Ero sivun ”Brittiläiset Neitsytsaaret” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteen tietojen laajennus
kh
Rivi 59:
Brittiläiset Neitsytsaaret kuuluvat [[Neitsytsaaret|Neitsytsaarten]] saariryhmään, joka on [[Isot Antillit|Isojen Antillien]] itäinen jatke. Saaret ovat [[Puerto Rico]]n itäpuolella. Brittiläisiin Neitsytsaariin kuuluu 4 suurempaa saarta, [[Tortola]], [[Anegada]], [[Virgin Gorda]] ja [[Jost Van Dyke]] sekä 32 pienempää saarta.<ref name="britannica" /> Osa saarista on yksityisomistuksessa.<ref name="karhis16">Valtonen 2017, luku ”16 Ison-Britannian nykyiset siirtokunnat”</ref> Niistä yli 20 on asumattomia. Brittiläisten Neitsytsaarten pinta-ala on 153 neliökilometriä.<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref>
 
Geologisesti Brittiläiset Neitsytsaaret on Puerto Ricon keskusvuoriston jatke.<ref name="britannica"/> Saaret ovat AnegdaaAnegadaa lukuun ottamatta tuliperäisiä ja vuoristoisia. Rinteet nousevat jyrkästi merestä, ja korkein kohta on 543 metriin kohoava [[Mount Sage]] Tortolalla. Anegada on puolestaan matala korallin ja kalkkikiven mudostama saari. Maaperä on köyhää ja tuliperäistä.<ref name="US109">{{Kirjaviite | Tekijä = Meditz, Sandra W. & Hanratty, Dennis M| Nimeke = Caribbean Islands: A Country Study| Vuosi = 1987| Luku = British Virgin Islands, Anguilla and Montserrat: Geography| Julkaisupaikka = Washington| Julkaisija = GPO for the Library of Congress | Tunniste = | Isbn = | www = http://countrystudies.us/caribbean-islands/109.htm| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Brittiläisten Neitsytsaarten ilmasto on trooppinen,: lämpötilat vaihtelevat välillä 20&nbsp;°C – 31&nbsp;°C. [[Pasaatituuli]] puhaltaa talvella koillisesta, kesällä kaakosta. Sadekausi ulottuu toukokuusta marraskuuhun. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 1&nbsp;250&nbsp;mm.<ref name="US109"/> Sademäärät vaihtelevat kuitenkin runsaasti vuosittain.<ref name="britannica"/>
 
Brittiläisten Neitsytsaarten kasvillisuus on trooppista, mutta metsät ovat usein harvoja, koska maaperä ei ole kovinkaan ravinteikasta. Saarilla kasvaa muun muassa [[Mangot|mangoja]], [[Oka-annoona|oka-annoonia]], [[kookospalmu]]ja ja [[Leipäpuu|leipäpuita]]. [[Kaakao]] ja [[kämmekkäkasvit]] ovat kukkuloiden lajeja, kun taas [[Kaktukset|kaktuksia]], [[Akaasiat|akaasioita]], ruohoja ja [[sokeriruoko]]a on alankoalueilla.<ref name="britannica"/>
Rivi 67:
== Historia ==
=== Esihistoria ===
Ensimmäiset tunnetut todisteet asutuksesta saarilta on ajoitettu 100-luvun eaa. paikkeille. Toisten ajoitusten mukaan asutus on tosin jo 200-luvulta eaa. ja on mahdollista, että saarilla on ollut väliaikaista asutusta jo 1&nbsp;500 vuotta eaa.<ref name="ourhistory" /> Karibian saaret asutettiin lännestä Kuuban suunnalta ja etelästä Etelä-Amerikan mantereen suunnalta. Neitsytsaarten alue on mahdollisesti ollut näiden kahden muuttoliikkenmuuttoliikkeen kohtaamiseutukohtaamisseutu. Ensimmäisiä asukkaita on mahdollisesti seurannut muita muuttoliikkeitä Etelä-Amerikasta. Tulijat olivat [[arawakit|arawakeja]], ja Karibialla heistä muodostui [[tainot|taino-kulttuuri]]. Pienillä-Antilleilla arawakien yhdestä muuttoliikkestämuuttoliikkeestä puhuttiin [[karibit|karibeina]].<ref>Valtonen 2017, luku ”1 Karibian esihistoria ja alkuperäisasukkaat”</ref> Mahdollisesti sotaisammat karibit syrjäyttivät tainot Neitsytsaarilla 1400-luvulla.<ref name="ourhistory" />
 
