Ero sivun ”Laivanrakennus” versioiden välillä

Vanhanaikaisin [[rahtilaiva]] on purjelaivakauden tasakantinen alus. 1800-luvun keskivaiheilla muodostui komento- ja ohjaussilta keskilaivassa, jossa se mahdollisesti yhdisti siipirattaita. Ruori oli perinteisesti ollut laivan perässä ja ruorimiehen suojaksi rakennettiin sinne puuppikansi ja ruori nostettiin korkeammalle. Keulaan tarvittiin käytännöllisistä syistä ankkrurikansi.<ref>Landström, s. 290-291</ref> Silloin kun lentoliikenne ei vielä ollut kovin kehittynyttä, rahtilinjalaivoilla oli myös matkustajahyttejä. Tyyppillisellä rahtilinjalaivalla oli pituutta noin 150 metriä, leveys 18 metriä ja syväys 8 metriä. Moottoriteho oli dieselkoneissa 4 000 hevosvoimaa. Miehistöä oli noin 50–60 henkeä.<ref>Landström, s. 292-293</ref> "Three island vessel" oli nimitys tyyppillisille keula- keski- ja perärakentella varustetuille rahtialuksille, esimerkiksi Victory-aluksille.<ref>Landström, s. 294-295</ref> Tämä alustyyppi on pääosin hävinnyt 1900-luvun lopulla ja rahtilaivojen ruumat ovat yhdessä sekä aluksissa on usein vain yksi korkea kansirakenne. Lastausajan minimoiminen on johtanut siihen, että [[konttialus|konttialukset]] ja [[ro-ro-alus|ro-ro-alukset]] ovat nykyään tyypillisimpiä rahtilaivoja.

 

 

=== Laivojen luokituslaitokset ja merenkulun turvallisuus ===