Versio 16. marraskuuta 2017 kello 10.42 muokkaa Johannes sankari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 425 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 23. marraskuuta 2018 kello 10.09 muokkaa kumoa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 972 muokkausta Lisätty tietoa. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 28: == Vitaaliveljeskunnan historia == Vitaaliveljien toiminta alkoi [[1300-luku\|1300-luvun]] lopulla Gotlannista käsin [[Ruotsi]]n kuninkaan [[Albrekt Mecklenburgilainen\|Albrekt Mecklenburgilaisen]] antamien kaapparikirjeiden valtuuttamana. Kun kuningatar [[Margareeta I\|Margareetan]] joukot saartoivat [[Tukholma]]n, kaapparijoukkiot yhdistyivät murtamaan saartoa ja toimittamaan elintarvikkeita saarrettuihin kaupunkeihin. Tästä tuleekin vitaaliveljien nimitys ([[latina]]a: ''victualia'' ’elintarvikkeet’), elintarvikkeiden kuljettamisesta piiritettyyn Tukholmaan Mecklenburgilaisen tukijoiden taistellessa Margareetaa vastaan.<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. === Kaappaustoiminnan alku === Vitaaliveljet mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1392, kun he kaappasivat kaksi [[Elbląg\|elbingiläistä]] laivaa. Eritoten vitaaliveljet vainosivat Margareetaa tukeneiden [[lyypekki]]läisten laivoja. Vitaliaanit kaappasivat vuonna 1392 piispa Tordin ja hänet vietiin vangiksi Tukholmaan. Sen seurauksena Albrekt Mecklenburgilainen ja Tukholma julistettiin [[panna]]an. Kaapparikapteeni Hanneksen johdolla vitaliaanit hyökkäsivät Norjan Bergeniin vuoden 1393 [[kiirastorstai]]na. Mukana olivat muun muassa vitaliaanikaappareista [[Klaus Störtebecker]], [[Maister Wigbold]] ja [[Godeke Michels]] koostuva laivasto, jota oli vahvennettu 900 asemiehellä. Norjalaisten alun kiivaasta vastarinnasta huolimatta kaupunki ryöstettiin perin pohjin.<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. === Gotlannista vitaaliveljien tukikohta === [[Tiedosto:OstseeinselGotland.png\|thumb\| Gotlannin Visby oli Vitaaliveljesten tukikohta ja suojasatama]] Vuonna 1394 vitaaliveljet ottivat haltuunsa Gotlannin [[Visby]]n, josta tuli heidän tukikohtansa ja pakopaikkansa. He toimivat myös [[Turun saaristo\|Turun saaristosta]] käsin. [[Turun linna\|Turun linnan]] päällikkönä vuosina 1395–1398 toiminut [[Knut Bonpoika Grip\|Knut Bosson]] oli liittoutunut mecklenburgilaisten kanssa, minkä vuoksi hän tuki vitaaliveljien kaapparitoimintaa ja antoi heidän toimia alueella.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=toim. Janne Harjula, Sonja Hukantaival, Visa Immonen, Tanja Ratilainen ja Kirsi Salonen\|Nimeke=Koroinen - Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus\|Vuosi=2018\|Sivu=17\|Julkaisija=Turun historiallinen yhdistys}}</ref> Vuonna 1394 vitaaliveljet ottivat haltuunsa Gotlannin [[Visby]]n, josta tuli heidän tukikohtansa ja pakopaikkansa aina vuoteen 1398 asti, jolloin [[Saksalainen ritarikunta\|Saksalaisen ritarikunnan]] suurmestari [[Konrad V von Juningen]] nousi maihin Gotlannissa noin neljän tuhannen asemiehen ja 84 aluksen kanssa. Tämän seurauksena vitaaliveljet pakenivat ja Visby antautui heti. Saksalainen ritarikunta piti Gotlantia hallussaan vuoteen 1408 asti<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Margareetan päästyä voitolle valtataistelussa osa vitaliaaneista siirtyi hänen palvelukseensa, mutta enemmistö jatkoi kaapparitoimintaansa. Koska Albrekt Mecklenburgilaisen myöntämät kaapparikirjat eivät olleet enää minkään arvoisia, kaappareista tuli virallisesti merirosvoja<ref name="Itämeren_merirosvot40">Ruusuvuori 2004, s. 40–61</ref>.▼ ▲Vuonna ~~1394 vitaaliveljet ottivat haltuunsa Gotlannin [[Visby]]n, josta tuli heidän tukikohtansa ja pakopaikkansa aina vuoteen~~ 1398 asti~~, jolloin~~ [[Saksalainen ritarikunta\|Saksalaisen ritarikunnan]] suurmestari [[Konrad V von Juningen]] nousi maihin Gotlannissa noin neljän tuhannen asemiehen ja 84 aluksen kanssa. Tämän seurauksena vitaaliveljet pakenivat ja Visby antautui heti. Saksalainen ritarikunta piti Gotlantia hallussaan vuoteen 1408 asti.<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Margareetan päästyä voitolle valtataistelussa osa vitaliaaneista siirtyi hänen palvelukseensa, mutta enemmistö jatkoi kaapparitoimintaansa. Koska Albrekt Mecklenburgilaisen myöntämät kaapparikirjat eivät olleet enää minkään arvoisia, kaappareista tuli virallisesti merirosvoja.<ref name="Itämeren_merirosvot40">Ruusuvuori 2004, s. 40–61</ref>. ===Vitaaliveljien loppu=== 1400-luvulle tultaessa vitaaliveljien toiminta oli tyrehtynyt tukijoiden ja tukikohtien puutteeseen. Käännekohtana voidaan pitää vuotta 1398, jolloin vitaaliveljet karkotettiin Gotlannista. Tämän jälkeen vitaaliveljien johtajista vain Klaus Störtebecker, Maister Wigbold ja Godeke Michels jatkoivat toimintaansa [[Pohjanmeri\|Pohjanmerellä]] [[Friiseinsaaret\|Friiseinsaarilta]] 1 500 miehen kanssa.<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Johtajat saatiin vangittua ja teloitettua parissa vuodessa, joten vitaliaanien olemassaolo lähestyi loppuaan.<ref name="THOP90">The History of Piracy, Philip Gosse, 2007 (1932) sivut 90-92</ref>. Vitaliaanit mainitaan viimeisen kerran 1429, jolloin tällä nimellä kutsuttu ryhmä ryösti ja poltti [[Bergen]]in.<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. == Lähteet ==

Ero sivun ”Vitaaliveljet” versioiden välillä