=== Eurooppalaisten saapuminen ===
[[Kristoffer Kolumbus]] näki saaret vuonna 1493 toisella tutkimusmatkallaan Amerikaan.<ref name=ourhistory>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bvi.gov.vg/content/our-history| Nimeke = Our History| Julkaisija = Government of the Virgin Islands| Viitattu = 19.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kolumbus antoi saarille nimeksi "Santa Ursula y las Once Mil Virgenes" ("[[Ursula (pyhimys)|Pyhä Ursula]] ja yksitoistatuhatta neitsyttä").<ref name="britannica"/> Nimi lyheni myöhemmin nykyiseen muotoonsa ''Islas Virgenes'' eli Neitsytsaaret. Aluetta ei vallattu heti, vaan sen sijaan sillä asuneet karibit tekivät vielä 1500-luvun aikana sotaretkiä alueen muille saarille ja siirtokunnille.<ref>Valtonen 2017, luku ”2 Espanja ottaa Karibian haltuunsa”</ref>
 
[[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] lähetti vuonna 1555 espanjalaiset joukot valtaamaan Neitsytsaaret. Suurin osa karibeista oli vuoteen 1596 mennessä joko paennut saarilta tai tapettu.<ref name="britannica"/> Myöhemmin hollantilaisten saavuttua intiaaneja ei enää mahdollisesti ollut ollenkaan, mutta varmuutta asiasta ei ole.<ref>Valtonen 2017, luku ”4 Eurooppalaisten kilpailu Karibialla”</ref> Hollantilainen merirosvo [[Joost van Dyk]] perusti noin vuonna 1615 Tortolaan saarten ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. [[Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania]] tunnusti vuonna 1625 van Dykin Tortolan haltijaksi. Kauppakomppanian kiinnostus saaristoon laantui nopeasti, ja se myi esimerkiksi Tortolan [[Willem Hunthum]]ille.<ref name=ourhistory/>
 
Tortolan valtasi vuonna 1666 ryhmä englantilaisia, ja Neitsytsaaret liitettiin vuonna 1672 Brittien hallintoalueeseen.<ref name="britannica"/> Yritykset aloittaa [[plantaasi]]taloutta alkoivatmenestyivät nihkeästi, ja 1600-luvun lopulla saarilla oli vain muutamia kymmeniä asukkaita. Niin sanotun [[yhdeksänvuotinen sota|yhdeksänvuotisen sodan]] aikana 1688–1697 saaria havittelivat [[tanska]]laiset, mutta heidän yrityksensä vallata alue saatiin estettyä. Hallinnollisesti alue oli osa Leewardsaarten kokonaisuutta.<ref name="karhis10">Valtonen 2017, luku ”10 Orjuuden aikakausi”</ref> Brittihallinnon aikana saarille alettiin tuoda orjia, ja orjatyövoimasta tuli talouden perusta. Saaren orjaväestö kasvoi vuoden 1717 noin 550 ihmisestä vuoden 1756 noin 6&nbsp;100 ihmiseen.<ref name=ourhistory/> Orjuuden mahdollistaman plantaasitalouden kulmakivi oli ensin [[puuvilla]] ja isttemminsittemmin [[sokeri]].<ref name="karhis10" /> Brittiläisillä Neitsytsaarilla syntyi 1700- ja 1800-lukujen aikana useita orjakapinoita. Niistä merkittävin tapahtui vuonna 1831. Saarille tuotiin sotilaallista apua, kun suunnitelma tappaa kaikki valkoihoiset miehet aiheutti laajaa paniikkia. Orjuus lakkautettiin vuonna 1834, jolloin vapautui 5&nbsp;792 orjaa. Brittiläisillä Neitsytsaarilla oli tuolloin ennestään jopa 2&nbsp;000 vapautettua orjaa.<ref name=ourhistory/>
 
