Versio 20. kesäkuuta 2018 kello 14.36 muokkaa Teakoo (keskustelu \| muokkaukset) 1 672 muokkausta kh, valmistetaankohan sitä laillisesti huumausainekäyttöön? otin pois sanan ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 30. marraskuuta 2018 kello 13.07 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Ominaisuudet ja käyttö: typo
Rivi 18: Huoneenlämpötilassa MPTP on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdisteellä on taipumus sublimoitua jo huoneenlämpötilassa.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =George Lunn, Eric B. Sansone \| Nimeke =Destruction of Hazardous Chemicals in the Laboratory \| Vuosi =2012 \|Sivu =254-257 \| Julkaisija =John Wiley & Sons \| Isbn = 978-1-118-14659-0 \| www =https://books.google.fi/books?id=Z98eN5xdub8C&pg=PT254 \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =20.6.2018 \| Kieli ={{en}}}}</ref> MPTP:tä muodostuu sivutuotteena [[desmetyyliprodiini]]n (MPPP) valmistuksessa erityisesti silloin kun desmetyyliprodiinia valmistetaan huumausainekäyttöön. Desmetyyliprodiinin valmistuksen eräs välivaihe hajoaa MPTP:ksi kuumennuksen tai vahvasti happamien olosuhteiden vaikutuksesta. MPTP läpäisee [[veri-aivoeste]]en ja kulkeutuu keskushermostoon. Se metaboloituu ihmisen ~~aivosoluisssa~~aivosoluissa [[monoamiinioksidaasi\|MAO‐B-entsyymin]] vaikutuksesta 1-metyyli-4-fenyylipyridiniumkationiksi (MPP<sup>+</sup>), joka on varsinainen neurotoksinen yhdiste. MPP<sup>+</sup> sitoutuu [[neuromelaniini]]in. MPP<sup>+</sup> on voimakas [[NADH-dehydrogenaasi]]n eli kompleksi I:n estäjä, ja tämän vuoksi se estää [[soluhengitys\|soluhengityksen]], ja seurauksena on hermosolujen oksidatiivinen stressi ja lopulta kuolema. Aivojen harmaan aineen tuhoutuminen johtaa pitkälle edenneen Parkinsonin taudin kaltaiseen tilaan. Oireet helpottuvat [[levodopa]]lääkityksellä.<ref name="Merck" /><ref name ="ullmann">Jana Hennemann, Wolfgang Schatton & Ralf H. Lyssy: ''Parkinsonism Treatment, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 20.6.2018</ref><ref name="MPTP">{{Lehtiviite \| Tekijä =J. William Langston \| Otsikko =The MPTP Story \| Julkaisu =Journal of Parkinson's Disease \| Ajankohta =2017 \| Vuosikerta =7 \| Numero =1 \| Sivut =11-19 \| www =https://content.iospress.com/articles/journal-of-parkinsons-disease/jpd179006#ref005 \| Viitattu =20.6.2018 \| Kieli ={{en}} \| Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Hans Vogel \| Nimeke =Drug Discovery and Evaluation \| Vuosi =2008 \| Sivu =826-827 \| Julkaisija =Springer \| Isbn = 978-3-540-70995-4 \| www =https://books.google.fi/books?id=3x71QCN3IeoC&pg=PA826 \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =20.6.2018 \| Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="organic">{{Kirjaviite \| Tekijä =Richard B. Silverman,Mark W. Holladay \| Nimeke =The Organic Chemistry of Drug Design and Drug Action \| Vuosi =2014 \| Sivu =348-349 \|Julkaisija =Elsevier \| Isbn = 9780123820303 \| www =https://books.google.fi/books?id=yAbUAgAAQBAJ&pg=PA348 \| www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa \| Viitattu =20.6.2018 \| Kieli ={{en}}}}</ref> Ensimmäisen kerran synteettisen desmetyyliprodiinin käytöstä aiheutuneen Parkinsonin taudin kaltaisesta tilasta raportoitiin vuonna 1979. Tällöin oireita aiheuttanutta ainetta ei vielä kuitenkaan tunnistettu. MPTP tunnistettiin oireet aiheuttavaksi aineeksi vuonna 1982, ja tulokset julkaistiin vuonna 1983. Tämän jälkeen MPTP:stä on tullut tärkeä yhdiste tutkittaessa Parkinsonin taudin syntyä eläinkokeissa ja tutkittaessa uusia Parkinsonin taudin hoitoja.<ref name="MPTP" /><ref name="organic" />

Ero sivun ”MPTP” versioiden välillä