Ero sivun ”Laukkuryssä” versioiden välillä

Laukkukauppa oli merkittävintä rajapitäjissä, mutta ”laukkuryssiä” kiersi myös muualla Suomessa sekä Pohjois-Ruotsissa. [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[Karjala]] oli hyvin köyhää ja kehittymätöntä seutua lukuunottamattalukuun ottamatta [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] vaikutuspiirissä ollutta aluetta. [[Vienan Karjala]]n pohjoisosien asukkaat hankkivat lisätienestejä kalastamalla [[Jäämeri|Jäämeren]] rannoilla, ja etelämpää taas lähdettiin kaupustelijoiksi [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] puolelle. Esimerkiksi 1900-luvun alussa Pohjois-Karjalassa kiersi parhaimmillaan toistasataa ”laukkuryssää”,<ref name="karjalainen"/> ja yhteensä heitä oli jopa useita tuhansia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://skytat.fi/kannaksen-sukuhaarat/joutselaen-kylae/arkielaemaeae/344-laukkuryssat | Nimeke = Laukkuryssät | Ajankohta = 27.6.2013 | Julkaisija = Sukuseura Skytät | Viitattu = 19.11.2018}}</ref> ”Laukkuryssien” välityksellä tapahtui tärkeää aineellista ja kulttuurista vaihtoa Suomen ja Karjalan välillä. Rikkaimmat saattoivat rakennuttaa kotiseudulleen länsisuomalaistyyppisiä taloja.<ref name="alanen"/>

”Laukkuryssien” harjottamaharjoittama kulkukauppa oli hyvin järjestäytynyttä, kun koko Suomi oli jaettu pitäjittäin kauppiaiden välillä.<ref name="alanen"/> Talonpojat lähtivät liikkelleliikkeelle syksyisin sadonkorjuukauden jälkeen. Heillä oli ennalta sovittu kokoontumispaikka, josta lähdettiin yhdessä hankkimaan myytävää tavaraa. Se oli lähinnä naisille tarkoitettuja kankaita ja takstiilejätekstiilejä, tai pieniä kotitaloustarvikkeita, joita oli helppo kantaa mukana. Varsinaisten ”laukkuryssien” lisäksi liikkeellä oli myös reellä ja hevosella liikkuneita kulkukauppiaita, joiden tavaravalikoima oli paljon laajempi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ervasti, Seppo | Nimeke = Johdatus Kuusamon historiaan | Vuosi = 1997 | Julkaisupaikka = Kuusamo | Julkaisija = Kuusamon kunta | Isbn = 951-96780-3-4}}</ref>