Ero sivun ”Ludwig Büchner” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix, kh, l
p typo
Rivi 15:
'''Friedrich Karl Christian Ludwig Büchner''' ([[29. maaliskuuta]] [[1824]] [[Darmstadt]] – [[1. toukokuuta]] [[1899]] Darmstadt) oli [[saksa]]lainen [[filosofi]] ja [[lääkäri]], joka tunnetaan 1800-luvun tieteellisen [[materialismi|materialismin]] kannattajana.
 
Vuosien 1842 ja 1848 välisenä aikana Büchner opiskeli [[fysiikka]]a, [[kemia]]a, [[kasvitiede]]ttä, [[mineralogia]]a, [[filosofia]]a ja [[lääketiede]]ttä [[Giessenin yliopisto]]ssa, josta hän valmistui vuonna 1848 [[väitöskirja]]lla ''Beiträge zur Hall’schen Lehre von einem excitomotorischen Nervensystem'', joka käsitteli [[Albrecht von Haller]]in teoriaa [[hermosto]]sta. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan [[Strasbourgin yliopisto|Strasbourgin]] ja [[Würzburgin yliopisto]]issa. Jälkimmäisessä hän opiskeli [[patologia]]a [[Rudolf Virchow]]in kanssa. Vuonna 1852 hänestä tuli lääketieteen [[lehtori]] [[Tübingenin yliopisto]]ssa. Tällöin hän julkaisi teoksensa ''Kraft und Stoff: Empirisch-naturphilosophische Studien'' (suom. ''Voima ja aine''), jossa hän puolusti [[aine]]en ja [[Energia|voiman]] häviämättömyyyttähäviämättömyyttä. Tämän teoksen vahva materialismi suututti vastapuolta siinä määrin, että hän joutui luopumaan virastaan Tübingenissä. Hän vetäytyi Darmstadtiin, jossa jatkoi lääkärinä kirjoittaen artikkeleita patologiasta ja fysiologiasta. Myöhemmin hän jatkoi materialismin puolustusta muissa teoksissaan.
 
Büchnerin ajattelua arvioitaessa tulee muistaa, että hän oli ensi sijassa fysiologi, ei filosofi. Hän halusi ensi sijassa vastustaa edeltäjiensä romanttista [[idealismi]]a ja [[teologia|teologisia]] [[kosmologia|maailmanselityksiä]]. Luonto oli hänelle puhtaasti fysikaalinen: sillä ei ollut erillistä [[teleologia|tarkoitusta]], ei tahtoa, ei ulkopuolisen arvovallan asettamia lakeja eikä [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] moraalisia palkkioita tai rangaistuksia. Büchnerin materialismi toimi saksalaisen [[vapaa-ajattelu]]n perustana. Vuonna 1881 hän perusti [[Frankfurt am Main|Frankfurtissa]] Saksan vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen [[Deutsche Freidenkerbund]]in, jossa maan [[Ateismi|ateistit]] kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhdessä.