Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  1 vuosi sitten
kh
(kh)
==Historia==
 
Sääkskoskella on toiminut myllyjä [[1500-luku|1500-luvulta]] saakka. Sääkskosken saha aloitti toimintansa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna [[1756]], ja privilegikirjan se sai vuonna 1757, ja sahaus oli aloitettu jo hieman aiemmin. Kaksi vuotta myöhemmin [[Pori]]in oli rahdattu neljän vuoden luvallista sahausta vastaava määrä lautoja. Saha toi työtä ja rahaa, mutta myös rasitti ympäristöä. Vuonna [[1769]] talonpojat valittivat, että "sahan tuhannet tukit ja sahausjätteet peittivät veden usean peninkulman alalta, saastuttivat sen ja estivät lohen ja siian nousun". Jo [[1780-luku|1780-luvulla]] Lievikosken ja Kuoppakosken kylien isonjaon yhteydessä todettiin sahan melkoisesti harventaneen alueen metsiä. [[1786]] Jaakko Bremerin perunkirjassaperukirjassa mainittiin, että Kotkan tilalla, johon kuului suuri osa Sääksjärven pohjoispuolen alueista, oli metsiä jäljellä enää kotitarpeiksi, ja hänen muilla tiloillaan Kauvatsan alueella tuskin senkään vertaa. Moni ympäristön tila joutui sahan omistukseen, ja niiden [[torppari]]t ja [[Lampuoti|lampuodit]] joutuivat tekemään [[Päivätyö|päivätöitä]] sahalla. Saha oli osakeyhtiömuotoinen, mutta vuonna 1777 kauppias Jaakko Bremer sai haltuunsa koko sahan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Raimo Viikki | Nimeke = Suur-Huittisten historia II | Vuosi = 1973 | Sivu = 94, 256, 258–259 | Julkaisupaikka = Huittinen | Julkaisija = Huittisten kaupunki}}</ref> Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä.
 
Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha.
Rekisteröitymätön käyttäjä