maaliskuussa 2005 ''Karjalan palautus'' -nimisen kirjan, joka sai julkisuutta aina Venäjällä asti. [[Perussuomalaiset\|Perussuomalaisen]] puolueen nuorisojärjestön [[Perussuomalaiset Nuoret\|Perussuomalaisten Nuorten]] kanta on vuodesta 2018 ollut, että Suomen valtion on vaadittava Venäjää palauttamaan luovutetut alueet.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005905811.html? \| Nimeke = Karjala-vaatimus leviää Venäjällä – PS-nuorten tempauksesta uutisoi ensin Kremliä lähellä oleva sivusto \| Tekijä = Paananen, Arja \| Ajankohta = 20.11.2018 \| Julkaisija = Ilta-Sanomat \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Rivi 163: Aika ajoin poliitikoilta kysytään kantaa palautukseen. Enimmäkseen mielipiteet ovat olleet palautusta vastaan, mutta myös myönteisiä arvioita on. Tunnettuja mielipiteitä ovat Johannes Virolaisen myönteinen kanta, [[Gustav Hägglund]]in vuoden 1992 lausuma, jonka mukaan Karjalaa ei tulisi ottaa vastaan ”vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella”, koska hänen mukaansa [[Pietari (kaupunki)\|Pietari]] tarvitsee turvavyöhykkeen,<ref>Dagens Nyheter, 6. maaliskuuta 1992</ref> ja presidentti Mauno Koiviston kielteinen kanta. Hänen mielestään ei pitäisi kysyä, halutaanko Karjala takaisin vaan ”halutaanko se takaisin, jos se merkitsee sotaa” ja ettei Suomi tarvitse lisämaata.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koivisto+Karjalan+palauttamisesta+kysyt%C3%A4%C3%A4n+v%C3%A4%C3%A4rin/1101978932988 Koivisto: Karjalan palauttamisesta kysytään väärin]</ref> ~~</ref>~~ SMP:n kansanedustaja [[Marita Mäkinen\|Marita Jurva]] ehdotti vuonna 1990, että Suomi voisi vaihtaa [[Ahvenanmaa]]n Karjalaan. SMP:n eduskuntaryhmä sanoutui yksimielisesti irti lausunnosta ja Jurva pahoitteli lausunnon aiheuttamaa keskustelua.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002979362.html \| Nimeke = Holkeri opetti Smp:lle hallituksen pöytätapoja Puolue ja ryhmä sanoutuivat irti Jurvan kohupuheesta Jurva esittää pahoittelunsa aiheuttamastaan keskustelusta \| Tekijä = Rautio, Paavo \| Ajankohta = 4.5.1990 \| Julkaisija = Helsingin Sanomat \| Viitattu = 2.12.2018}}</ref> Vuonna 1992 SMP:n kansanedustajat [[Tina Mäkelä]], [[Hannu Suhonen]] ja Jurva vastustivat Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehtyä sopimusta sen rajoja koskevan artiklan vuoksi. Edustajat katsoivat sopimuksen merkitsevän Karjalan takaisinsaamisesta neuvottelemisen mahdollisuuden hylkäämistä ja sen lyövän kuoliaaksi ”Suomen kansan laajojen piirien ja erityisesti maamme karjalaisten toiveet entisen rakkaan lääninsä liittämisestä takaisin Suomeen”. He äänestivät sopimusta vastaan. Sopimuksen puolesta äänestänyt, niinikään SMP:n kansanedustaja [[Sulo Aittoniemi]] totesi samassa eduskuntakeskustelussa, että yksi tapa Suomen saada Karjala takaisin on neuvotteluteitse, ”toinen mahdollisuus meillä saada Karjala takaisin on julistaa sota Venäjälle, mennä Viipuriin torrakko selässä ja pussihousut jalassa ja sanoa, että nyt pojat aloitettiin. Ottakoot itäisen naapurin ihmiset leikkinä tämän asian, mutta siis meillä on tasan kaksi mahdollisuutta ollut ennen tätä sopimusta ja on tämän sopimuksen jälkeenkin. Voimme käyttää kumpaa haluamme, todennäköisesti neuvottelutietä tässä tapauksessa.”