Ero sivun ”Adventti” versioiden välillä

Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy jouluaattoon. Se on valmistautumista joulunajan kirkolliseen juhlakauteen, Vapahtajan tulemiseen. Adventtiajan jumalanpalvelusten teemat liittyvät [[Jeesus|Jeesuksen]] saapumiseen maan päälle. Adventtiaikaa kutsutaan myös pieneksi [[paasto]]ksi tai adventtipaastoksi erotuksena [[pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävästä [[suuri paasto|suuresta paastosta]]. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja [[paasto]]ta. Tästä muistona on juhlapöydän joulukala<ref name="Brotherus_s23">Brotherus & Dodd 2007, s. 23</ref>. Sekä adventtiaikana että pääsiäistä edeltävänä paastonaikana [[liturginen väri]] kirkoissa on pääsääntöisesti [[violetti]], ensimmäisenä adventtisunnuntaina kuitenkin [[valkoinen]]. Vähitellen adventtiajasta on muodostunut iloisen jouluodotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään [[pikkujoulu]]ja.<ref name="Brotherus_s23" />

Seuraavassa käsitellään kunkin adventtisunnuntain teemaa Suomen luterilaisen kirkon nykykäytännön mukaisesti, joka noudattelee läntistä, latinalaista perinnettä. Neljän adventtikynttilän sytyttäminen on Suomessa varsin uusi, vasta muutaman vuosikymmenen mittainen perinne. Tapa on ruotsalaista perua. [[Ruotsi]]ssa alettiin 1870-luvulla Estran diakonissalaitoksella polttaa ensimmäisenä adventtina [[seitsemän]]ä päivänä polttaa kynttilöitä niin, että ensimmäisenä päivänä poltettiin seitsemän kynttilää ja sitten aina seitsemän kynttilää lisää jokaisena seuraavana päivänä. [[Nathan Söderblom]]in kodista on tieto ensimmäisestä nelikynttiläisestä joulupuusta 1800-luvun lopulta, joulupuu oli silloin kataja. Ruotsissa nelikynttiläiset adventtikyntteliköt yleistyivät 1920-luvulla. Tavan alkuperä on protestanttisesta Saksasta. Ensimmäinen adventti eli pikkujoulu antaa esimakua varsinaisesta joulusta. Suomessa on ollut tapana koristella pikkukuusi kynttilöineen. Ensimmäisenä adventtina lauletaan [[Hoosianna (virsi)|Hoosianna-hymni]] kirkoissa. Adventista alkaa myös [[joululaulu]]jen laulaminen ja kuuntelu.<ref>[http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/adventti/adventti.html Helsingin kaupunginmuseon sivut]</ref>

Perinteen mukaan evankeliumina on [[palmusunnuntai]]hin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla [[Jerusalem]]iin. Siten adventti liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin. Aikojen kuluessa ensimmäisestä adventtisunnuntaista on tullut ilonjuhla, johon kuuluu tärkeä sävellys [[Hoosianna]] (virsi)|Hoosianna-hymni]]. Hymnin sävelsi saksalainen Vogler 1700-luvun lopulla, ja se esitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1807<ref name="Brotherus_s23"/>. Alun perin seurakuntalaiset vain kuulivat hymnin kirkkokuorojen esittäminä, mutta 1900-luvun puolivälistä lähtien on adventtina menty kirkkoon varta vasten sitä laulamaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Taustakuvaus virrestä 001 | Tekijä = Väinölä, Tauno|Julkaisija = Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Luettu=30.11.2018 | Osoite= http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/c9ac7eedf8ad90bcc22570c8006640f7?OpenDocument }}</ref>. Nykyään ensimmäinen adventti on kävijämäärältään toisiksi suosituin kirkkopyhä heti jouluaaton jumalanpalvelusten ja hartausten jälkeen<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ensimmäinen adventti toiseksi suosituin kirkkopyhä | Julkaisu=Seurakuntalainen | Ajankohta=24.11.2016 | Luettu=30.11.2018 | Osoite=https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ensimmainen-adventti-toiseksi-suosituin-kirkkopyha/ }}</ref>. [[Hoosianna|Hoosianna!–huudahdus]] on oikeastaan rukous joka tarkoittaa ”oi auta, pelasta!”, mutta jo ennen Jeesuksen aikaa sitä pidettiin yleisenä juhlahuutona ja riemunilmauksena. Suomen evankelis-luterilainen [[kirkkovuosi]] alkaa ensimmäisestä adventista. Liturginen väri on muusta adventtiajansta poiketen valkoinen.