Ero sivun ”Zankle” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 57:
Rhegionin tyranni [[Anaksilas Rhegionlainen|Anaksilas]] sai kuitenkin taivuteltua [[Lokroi Epizefyrioi]]hin asti ehtineet samoslaiset valtaamaan sen sijaan Zanklen itsensä petoksellisesti, sillä kaupungin tyranni [[Skythes]] oli tuolloin sotaretkellä muualla. Samoslaiset saivatkin Zanklen valtaansa sillä aikaa. Skythes yritti tämän jälkeen pyytää apua [[Gela (antiikin kaupunki)|Gelan]] tyrannilta [[Hippokrates (Gela)|Hippokrateelta]]. Tämä kuitenkin liittoutui joonialaisten kanssa, vahvisti näiden vallan kaupungissa sekä vangitutti Skytheen ja suuren joukon zanklelaisia.<ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 6.22–24; Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.4; Pseudo-Skymnos: ''Periodos'' 293; Aristeles: ''Politiikka'' 5.3.</ref> Zankle oli nyt samoslaisilla, mutta vain joitakin vuosia. Anaksilas nimittäin alisti kaupungin valtaansa ja asutti sinne uutta väkeä. Samalla hän nimesi kaupungin uudestaan Messeneksi omien esi-isiensä kotiseudun [[Messenia]]n ja [[Messene]]n mukaan.<ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 7.164; Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.4; Strabon: ''Geografia'' 6.</ref>
Nämä tapahtumat ajoitetaan vuoteen 488/487 eaa.<ref name="Hansen"/> Anaksilas oli ilmeisesti jonkun aikaa samanaikaisesti sekä Rhegionin että Zanklen hallitsija, vaikkakin hänen sanotaan jättäneen Zanklen muodollisesti pojalleen Kleofronille (tai Leofronille). On eri näkemyksiä siitä, ajoiko Anaksilas samoslaiset pois kaupungista, niin kuin Thukydides sanoo, vai jäikö osa edelleen kaupunkiin. Joka tapauksessa Anaksilaan asuttama uusi väestö lienee ollut enemmistönä. Näihin on mahdollisesti kuulunut [[kolmas messenialaissota|kolmannen messenialaissodan]] pakolaisia Messeniasta.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
Kaupungin uusi nimi jäi pysyvästi käyttöön Anaksilaan kuoleman vuonna 476 eaa. jälkeenkin.<ref name="Smith"/> Kaupunkilaiset itse käyttivät lähes poikkeuksetta nimen [[doorilainen murre|doorilaisen murteen]] mukaista muotoa ''Messana'', mutta antiikin kirjallisuudessa nimi esiintyy yleensä [[joonialainen murre|joonialaisen murteen]] mukaisessa muodossa ''Messene''. Kaupungin kansalaisesta käytettiin nyt etnonyymiä ''Messēnios'' ({{polytoninen|Μεσσήνιος}}) tai ''Messanios'' ({{polytoninen|Μεσσάνιος}}), myöhemmin latinaksi ''Messanensis''.<ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-6.4"/><ref>Stefanos Byzantionlainen: Ζάγκλη; Strabon: ''Geografia'' 6; Diodoros Sisilialainen: ''
Kaupunki löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.<ref name="Hansen"/>
Rivi 65:
=== Klassinen kausi ===
Messenen historia seurasi tämän jälkeen jonkin aikaa Rhegionin vaiheita. Kaupunki tuli Anaksilaan kuoleman jälkeen Mikythoksen valtaan ja tämän jälkeen Anaksilaan kahden pojan valtaan. Sen jälkeen kun Syrakusan tyranni [[Hieron I|Hieron]] oli kuollut ja hänen veljensä [[Thrasybulos Syrakusalainen|Thrasybulos]] oli ajettu pois, messeneläiset syöksivät monien muiden Sisilian kaupunkien tavoin tyranninsa vallasta vuonna 461 eaa. Samassa yhteydessä kaupunkiin asutettiin jälleen uutta väkeä.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
[[Tiedosto:Tétradrachme en argent de Sicile.jpg|pienoiskuva|Messenen lyömä tetradrakhma, n. 461–450 eaa. Kuvituksessa hevosvaunut ja [[Nike]] sekä jänis ja delfiini.]]
