Wikipedia

Ero sivun ”WWF” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ikää ei tarvitse mainita tässä. Kumottu muokkaus 17550281, jonka teki 188.238.69.54 (keskustelu)
Merkkaukset: rv Kumoaminen
kieltä vähän paremmaksi (neutraalisuuden puute edelleen ongelma), perustamispaikan lisäys
Rivi 5:
| kuvankoko = 150px
| kuvateksti =
| perustettu = [[11. syyskuuta]] [[1961]] [[Morges]], [[Sveitsi]]
| lakkautettu =
| tyyppi =
| toimiala = [[Luonnonsuojeluluonnonsuojelu]]
| puheenjohtaja = [[Yolanda Kakabadse]] ({{Ecuador}})
| päämaja = {{Sveitsin lippu}} [[Gland]], [[Sveitsi]]
| hallitus =
| jäsenet =
Rivi 23:
Aluksi WWF keskittyi suojelemaan uhanalaisia eläinlajeja kuten [[tiikeri|tiikereitä]] ja [[jääkarhu]]ja, mutta 1980-luvulta lähtien se on panostanut enemmän maailmanlaajuisten [[ympäristöongelma|ympäristöongelmien]] ratkaisemiseen. WWF pyrkii vaikuttamaan [[Ympäristölainsäädäntö|ympäristölainsäädännön]] kehittämiseen eri maissa ja kansainvälisten sopimusten tekemiseen, esimerkiksi [[saastuminen|päästöjen]] rajoittamiseen.
 
WWF:n kansainvälinen puheenjohtaja on vuonnaollut 2010vuodesta tehtävässä aloittanut2010 [[ecuador]]ilainen [[Yolanda Kakabadse]], jotajonka edeltäjä edelsioli [[Emeka Anyaoku]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.panda.org/wwf_news/press_releases/?165702/Yolanda-Kakabadse-named-as-new-President-of-WWF-International | Nimeke = Yolanda Kakabadse named as new President of WWF International | Julkaisu = Panda.org | Ajankohta = 28.5.2009 | Julkaisija = WWF | Viitattu = 6.10.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suomen WWF:n pääsihteeri on vuodesta 2009 lähtien ollut [[Liisa Rohweder]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihrealanka.fi/uutiset/liisa-rohweder-astuu-wwfn-johtoon | Nimeke = Liisa Rohweder astuu WWF:n johtoon | Julkaisu = Vihreä lanka | Ajankohta = 18.5.2009 | Julkaisija = Vihreä Lanka Oy | Viitattu = 6.10.2009}}</ref>
 
==Historia==
Rivi 32:
Vuonna 1961 Scott, Mountfort ja luonnonsuojeluneuvoston puheenjohtaja [[Max Nicholson]] kokoontuivat [[Lontoo]]ssa ja luonnostelivat ehdotuksen ”luonnon [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|punaisen ristin]]” perustamisesta. He ehdottivat, että järjestön rahat käytettäisiin maailmanlaajuisiin luonnonsuojeluhankkeisiin, ja järjestö sai nimekseen '''World Wildlife Fund''' (WWF). WWF perustettiin elvyttämään ja auttamaan jo [[sukupuutto]]on kuolemassa olevia kasvi- ja eläinlajeja sekä parantamaan luontoa keräämällä varoja luonnonsuojeluun. Järjestön logon inspiroi [[Lontoon eläintarha]]n uusi asukas, [[isopanda]] nimeltä Chi-Chi. Peter Scott suunnitteli WWF:n kuuluisan pandalogon Gerald Wattersonin luonnosten pohjalta.
 
Ensimmäiset WWF:n varat saatiin lahjoituksina ja ensimmäinen toimisto perustettiin [[Sveitsi]]n [[Morges]]iin. Yksi ensimmäisistä WWF:n tekemistä lahjoituksista luonnon hyväksi oli tiehöylän ja ruohonleikkurin lahjoittaminen [[kenia]]laiselle [[Masai Maran kansallinen suojelualue|Masai Maran luonnonpuistolle]]. Lahjoitus saattaa tuntua pieneltä nykypäivän mittakaavassa, mutta oli askel luonnonsuojelun hyväksi.<ref>{{verkkoviite| Osoite=http://wwf.fi/jarjesto/tietoja/kansainvalinen/Kansainvalisen-WWF-n-historia-1009.a | Nimeke = Kansainvälisen WWF:n historia | Julkaisija = WWF | Viitattu=13.3.2014}}</ref>
 
