Versio 23. marraskuuta 2018 kello 17.48 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta →‎Tekoälyn käyttöönotto yhteiskunnassa ← Vanhempi muutos		Versio 24. marraskuuta 2018 kello 09.10 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Tekoäly''' eli '''keinoäly''' on [[tietokone]] tai [[tietokoneohjelma]], joka kykenee tekemään [[Älykkyys\|älykkäinä]] pidettäviä toimintoja. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoäly viittaa myös aihetta tutkivaan tieteen alaan. Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään ~~[[tietokoneohjelma]]a~~tietokoneohjelmaa, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua ([[komputationalismi\|laskennallinen lähestymistapa]]). Tämän niin kutsutun yleisen tekoälyn kehittämisen ajankohdasta ei voida antaa juurikaan luotettavia ennusteita.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2016/03/22/alphago-on-merkittava-askel-kohti-yleista-tekoalya--mutta-miten-pitka/20163158/66\|nimeke = AlphaGo on merkittävä askel kohti yleistä tekoälyä – mutta miten pitkä?\|tekijä = Berschewsky, Tapio\|julkaisu = Digitoday\|Ajankohta = 22.3.2016\|viitattu = 2016-03-22}}</ref> Suppeammassa merkityksessä tekoäly on mikä tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykenevä. Tällaisia tekoälyjä on jo käytössä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi [[Luonnollinen kieli\|luonnollisen kielen]] tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, asiantuntijajärjestelmät, [[robotti]]tekniikka ja viihdesovellukset. Rivi 8: Tekoäly on kehittynyt 2010-luvulla eksponentiaalisesti. Nousun ovat mahdollistaneet [[Suoritin\|suorittimien]] laskentatehon merkittävä kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä [[algoritmi]]en parantunut saatavuus.<ref name=merilehto-miksi>Merilehto 2018, luku ”Miksi tekoälyn aika on nyt?”</ref> == Tekoälyn muodot ~~ja ihmismäisyys~~ == ''Kapea'' eli ''heikko tekoäly'' toimii erilaisissa rajoitetuissa tehtävissä. Sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolella. Tämänhetkiset tekoälysovellukset ovat kaikki kapeaa tekoälyä.<ref name=heikkinen>{{Verkkoviite\|osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/04/tekoaly-muuttaa-maailman-pian-se-tekee-jopa-laakarin-ja-juristin-toita \|nimeke = Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä \|tekijä = Heikkinen, Seppo \|julkaisu = Yle oppiminen \|Ajankohta = 4.6.2017 \|viitattu = 5.11.2018}}</ref> ''Vahvalla tekoälyllä'' on laaja ymmärrys ja ihmisen kaltainen [[tietoisuus]].<ref name=heikkinen /> Vahva tekoäly kykenee ratkaisemaan laajan skaalan erilaisia ongelmia, kuten ajamaan autoa, ymmärtämään kieliä ja tekemään ruokaa. Vahvaa tekoälyä ei vuoteen 2018 mennessä ole missään vielä kehitetty.<ref name=merilehto-peruskasitteet>Merilehto 2018, luku ”Peruskäsitteet”</ref> Sitten kun tekoäly ohittaa ihmisen kyvykkyyden, voidaan puhua ''super-tekoälystä''.<ref name=heikkinen /> Tietokoneen ihmismäisyyttä voidaan mitata [[Turingin testi]]llä. Testin ajatus on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Ensimmäisen kerran tekoäly läpäisi testin vuonna 2014 [[Royal Society of London]]issa järjestetyssä testissä.<ref>Annette Blencowe: [https://yle.fi/uutiset/3-7285842 Tietokone läpäisi ensimmäistä kertaa tekoälyä mittaavan testin] Yle uutiset 8.6.2014</ref> Turingin testiä on myös arvosteltu, ja sen tilalle on ehdotettu muitakin mittareita, kuten luetunymmärtämistestiä.<ref>Tapio Ikkala: [https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2014-12-01/Unohda-Turingin-testi---T%C3%A4m%C3%A4-on-oikea-tapa-koetella-teko%C3%A4ly%C3%A4-3257524.html Unohda Turingin testi - Tämä on oikea tapa koetella tekoälyä] Tekniikka ja Talous 1.12.2014</ref>▼ == Peruskäsitteitä == Rivi 81 ⟶ 79: Tekoälytiede voidaan karkeasti jakaa perinteiseen symbolipainotteiseen tekoälytieteeseen sekä uudempaan, hahmopohjaiseen, laskennallisen älykkyyden suuntaukseen. Perinteisen tekoälytieteen työkaluja ovat muun muassa [[asiantuntijajärjestelmä]]t, [[ontologia]]t ja [[sääntöpohjainen päättely]]. Uudemman [[konnektionismi\|konnektionistisen]] suuntauksen tunnetuimpia menetelmiä ovat [[neuroverkot]], [[sumea logiikka\|sumeat järjestelmät]] ja [[evolutionäärinen laskenta]].{{Lähde}} ==Tekoälyn suoriutuminen== ▲Tietokoneen ihmismäisyyttä voidaan mitata [[Turingin testi]]llä. Testin ajatus on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Ensimmäisen kerran tekoäly läpäisi testin vuonna 2014 [[Royal Society of London]]issa järjestetyssä testissä.<ref>Annette Blencowe: [https://yle.fi/uutiset/3-7285842 Tietokone läpäisi ensimmäistä kertaa tekoälyä mittaavan testin] Yle uutiset 8.6.2014</ref> Turingin testiä on myös arvosteltu, ja sen tilalle on ehdotettu muitakin mittareita, kuten luetunymmärtämistestiä.<ref>Tapio Ikkala: [https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2014-12-01/Unohda-Turingin-testi---T%C3%A4m%C3%A4-on-oikea-tapa-koetella-teko%C3%A4ly%C3%A4-3257524.html Unohda Turingin testi - Tämä on oikea tapa koetella tekoälyä] Tekniikka ja Talous 1.12.2014</ref> == Uhkakuvat ja tulevaisuus ==

Ero sivun ”Tekoäly” versioiden välillä