Orjuuden lakkauttaminen, sokeritullin tasaus ja luonnonmullistukset, kuten vuoden 1837 hurrikaani, aiheuttivatvähensivät aiemmin hyvin merkittävänmerkittävää sokerintuotannon alamäensokerintuotantoa. Vaikka seurannut maanhinnan lasku auttoi monia entisiä orjia ostamaan oman maatilkkunsa, taloudelliset vaikeudet johtivat myös levottomuuksiin. Uutinen uudesta karjaverosta aiheutti mellakoita Tortolalla vuonna 1853. Brittijoukot palauttivat järjestyksen, mutta suuri osa saaren valkoisista oli jo paennut [[Saint Thomas]]ille, jolta osa ei palannut koskaan takaisin. Sokerintuotannon loppumisen aiheuttamat ongelmat jatkuivat aina 1900-luvun puolelle saakka.<ref>Valtonen 2017, luku ”11 Orjuuden jälkeen”</ref>
 
=== Itsehallintoalueeksi ===
Brittiläiset Neitsytsaaret kuuluivat vuonna 1871 perustettuun Leewardsaarten federaatioon. Edustajia sen neuvostossa Neitsytsaarilla ei kuitenkaan ollut. Saaren lakiasäätävälakia säätävä neuvosto oli lakkautettu vuonna 1818 ja sitä seurannut tehoton minineuvosto vuonna 1902. Minineuvoston lakkauttamisen jälkeen saaren komissaarin ja toimeenpanevan neuvoston asetti Leewardsaarten kuvernööri.<ref name="karhis16" /> Saaret olivat syrjäiset, eikä niiden asema ollut keskeinen.<ref name=ourhistory/>, Niidenja niiden asukkaat elivät taloudellisessa ahdingossa.<ref name=karhis16/> Saarilta muutti paljon ihmisiä, erityisesti [[Saint Thomas]]ille ja [[Dominikaaninen tasavalta|Dominikaaniseen tasavaltaan]].<ref name=ourhistory/>
 
Anegadalainen kalastaja Theodolph H. Faulkner sai vuonna 1949 aikaan Tortolan torilla pitämällään puheellaan liikkeen, jonka johtajiksi nousinousivat [[Isaac Fonseca]] ja [[Carlton de Castro]]. Yli 1&nbsp;500 neitsytsaarelaista marssi 24. marraskuuta 1949 itsehallinnon puolesta. Britannia perusti vuonna jo seuraavana vuonna saarille uuden parlamentin.<ref name=ourhistory/>
 
Kun [[Länsi-Intian federaatio]] perustettiin vuonna 1958, Brittiläiset Neitsytsaaret päätti olla liittymättä liittovaltioon säilyttääkseen läheiset taloudelliset suhteet Yhdysvaltain Neitsytsaariin.<ref name="britannica"/>
 
BrittiläisistäBrittiläisten Neitsytsaarten hallinnosta tuli ministerivetoinen vuonna 1967, jolloin [[H. Lavity Stoutt]] valittiin ensimmäiseksi pääministeriksi.<ref name="britannica"/> Samana vuonna alueesta tuli Britannian merentakainen territorio ja kymmenen vuotta myöhemmin sen liitännäisvaltio.<ref name="karhis16" /> Vuoden 1977 perustuslain lisäys laajensi saarten itsemääräämisoikeutta, ja vuoden 1994 muutokset laajensivat parlamenttia.<ref name="britannica"/>
 
