Ero sivun ”Kekkosen I hallitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
[[Fagerholmin I hallitus|Fagerholmin hallitus]] erosi 1. maaliskuuta 1950. Seuraavana päivänä [[eduskunnan puhemies]] [[Urho Kekkonen]] ja eduskuntaryhmien edustajat kävivät keskustelemassa presidentti [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven]] kanssa hallituskysymyksestä. Kekkonen ilmoitti 14. maaliskuuta ottaneensa vastaan tehtävän muodostaa hallitus. Kekkosen hallitus nimitettiin lopulta 17. maaliskuuta.<ref>Simonen 1950, s. 16–17</ref>
Ulkoministerinä yhtäjaksoisesti elokuusta 1944 lähtien toiminut, presidentti Paasikiven lähimpiin avustajiin ja neuvonantajiin kuulunut, puolueisiin sitoutumaton [[Carl Enckell]] kieltäytyi ikäänsä ja terveyssyihin vedoten enää jatkamasta tehtävässä, ja presidentti nimitti ulkoministeriksi [[Ahlström Oy]]:n apulaisjohtajan, vuorineuvos [[Åke Gartz]]in. Sisäministeri [[Lauri Riikonen]] siirtyi syksyllä 1950 [[Kuopion lääni]]n maaherraksi ja uudeksi sisäministeriksi tuli kansanedustaja [[Johannes Virolainen]].
Kekkosen I hallitus merkitsi eräänlaista ulkopoliittista käännekohtaa Suomen suhteissa Neuvostoliittoon. Kekkonen otti presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiveä]] aktiivisemman roolin, ja suostui, toisin kuin presidentti, allekirjoittamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sponsoroiman [[Maailman rauhanneuvosto]]n vetoomuksen [[Ydinase|atomiaseen]] kieltämiseksi. Lisäksi kesäkuussa 1950 Kekkonen matkusti [[Moskova]]an sopimaan ensimmäisen viisivuotissopimuksen Suomen ja Neuvostoliiton keskeisestä kaupankäynnistä.
| |||