Avaa päävalikko

Muutokset

p
niinsanottu -> niin sanottu
''Pääartikkeli: [[Dominikaanit]]''
 
Saarnaajaveljestön (''lat. Ordo Praedicatorum,'' O.P.) toiminnan keskipisteenä tuli olemaan toiminta harhaoppeja vastaan. Veljeskunta toimi suoraan [[Paavi|paavin]] alaisuudessa. Jo pian sääntökunnasta muodostui myös yksi tärkeimmistä keskiaikaisista oppineiden yhteisöistä. Tärkein 1200-luvun dominikaanioppineista oli epäilemättä pyhimys ja kirkonopettaja (latinaksi niinsanottuniin sanottu ''Doctor Angelicus'', enkelimäinen opettaja) [[Tuomas Akvinolainen]] (1225 – 1274). Muita tunnettuja dominikaaneja ovat [[Raymundus Peñafortelainen|pyhä Raymundus Peñafortelainen]] (n. 1175 – 1275), [[Albert Suuri|pyhä Albert Suuri]] (n. 1200 – 1280), [[pyhä Pius V]] (1504 – 1572), [[Katariina Sienalainen|pyhä Katariina Sienalainen]] (1347 – 1380) ja [[Vicent Ferrer|pyhä Vincent Ferrer]] (1350 – 1419). Sääntökunnan motto on latinaksi ''Laudare, Benedicere, Praedicare'' eli suomeksi "ylistää, siunata, saarnata".
 
Itämeren alueelle dominikaanit saapuivat jo varhain. Säilyneet lähteet osoittavat dominikaanien yhteyksistä Turun hiippakuntaan jo 1200-luvun alkupuolelta alkaen. Turkuun rakennettiinkin Suomen ensimmäinen dominikaaniluostari, vaikka dominikaaniveljet tulivat eri puolilta Ruotsia. Luostarin vaikutus jatkui [[Kustaa Vaasa|Kustaa Vaasan]] ja [[Mikael Agricola|Mikael Agricolan]] aikoihin saakka. Luostari paloi 1537. Nykyään dominikaanit vaikuttavat Suomessa ''Studium Catholicum'' -säätiössä Helsingin Ritarikadulla, joka vihittiin 15. marraskuuta 1950 ja maassa toimii myös dominikaanien maallikkoryhmä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.studium.fi/dominikaanit-suomessa.html|nimeke=Dominikaanit Suomessa|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://katolinen.fi/?page_id=150|nimeke=Sääntökunnat|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
9 710

muokkausta