British Overseas Territory Act -laki vuonna 2002 muutti Brittiläisten Neitsytsaarten aseman siirtokunnasta merentakaiseksi alueeksi.<ref name="britannica"/> Laki takasi alueen asukkaille mahdollisuuden hakea Ison-Britannian kansalaisuutta, vaikka automaattisesti he eivät sitä saaneet.<ref name="karhis16" />
Rivi 92:
Brittiläiset Neitsytsaaret on Britannian merentakainen alue, jonka aseman määrittelee vuonna 2007 asetettu perustuslaki.<ref name="britannica"/> Valtionpäämies on Britannian monarkki [[Elisabet II]], jota edustaa [[Brittilaisten Neitsytsaarten kuvernööri|kuvernööri]]. Kuvernöörin vastuulla ovat ulkosuhteet, puolustus, sisäinen turvallisuus, julkiset palvelut ja oikeuslaitos.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-latin-america-20211990| Nimeke = British Virgin Islands profile| Ajankohta = 14.5.2018| Julkaisija = BBC| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Saarten 13:nneksi kuvernööriksi valittiin vuonna 2017 [[Augustus Jaspert]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bvi.gov.vg/media-centre/mr-augustus-jaspert-sworn-new-governor| Nimeke = Mr. Augustus Jaspert Sworn In As New Governor| Ajankohta = 22.8.2017| Julkaisija = Government of the Virgin Islands| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Joka neljäs vuosi pidettävissä vaaleissa valitaan 13-jäseninen lakiasäätävälakia säätävä neuvosto.<ref name="BBC"/> Voittaneesta puolueesta valitaan pääministeri, joka johtaa hallitusta, johon kuuluu lisäksi neljä muuta ministeriä ja oikeuskansleri.<ref name="britannica"/> [[Kansallisdemokraattinen puolue (Brittiläiset Neitsytsaaret)|Kansallisdemokraattinen puolue]] voitti vuoden 2015 vaalit ja sai 11 paikkaa lakiasäätäväänlakia säätävään neuvostoon. Vaalituloksen myötä [[Orlando Smith]] jatkoi pääministerinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.caribjournal.com/2015/06/09/british-virgin-islands-election-results-ruling-ndp-wins-reelection/#| Nimeke = British Virgin Islands Election Results: Ruling NDP Wins Reelection| Julkaisija = Caribbean Journal | Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Talous ja liikenne ==
Brittiläiset Neitsytsaaret on Karibian vauraimpia alueita, ja vuoden 2014 tilastojen mukaan maan [[bruttokansantuote]] oli 32&nbsp;000 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden.<ref name="bvieconomy">{{Verkkoviite | Osoite = https://bviglobalimpact.com/economy| Nimeke = The BVI's Economy| Julkaisija = BVI Finance| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kansantalous on kuiteninkuitenkin laskenut vuosina 2016 ja 2017. Jälkimmäisenä vuotena talouskasvu oli -2,7 prosenttia. Vuonna 2017 maahan iski kaksi [[Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikko|viidennen luokan hurrikaania]]. Niistä [[Hurrikaani Irma]] oli tuhoisampi, ja hurrikaanien yhteenlaskettu tuho oli yli 3,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 3,5-kertaisesti saarten vuotuisenvuotuinen bruttokansantuotteenbruttokansantuote.<ref name="review">{{Verkkoviite | Osoite = https://issuu.com/caribank/docs/bvi_cer_2018_final| Nimeke = Country Economic Review 2017 – British Virgin Islands| Ajankohta = 2018| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Caribbean Development Bank| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Maan keskeisimmät talouden alat olivat matkailu ja finanssipalvelut.<ref name="bvieconomy"/> Matkailun vaikutukset ovat huomattavat, ja [[World Travel and Tourism Council]]in tekemän arvion mukaan vuonna 2017 välillisesti jopa 98,5 prosenttia bruttokansantuotteesta tuli matkailusta. Suora vaikutus oli 35,4 prosenttia. Työvoimasta 25,2 prosenttia työskenteli matkailuallamatkailualalla. Matkailun osuus Brittiläisen Neitsytsaarten bruttokansantuotteesta oli vuonna 2017 maailman toiseksi suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wttc.org/-/media/files/reports/economic-impact-research/countries-2018/britishvirginislands2018.pdf| Nimeke = Travel & Tourism Economic Impact 2018: British Virgin Islands| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = World Travel & Tourism Council| Viitattu = 7.11.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2016 yli 1,1 miljoonaa ihmistä matkusti saarille.<ref name="bvieconomy"/>
 