<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_62+1992.pdf \| Nimeke = Pöytäkirja PTK 62/1992 vp \| Tiedostomuoto = PDF \| Ajankohta = 22.5.1992 \| Julkaisija = Eduskunta \| Viitattu = 2.12.2018}}</ref> Asiasta on kysytty myös vaalien alla. Ennen [[eduskuntavaalit 1999\|vuoden 1999 eduskuntavaaleja]] [[Helsingin Sanomat]] (27. helmikuuta 1999) kysyi puoluejohtajilta: ”Tulisiko uuden hallituksen ehdottaa Venäjän hallitukselle neuvotteluja Karjalan palauttamisesta?” Kannat vaihtelivat [[Esko Aho]]n mielipiteestä (”Meillä on mahdollisuus yhdessä sopien rajaa muuttaa. Tiedossa oleva Venäjän kanta on sellainen, että sellaista sopimusta ei ole nyt näköpiirissä.”) [[Suvi-Anne Siimes\|Suvi-Anne Siimeksen]] jyrkkään vastustukseen: ”Ei. Ihmettelen, ketkä tätä asiaa vielä viitsii pitää yllä.”{{lähde\|1.12.2018}}▼ ▲Asiasta on kysytty myös vaalien alla. Ennen [[eduskuntavaalit 1999\|vuoden 1999 eduskuntavaaleja]] [[Helsingin Sanomat]] ~~(27. helmikuuta 1999)~~ kysyi puoluejohtajilta: ”Tulisiko uuden hallituksen ehdottaa Venäjän hallitukselle neuvotteluja Karjalan palauttamisesta?” Kannat vaihtelivat [[Esko Aho]]n mielipiteestä (”Meillä on mahdollisuus yhdessä sopien rajaa muuttaa. Tiedossa oleva Venäjän kanta on sellainen, että sellaista sopimusta ei ole nyt näköpiirissä.”) [[Suvi-Anne Siimes\|Suvi-Anne Siimeksen]] jyrkkään vastustukseen: ”Ei. Ihmettelen, ketkä tätä asiaa vielä viitsii pitää yllä.”~~{{lähde\|1~~<ref>Helsingin Sanomat, 27.12 helmikuuta 1999.~~2018}}~~</ref> [[Presidentinvaalit 2000\|Vuoden 2000 presidentinvaalissa]] kysymys oli esillä lehdistössä jonkin verran<ref>Martti Valkonen: Presidenttiehdokkaiden lämmittelykierros. [http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=33&author=1], ProKarelia 27.10. 1999</ref> ja Karjalan Liiton Karjalan Kunnaat -lehti teki haastattelun aiheesta. Siinä [[Risto Kuisma]] kannatti palautusta ja [[Ilkka Hakalehto]] piti tavoitetta oikeana. [[Riitta Uosukainen]] olisi pitänyt palautusta hyvänä, mutta ei uskonut siihen. Esko Aho halusi ylläpitää Karjala-optiota. Aho, Halonen ja Uosukainen vetosivat Venäjän keskusteluhaluttomuuteen. Kukaan ei halunnut kieltää keskustelua.<ref>Mauri Rastaan uutiskokoelma, http://www.kolumbus.fi/rastas/nyky/kar_pal_nyk.html#pres_ehdokk</ref> Rivi 172 ⟶ 173: [[Suomen presidentinvaali 2006\|Vuoden 2006 presidentinvaalissa]] [[Timo Soini]] ja [[Arto Lahti]] kannattivat palautusta avoimesti.<ref>"Timo Soini kalastaa protestiääniä" - Iltalehti Onlinen lukijakysely 20.9.2005. Kysymykseen "Mitä mieltä olet Karjalan palauttamisesta Suomelle?" hän vastasi: "Karjala on osa Suomea. Kannatan ja toivon, että se joskus palaa osaksi Suomea."</ref> Arto Lahdella palautus oli yksi vaaliteema. Asiaa kysyttiin presidenttiehdokkailta myös ulkomaisen median haastatteluissa. Muut ehdokkaat pitäytyivät Suomen nykyisessä kannassa.<ref>Presidenttiehdokkaat kansainvälisen median tentattavana. Ulkoministeriö 2006. [http://www.formin.fi/public/?contentid=65640&contentlan=1&culture=fi-FI]</ref> Karjalan Liiton puheenjohtaja, ~~[[Suomen Keskusta\|Keskustan]]~~keskustan kansanedustaja [[Markku Laukkanen]] ehdotti ~~20. lokakuuta~~vuonna 2004 ~~[[Suomenmaa]]-lehdessä~~ Martti Ahtisaarta Karjalan palautuksen selvitysmieheksi.~~{{lähde\|1~~<ref>Suomenmaa, 20.12 lokakuuta 2004.~~2018}}~~</ref> Toukokuussa 2005 [[Ranska]]n europarlamentaarikko [[Ari Vatanen]] kehotti [[Tarja Halonen\|Halosta]] ottamaan asian esille Moskovassa voitonpäivän juhlassa.