===WWF aloittaa toimintansa===
{{Lähteetön}}
11 kuukauden jälkeen siitä, kun Victor Stolan oli ehdottanut WWF:n perustamista, allekirjoitettiin Morgesin manifesto (ohjelmajulistus) ja WWF pääsi aloittamaanaloitti toimintansa Sveitsistä käsin. Kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana WWF:n onnistui kerätä ja lahjoittaa lähes kaksi miljoonamiljoonaa dollaria suojeluprojekteihin. Suurimman osan lahjoittajista muodostivat yksityishenkilöt, jotka olivat lähteneet liikkeelle villieläinten ahdingosta kertoneiden artikkeleiden innoittamina. WWF:n onnistui herättää toiminnallaan luonnonsuojelun merkitys monen länsimaalaisen ihmisen ajatusmaailmassa. MuutamatEnsimmäisiä ensimmäisistä WWF:n avustuskohteistaavustuskohteita olivat ICUN (Sveitsin kansainvälinen[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] (IUCN) ja [[Galápagossaaret|Galápagossaarten]] luonnon suojelemiseksi perustettu [[Charles Darwin Foundation]]. WWF[[Doñanan auttoikansallispuisto]]n myösluominen [[Galápagossaarten kansallispuistoEspanja]]an oli myös yksi WWF:n perustamisessasuurprojekteista.
[[Doñanan kansallispuisto]]n luominen [[Espanja]]an oli myös yksi WWF:n suurprojekteista.
 
Vuonna 1970 perustettiin WWF:n 1001-rahasto silloisen puheenjohtajan, Hollannin [[Bernhard von Lippe-Biesterfeld|prinssi Bernhardin]] aloitteesta. Rahasto sai nimensä siitä, kunettä 1001 lahjoittajaa lahjoittilahjoittivat kukin 10&nbsp;000 dollaria sen hyväksirahastoon.
 
1970-luvulla WWF käynnisti ensimmäisen sademetsäkampanjansa, jonka tuotto meni [[Sademetsä|sademetsien]] muuttamiseksi suojelualueiksi. Vuonna 1972 käynnistettiin Projekti Tiikeri, ja vuonna 1976 WWF aloitti mertensuojelukampanjan ”The Seas Must Live”, joka tekimääritteli muun muassa suojelualueita [[Valaat|valaille]], [[Delfiinit|delfiineille]] ja [[Merikilpikonnat|merikilpikonnille]]. Vuosikymmenen lopussa aloitettiin ”pelastakaa”Pelastakaa sarvikuonot”, jonka tuotto meni [[Sarvikuonot|sarvikuonojen]] [[Salametsästys|salametsästämisen]] lopettamiseksi. WWF oli mukana perustamassa [[CITES|CITES-sopimusta]], jonka tarkoituksena oli estää uhanalaisten kasvien ja eläinten [[Salakuljetus|salakuljettaminen]] ja kauppaaminen.
 
1980-luvun alkuun mennessä WWF:n kannattajien joukko noussut jo miljoonaan. Alkajaisiksi WWF osallistui yhdessä ICUN:n ja [[Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma|YK:n ympäristöohjelman]] (UNEP) kanssa laatimaan Maailman luonnonsuojelun strategiaksi kutsuttua asiakirjaa. AsiakirjanSen tavoitteena oli toimia ohjenuorana ja siinä luonnosteltiin keinoja, joilla saatettaisiin luoda maailma, jossa kasvien, eläinten ja ihmisten olisi hyvä elää yhdessä. 1980-luvulla käynnistyi myös toiminta, jossajolla köyhien maiden velkoja muunnetaan luonnonsuojeluun ohjatuiksi varoiksi. Näin on saatu rahoitettua suojeluhankkeita muun muassa [[Filippiinit|Filippiineillä]], [[Sambia]]ssa ja [[Bolivia]]ssa. WWF:n huomattua että nimi ”World Wildlife Fund” ei täysin vastannut toiminnan laajuutta, nimi vaihdettiin vuonna 1986 muotoon ”World Wide Fund For Nature”. Vanhaa nimeä jäivät käyttämään vain [[Yhdysvallat]] ja [[Kanada]].
 
Yksi 1990-luvun suurimpia tapahtumia oli [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] vuoden 1992 [[Rion ympäristökokous]], jossa WWF oli mukana taivuttelemassa maailman hallituksia allekirjoittamaan maailman [[luonnon monimuotoisuus|luonnon monimuotoisuutta]] ja [[ilmastonmuutos]]ta käsittelevät sopimukset ja valvomaan, että sopimuksia noudatettaisiin tehokkaasti. Myös [[Forests Stewardship Council]]in (FSC) perustaminen vuonna 1993 on WWF:n aikaansaannosta. Samana vuonna WWF:n uudeksi kansainväliseksi johtajaksi tuli Claude Martin. Samana vuonna valmistui myös suojelutyön uudelleenarviointi, jossa päädyttiin keskittämään toiminta metsien, sisävesien, rannikoiden ja merten suojeluun. Vuonna 1997 WWF oli mukana laatimassa [[Kioton pöytäkirja|Kioton sopimusta]] [[kasvihuonepäästö]]jen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Vuonna 1998 WWF julkaisi ensimmäisen katsauksen ihmisen vaikutuksesta maapallon ekosysteemiin eli ”Living Planet” -raportin.
 
