Ero sivun ”Foley-äänet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
tarkennus: ei kuvausten vaan vasta leikkauksen jälkeen
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
de ja fr nimitykset
Rivi 2:
'''Foley-äänet''' ovat [[Elokuvanteko|elokuvanteossa]] kuvan tapahtumiin kuuluvia [[äänitehoste]]ita, jotka äänitetään jälkikäteen näyttelijöiden liikkeiden ja muiden kuvan tapahtumien tahdissa. Tavallisimpia foley-ääniä ovat askeläänet, vaatteiden kahina ja näyttelijöiden kuvassa käsittelemien esineiden äänet. Foley-äänet tuotetaan ja [[Jälkiäänitys|jälkiäänitetään]] erikseen valmiiksi [[leikkaus (elokuvataide)|leikattuun]] kuvaan, jotta ne saadaan tallennettua mahdollisimman hyvälaatuisina ja jotta kuvauksissa voidaan keskittyä lähinnä dialogin eli näyttelijöiden puheäänten häiriöttömään tallentamiseen.
 
Foley-äänittämisen keksi Hollywoodissa toiminut ääniteknikko Jack Foley, jonka nimellä tekniikka monissa kielissä tunnetaan. Yleisimmin tarvittavat foley-äänet ovat näyttelijöiden askelääniä; niinpä ruotsiksi foley-artistiaääniä kutsutaan nimellä ''tramparetrampa'' ({{k-sv|trampa}} = astella, polkea).<ref name = kangasmaki>Wyatt, H. & Amyes, T. ''Audio Post Production for Television and Film''. Massachusetts: Elsevier Ltd. Katso {{Kirjaviite | Tekijä = Kangasmäki, Kai-Pekka | Nimeke = Äänisuunnittelun ja äänen jälkitöiden eroavaisuudet lyhytelokuvassa ja animaatiossa| Vuosi = 2012 | Luku = | Sivu = 11 | Selite = Opinnäytetyö | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma | Tunniste = | www = http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/43353/Kangasmaki_Kai-Pekka.pdf?sequence=1 | www-teksti = Tutkielma verkossa | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 25.3.2015 | Kieli = }}</ref><ref name =monitor/> Ranskaksi ja saksaksi puhutaan ”melusta” (''bruitage, Geräusch'')<ref name =monitor/>.
 
Tarve foley-äänten erilliseen jälkiäänitykseen syntyi äänielokuvan alkuvuosina. Hollywoodin studiot halusivat laajentaa elokuviensa markkinoita ulkomaille, jossa dialogi haluttiin usein äänittää maan omalla kielellä englannin sijasta. Niinpä tarvittiin menetelmä, jolla dialogi ja muut kuvassa tarvittavat äänet saadaan erotetuksi omiksi raidoikseen.<ref name = kangasmaki/> Tekniikan huomattiin helpottavan elokuvaäänten tuottamista muutenkin: kuvauksissa voitiin keskittyä dialogin mahdollisimman korkealuokkaiseen tallentamiseen, ja muut kohtauksen äänet saatiin foley-tekniikalla tehdyksi yhtä korkealuokkaisina jälkikäteen. Tekniikka myös mahdollisti äänten monipuolisen [[äänileikkaus|leikkauksen]], [[miksaus|miksauksen]] ja käsittelyn jälkituotannossa.