Offshore-palvelut ovat toinen Brittiläisten Neitsytsaarten tulojen lähde. Pankkisalaisuudet ovat tiukkoja, ja veroaste on matala, joten sinnetuhannet onihmiset tallettanutovat varojatallettaneet tuhansiasinne ihmisiävaroja. Saaria pidetäänkin niin sanottuna [[veroparatiisi]]na.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6564044| Nimeke = Veroparatiisin salaisuudet paljastuivat - 130 000 veropakolaista julki| Tekijä = Kokkonen, Yrjö| Ajankohta = 11.4.2013| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 7.11.2018}}</ref> Saarilla on vuoden 2017 tilaston perusteella 417&nbsp;000 aktiivista yritystä, noin 18 asukasta kohden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.financialsecrecyindex.com/PDF/BritishVirginIslands.pdf| Nimeke = Narrative Report on the British Virgin Islands| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2018| Julkaisija = Tax Justice Network| Viitattu = 7.11.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Saarten hallinto on kerännyt 1980-luvun puolivälistä maksua yhtiöiden perustamisesta.<ref name="britannica"/>
 
Maatalous oli Brittiläisten Neitsytsaarten tärkein ala 1970-luvulle saakka. Tärkein maatalouden haara on [[karjanhoito]].<ref name="britannica"/> Köyhän maaperän takia saarilla on vaikeuksia kasvattaa tarpeeksi ruokaa omaan tarpeeseensa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bvi.gov.vg/content/our-economy| Nimeke = Our Economy| Julkaisija = Government of the Virgin Islands | Viitattu = 7.11.2018| Kieli = {{en}}}}</ref> Kalastus on puolestaan kasvava sektori, ja tuoreesta kalasta on tullut merkittävä vientituote. Valmistusteollisuus on keskittynyt lähinnä [[rommi]]in, maaleihin ja rakennusmateriaaleihin.<ref name="britannica"/>
Rivi 115:
 
== Kulttuuri ==
Brittiläisten Neitsytsaarten kulttuuriin on sekoittunut piirteitä eurooppalaisesta, afrikkalaisesta ja karibialaisistakaribialaisesta kulttuureistakulttuurista.<ref name="britannica"/> Brittiläisillä ja Yhdysvaltojen Neitsytsaarilla on paljon yhteistä historiaa, ja niiden asukkaita kutsutaan toisinaan neitsytsaarelaisiksi. Brittiläisten Neitsytsaarten asukkaat haluavat kuitenkin korostaa maiden eroja, kuten omien saartensa rauhallista maalaiselämää, taloudellista hyvinvointia ja itsenäistä mutta ystävällistä luonnettaan.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.everyculture.com/Bo-Co/British-Virgin-Islands.html | Nimeke= British Virgin Islands | Julkaisu = Countries and Their Cultures | Tekijä = Colleen Ballerino Cohen & Michael E. O'Neal (toim.) | Viitattu = 24.11.2018}}</ref>
 
Saarten perinneruokiin kuuluvat maissijauhosta leivotut rieskat eli ''johnnycaket'', herneet, riisi, tuore ja suolakala, lampaan- ja vuohenliha, bataatit ja keittobanaanit sekä monenlaiset keitot. Ruoka on voimakkaasti maustettua ja keitoissa on mykyjä. Muut karibialaiset ruoat sekä tuontieinekset ovat myös leviämässä saarille.<ref name="EC"/>