<ref>[http://www.arivatanen.com/index.php?mid=38&a=show&id=156 "Karjala-kysymys esille Moskovassa" - Ari Vatasen kotisivu]</ref> [[Risto Kuisma]] on tehnyt asiasta kaksi kirjallista kysymystä eduskunnassa<ref name=kk_2004>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_964+2004.pdf \| Nimeke = Kirjallinen kysymys 964/2004 vp \| Tiedostomuoto = PDF \| Julkaisija = Eduskunta \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref><ref name=kk_2010>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_1086+2010.pdf \| Nimeke = Kirjallinen kysymys 1086/2010 vp \| Tiedostomuoto = PDF \| Julkaisija = Eduskunta \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> ja [[Olli Immonen]] yhden.<ref name=kk_2012>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk+658/2012 \| Nimeke = Kirjallinen kysymys 658/2012 vp \| Julkaisija = Eduskunta \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Keskustan kansanedustaja [[Antti Kaikkonen]] totesi 2010, että Karjala tulisi palauttaa Suomelle, ”mutta mitään en ole vaatimassa”, koska ”palauttamisasia ei ole ajankohtainen, sillä naapurin puolella siihen ei ole halua” ja että ”nykytilanteessa en usko, että myöskään Suomen johto ottaisi asiaa omakseen”.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/97537-kaikkosen-karjala-puheesta-tuli-sotku \| Nimeke = Kaikkosen Karjala-puheesta tuli sotku \| Tekijä = Ovaskainen, Teppo \| Ajankohta = 19.7.2010 \| Julkaisija = Uusi Suomi \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> [[Eduskuntavaalit 2011\|Eduskuntavaalien 2011]] alla perussuomalaisten [[Jussi Niinistö]] ilmoitti tavoittelevansa puolustusministerin salkkua ja kannattavansa Karjalan palauttamista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109887-soinin-%E2%80%9Dministeri%E2%80%9D-karjala-takaisin \| Nimeke = Soinin ”ministeri”: Karjala takaisin \| Tekijä = Kammonen, Teemu \| Ajankohta = 4.3.2011 \| Julkaisija = Uusi Suomi \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Niinistöstä tuli puolustusministeri [[Sipilän hallitus\|Sipilän hallitukseen]] vuonna 2015.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/puolustusministeri \| Nimeke = Jussi Niinistö – Puolustusministeri \| Julkaisija = Valtioneuvosto \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> Perussuomalaisten kansanedustaja [[Juho Eerola]] totesi syksyllä 2011 venäläisen televisiokanavan haastattelussa, että hän haluaa keskustella Karjalan palauttamiseen liittyvistä asioista ja että ”minun oikeustajuni mukaan Karjala, Petsamo ja Suomenlahden saaret kuuluvat Suomelle”.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.imatralainen.fi/artikkeli/58720-nain-eerola-palauttaisi-karjalan \| Nimeke = Näin Eerola palauttaisi Karjalan \| Tekijä = Kemppainen, Heikki \| Ajankohta = 26.10.2011 (päivitetty 28.10.2011) \| Julkaisija = Imatralainen \| Viitattu = 2.12.2018}}</ref> Perussuomalaisten kansanedustaja [[Martti Mölsä]] ehdotti vuonna 2016, että Venäjä voisi satavuotislahjaksi Suomelle palauttaa Karjalan ja Petsamon.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.aamulehti.fi/kotimaa/venaja-voisi-palauttaa-100-vuotiaalle-suomelle-karjalan-ja-petsamon-24115628 \| Nimeke = ”Venäjä voisi palauttaa 100-vuotiaalle Suomelle Karjalan ja Petsamon” \| Tekijä = Nevalainen, Riina \| Ajankohta = 6.12.2016 \| Julkaisija = Aamulehti \| Viitattu = 1.12.2018}}</ref> == Mielipidemittaukset ==

Ero sivun ”Karjala-kysymys” versioiden välillä