Ero sivun ”Litteraturblad” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty luokka
p typo
Rivi 8:
Snellmanin jälkeen lehden toimittajaksi tuli kirjastoamanuenssi [[Sven Gabriel Elmgren]], joka oli aikaisemmin toiminut ''[[Helsingfors Morgonblad]]in'' toimittajana ja ''Litteraturbladin'' avustajana. Elmgrenin aikana ''Litteraturblad'' muuttui puhtaasti kirjallis-tieteelliseksi julkaisuksi, jossa yhteiskunnallisesti kantaaottava aines oli vähäistä. Avustajakuntaan kuuluivat muun muassa [[Herman Kellgren]], [[A. W. Liljenstrand]] ja [[G. I. Liljeström]]. Lehden levikki laski ja sen ilmestyminen muuttui epäsäännölliseksi.<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 373–375.</ref>
 
Snellman palasi ''Litteraturbladin'' toimittajaksi vuonna 1855. Lehden sisältö palasi entisiin uomiinsa ja sen levikki nousi yli 600 tilaajaan. Jo ensimmäisessä Snellmanin toimittamassa numerossa ''Litteraturblad'' hyökkäsi voimakkaasti [[Suomen Talousseura]]n toimintaa vastaan aiheuttaen sanasodan talouspoliitikko [[Lars Gabriel von Haartman]]in kanssa. Kirjallisuuskritiikin ja yhteiskunnalllisenyhteiskunnallisen aineksen lisäksi Snellman julkaisi lehden kevennyksenä kaunokirjallisuutta, varsinkin [[Charles Dickens]]in kertomuksia. Avustajina toimivat muun muassa [[Fredrika Runeberg]] ja [[Agathon Meurman]].<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 375–377.</ref>
 
Hallitsijanvaihdoksen ja vuoden 1856 professorinimityksen jälkeen Snellman ryhtyi tukemaan [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] uudistuspolitiikkaa. ''Litteraturbladin'' poliittinen merkitys kasvoi samalla vähintään ''Saiman'' veroiseksi. Snellman kannatti lehdessään talouselämän kehittämistä, vastusti [[skandinavismi|skandinavistisesti]] suuntautuneita [[liberalismi|liberaaleja]] ja vaati [[lojalismi|lojalistisessa]] hengessä maan tulevaisuuden rakentamista suomalaiskansalliselle perustalle.<ref>Suomen lehdistön historia 8, s. 377–378.</ref>