Ero sivun ”Van der Waalsin yhtälö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Tehon tunnus P paineen tunnukseksi p. |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p pieni p kaikkialle |
||
Rivi 17:
Ideaalikaasulaki ei myöskään sisällä kaasuhiukkasten keskinäisiä vuorovaikutuksia. Näiden vuorovaikutusten voimakkuus on suoraan suhteessa kaasun [[konsentraatio]]n neliöön:
<math>
jossa ''a'' on korjauskerroin.
Rivi 25:
Yhtälöt voidaan yhdistää muotoon
<math>
==Korjauskertoimien arvoja==
Rivi 62:
==Kuvaajan muoto ja kaasun nesteytyminen==
[[Kuva:Waals2.svg|thumb|right|350px|Van der Waalsin yhtälön kuvaajia eri lämpötilan arvoilla. Pystyakselilla paine, vaaka-akselilla tilavuus.]]
[[Kuva:VanderWaals_liquefazione_CO2.jpg|thumb|350px|Maxwellin teorian mukaisia isotermejä, joissa käyrän nouseva osa on korvattu vaakasuoralla osuudella. Tämän vasemmalla puolella aine on nesteenä. Esimerkkinä [[hiilidioksidi]], jonka kriittinen lämpötila on +31
Jos lämpötila pidetään vakiona, yhtälön kuvaajat ([[isotermi]]t), jotka osoittavat kaasun paineen riippuvuuden tilavuudesta, ovat oheisen kaavion mukaisia. Riittävän korkeissa lämpötiloissa kuvaajat muistuttavat muodoltaan [[Boylen laki|Boylen lain]] tai [[ideaalikaasun tilanyhtälö]]n mukaista [[hyperbeli]]ä
Kun lämpötila vastaa kaasun [[kriittinen piste|kriittistä pistettä]], käyrään muodostuu [[käännepiste]], jonka kohdalla se on vaakasuora. Jos lämpötila on kriittistä pistettä alempi, käyrään muodostuu myös nouseva osa. Tämä merkitsisi sitä, että tilavuuden pienetessä painekin pienenisi. Tällainen tilanne on kuitenkin erittäin epävakaa, minkä vuoksi [[James Clerk Maxwell]] esitti jo vuonna [[1875]], että käyrää on tässä kohdassa oikaistava. Käyrän nouseva osa ja sitä lähellä olevat laskevat osat korvataan vaakasuoralla osuudella siten, että molemmat alueet, jotka jäävät käyrän ja tämän suoran väliin, ovat pinta-alaltaan yhtä suuret.
Rivi 79:
Van der Waalsin tilanyhtälö saadaan viriaalikehitelmän ensimmäisestä viriaalikertoimesta, kun oletetaan, että kaasuhiukkaset ovat kovia palloja, joiden välillä on attraktio.
==
{{Viitteet}}
| |||