Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä

Sotalaitoksen jälkeen Fredrikiä kiinnosti eniten talous. Heti noustuaan valtaan hän perusti kauppa- ja elinkeinoviraston, jonka ensimmäiseksi johtajaksi nimesi itsensä. Viraston päämääränä oli luoda Preussiin kukoistava talouselämä. Fredrik kiinnitti huomionsa kutomoihin ja maahan kutsuttiin ulkomailta kehrääjiä ja kankureita ja vastaaviin tehtäviin koulutettiin preussilaisia. Tuotantomäärien nostosta valtio ryhtyi maksamaan palkkioita ja vientiyrityksille myönnettiin tukea. Koska silkki oli kallista tuontitavaraa, yritettiin Preussissa kasvattaa [[mulperikasvit|mulperi]]puita. Ensimmäiset mulperipuut eivät kestäneet Preussin talvessa, mutta vähitellen Preussiin saatiin myös silkinvalmistusta. Alankomaihin lähitettiin nuoria opiskelemaan paperinvalmistusta. Lisäksi perustettiin kivihakkaamoja, sokeritehtaita, kupari- ja rautakaivoksia ja rautamanufaktuureja. Pommerissa kaadettiin metsiä ja tilalle raivattiin peltoja. Uutta viljelysmaata raivattiin myös Sleesiassa. Seitsenvuotisen sodan jälkeen maahan houkuteltiin uudisasukkaita muualta Saksasta ja maahan asettui 4000 perhettä. Tietämättään Fredrik loi pohjaa 1800-luvulla tapahtuneelle teollistumiselle. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.252-254</ref>

 

=== Der Alte Fritz ===

Seitsenvuotisen sodan jälkeen Fredrikistä tuli se hahmo, joka on jäänyt parhaiten jälkipolvien mieleen. Nuorena innokkaasti muotia seuranut hallitsija ei enää piitannut ulkoasustaan. Hallitsijan käyttämä käyttämä pitkä sininen punavuorinen takki oli täynnä nuuska- ja ruokatahroja ja sen aikanaan kirkkaanpunainen vuori oli haalistunut kovin vaaleaksi. Mustat saappaat olivat kuluneet kellertäviksi ja hallitsijan samettihousut olivat täynnä paikkoja. Hän ei välittänyt siivotuttaa huoneitaan ja nukkui usein saappaat jalassa. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.255</ref>