Ero sivun ”Puolalanmäki” versioiden välillä

Vanha rakennuskanta, mukaan lukien 1838 valmistunut palotorni, purettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin sekä Taidemuseon rakennus että sitä ympäröivät kivitalot.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 42&ndash;45 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref>. Puiston reunaman vanhempaa rakennuskantaa edustavat [[Puolalan lukio]]n vanhempi osa (1891) ja sen vieressä oleva puinen rakennus 1840-luvulta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 50&ndash;51 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref>. Puiston on suunnitellut [[Mauritz Hammarberg]] Tukholman mäkipuistojen mallien mukaan. Hammarbergistä tuli myöhemmin Tukholman kaupunginpuutarhuri. <ref>[http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero4-98/puistot.html Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana. Maunu Häyrynen. (Luettu 20.10.2006)</ref>