Ero sivun ”Smetana” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Smetana''' eli '''vuolukerma''' on vanha [[Itä-Eurooppa|itäeurooppalaiseen]] ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetana on [[Hapattaminen|hapatettua]] [[kerma]]a, jonka rasvapitoisuus vaihtelee noin 10–70 prosentin välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes [[voi]]ta muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan happamahko. Smetanaa syödään etenkin [[borssi]]keiton ja [[blini]]en kanssa. Suomenkielisen nimityksen "vuolukerma" on tiettävästi keksinyt Otto P. Pehkonen vuonna 1914.<ref>Otto P. Pehkonen: Vuolukerman ja uunipiimän valmistuksesta Virossa ja Venäjällä. Matkakertomus. Julk. Voinvientiosuusliike Valio r.l., Hanko 1914</ref>
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti [[karjala]]iseen ja myös [[savo]]laiseen ruokakulttuuriin, ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona, kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli [[viili]]n pinnalta, eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen [[meijeri]]in alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu [[Ruotsin kieli|ruotsista]] tai [[Venäjän kieli|venäjästä]] (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin [[kirnuaminen|kirnuamiseen]], sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin [[vero]]ja, ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten [[ohra]]jauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. [[Karjalankannas|Kannakselaisessa]] ja [[inkeri]]läisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.▼
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat [[Valio]] ja [[Arla (Suomi)|Arla]].
== Historiaa ==
▲Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti [[karjala]]iseen ja myös [[savo]]laiseen ruokakulttuuriin, ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona, kunnes kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon eli [[viili]]n pinnalta, eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen [[meijeri]]in alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi vaan murteesta riippuen ”kermaksi”, ”päällisiksi” tai muuksi sellaiseksi. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu [[Ruotsin kieli|ruotsista]] tai [[Venäjän kieli|venäjästä]] (”reta”, ”liuhki”). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin [[kirnuaminen|kirnuamiseen]], sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin [[vero]]ja, ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten [[ohra]]jauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä.
[[Karjalankannas|Kannakselaisessa]] ja [[inkeri]]läisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.
==Lähteet==
| |||