== Painopistealueet ==
WWF keskittyy työssään selkeisiin painopistealueisiin.<ref name="wwf-tavoitteet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wwf.fi/tietoja/toimintaperiaatteet/tavoitteet_toiminta.html | Nimeke = Tavoitteet ja toiminta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = WWF | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.3.2009 | Kieli = }}</ref>
 
=== Merien ja sisävesien suojelu ===
Rivi 55:
 
=== Uhanalaisten avainlajien suojelu ===
WWF:n mukaan lukuisia lajeja uhkaa elinympäristöjen tuhoutuminen, laiton kauppa, salametsästys sekä ympäristömyrkyt. Suomen uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi [[saimaannorppa]] ja [[ahma]], ulkomaisia taas muun muassa [[isopanda]] ja [[valaat]].<ref name="wwf-tavoitteet"/>
 
=== Metsien suojelu ===
Ainakin 1970-luvulla käynnistetty projekti [[sademetsä|sademetsien]] suojelemiseksi on tuottanut tulosta, sillä monista [[Keskinen Afrikka|keskisen Afrikan]], [[Kaakkois-Aasia]]n ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] sademetsäalueista tehtiin suojelualueita. Myös mertensuojelukampanja sekä projekti tiikerien hyväksi ovat onnistuneet, sillä tiikerikanta saatiinon nostettuanoussut kahdesta tuhannesta neljään tuhanteen. Myös CITES-sopimus on myös ollut ansiokas, sillä vuonna 2000 TRAFFIC:nTRAFFICin ansiosta jäi miljardien dollareiden arvosta laittomasti pyydystettyjä villieläimiä ja uhanalaisia kasveja. Myös muun muassa Boliviassa, Sambiassa ja Filippiineillä rahoitetut suojeluhankkeet ovat WWF:n aikaansaannoksia. Rion ympäristökokous kenties herätti maailman päättäjät ja liike-elämän johtajat tunnustamaan maailmaa uhkaavan ympäristökriisin. Kioton sopimuksenkin voimaansaattaminen on jatkunut sen perustamisesta (1997) lähtien.{{Lähde|vahvaa tekstiä, joka vaatii lähteen}}
 
=== Ilmastonmuutoksen ehkäisy ===
Rivi 72:
 
==Kritiikki==
WWF on erittäin kunnioitettu järjestö, mutta jotkut kokevat sen toiminnan liian konservatiiviseksi ja lempeäksi. WWF tekee paljon yhteistyötä eri yhtiöiden, kuten [[Stora Enso]]n, kanssa.<ref>http://www.wwf.fi/yritykset/</ref> Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, kuinka vapaasti WWF voi toimia, vaikka yhtiöt eivät suoraan sitä painostaisikaan.<ref>Veikko Vasama: [http://www.veikkovasama.net/metsasodan_historiaa.htm Metsäsodan historiaa]</ref> Esimerkiksi vuonna 2003 alkanut eri luonnonsuojeluliittojen työ [[Lappi|Lapin]] porometsien puolesta on johtanut osittaiseen moratorioon eli metsähakkuiden kieltoon, jonka WWF on hyväksynyt ja todennut Lapin työn tulleen tehdyksi. Samaan aikaan [[Greenpeace]] ja [[Suomen luonnonsuojeluliitto]] ovat ilmaisseet toimenpiteiden tulosten jääneen liian laihoiksi.
 
WWF julkaisi vuonna 2012 päivitetyn version Kuluttajan kalaoppaasta. Tämän seurauksena järjestö sai runsaasti kritiikkiä kalastajilta. WWF:n kannan mukaan kalaoppaan esittämillä rajoituksilla pyritään siihen, että vaarantuneiden ja uhanalaisten kalalajien kannat vahvistuisivat siinä määrin, että kalastusta voisi tulevaisuudessa jatkaa kestävällä pohjalla; Itämeren kalastajien näkemyksen mukaan rajoitukset tekevät ammattimaisesta kalastuksesta taloudellisesti mahdotonta.<ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/WWF+suututti+Suomenlahden+kalastajat/a1350010816532 WWF suututti Suomenlahden kalastajat.] Helsingin Sanomat 13.10.2012</ref><ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1305558772274 Kalastajat kokevat WWF:n kalansyöntisuositukset uhkana] Helsingin Sanomat 28.3.2012</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/kalastajat_arvostelevat_kovin_sanoin_wwfn_kalalistaa/5099127 Kalastajat arvostelevat kovin sanoin WWF:n kalalistaa] Yle 28.3.2012</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/WWF”