Seuranneella noin puoli vuosisataa kestäneellä kaudella, noin 460–410 eaa., kaupunki nautti samasta vauraudesta kuin saaren muut demokraattisesti hallitut kaupungit. Vuonna 426 eaa. kaupunki joutui kuitenkin [[antiikin Ateena|Ateenan]] hyökkäyksen kohteeksi. Ateenan laivasto saapui [[Lakhes|Lakheen]] johdolla ensin Rhegioniin salmen toisella puolella ja hyökkäsi sieltä messeneläisten linnoitukseen Mylaihin, joka joutui antautumaan. Tämän jälkeen Lakhes hyökkäsi itsensä Messeneen, joka sekin joutui alistumaan liittoon ateenalaisten kanssa.<ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 3.86, 3.90; Diodoros Sisilialainen: ''
Tämän jälkeen messeneläiset hyökkäsivät Naksokseen ja voittivat nämä, mutta kärsivät tappion sikuleille ja [[leontinoi]]laisille, jotka tulivat naksoslaisten avuksi ja piirittivät jonkun aikaa myös Messeneä. Rauha solmittiin vuonna 424 eaa. Tämän jälkeen kaupunkia vaivasivat kuitenkin puolueriidat, ja jossain vaiheessa kaupunki vaikuttaa olleen Lokroin vallan alla.<ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 4.25, 5.5.</ref>
Ateenan suuremman [[Sisilian sotaretki|Sisilian sotaretken]] alkaessa vuonna 415 eaa. Messene oli jälleen riippumaton, ja pysyi puolueettomana, vaikka sekä Ateena että Syrakusa yritti saada sen puolelleen. Ateenalaiset yrittivät saada kaupungin petoksella, mutta tämä epäonnistui. Vuonna 409 eaa. messeneläiset tarjosivat turvapaikan [[Karthago]]n tuhoaman Himeran pakolaisille, ja lähettivät sotajoukon [[Akragas|Akragaan]] avuksi karthagolaisia vastaan.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
Messene vaikuttaa olleen noihin aikoihin yksi koko Sisilian kukoistavimmista ja merkittävimmistä kaupungeista. [[Diodoros Sisilialainen|Diodoros Sisilialaisen]] mukaan messeneläiset ja rhegionlaiset kykenivät yhdessä varustamaan 80 [[kolmisoutu|kolmisoudun]] laivaston, josta messeneläisiä laivoja oli 30. Messenen armeijan kooksi puolestaan mainitaan {{luku|4000}} jalkamiestä ja 400 hevosmiestä. Jopa Syrakusan tyranniksi nousseen [[Dionysios I|Dionysioksen]] kerrotaan kunnioittaneen tätä voimaa. Vaikka messeneläiset vastustivat Dionysosta, he eivät tukeneet rhegionlaisten tavoin saaren khalkislaisia kaupunkeja Naksosta ja [[Katane]]a tätä vastaan.<ref name="Hansen"/><ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
[[Tiedosto:Litra, 324-318 BC, Messana.jpg|pienoiskuva|Messenen lyömä raha, n. 324–318 eaa. Kuvituksessa [[Poseidon]]in pää ja kolmikärki.]]
Vuonna 396 eaa. Messene joutui Karthagon hyökkäyksen kohteeksi. Karthagolaiset lähtivät liikkeelle [[Panormos (Sisilia)|Panormoksesta]] [[Himilkon (sotilas)|Himilkonin]] johdolla ja etenivät saaren pohjoisrannikkoa itään, ja heidän kohteensa oli juuri Messene ja tavoitteenaan koko salmen hallinta. Kaupunki oli huonosti valmistautunut puolustukseen, ja Himilkon sai sen vallattua helposti. Suuri osa väestöstä pakeni, mutta loput surmattiin. Kaupunki tuhottiin maan tasalle.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
Dionysios asutti Messeneen uutta väkeä sen jälkeen, kun karthagolaiset oli ajettu pois. Mukana oli sekä uusia siirtokuntalaisia Lokroista ja [[Medma]]sta että henkiin jääneitä messeneläisiä. Viimeksi mainitut siirrettiin kuitenkin pian uuteen [[Tyndaris|Tyndariin]] kaupunkiin. Rhegionlaiset olivat tyytymättömiä siihen, että Dionysios näin oli saanut Messenen hallintaansa, ja linnoittivat Mylain asuttaen sinne Naksoksen, Katanen ja muiden kaupunkien pakolaisia, jotka Dionysios oli ajanut kodeistaan. Messeneläiset saivat kuitenkin Mylain takaisin itselleen, ja tukivat Dionysosta Rhegionia vastaan.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
Dionysoksen kuoltua Messene vaikuttaa palanneen itsenäiseksi ja nousseen vähitellen jälleen merkittäväksi. Vuonna 357 eaa. messeneläiset auttoivat [[Dion Syrakusalainen|Dionia]] [[Dionysios nuorempi|Dionysios nuorempaa]] vastaan. Dionin kuoltua he torjuivat [[Kallippos Syrakusalainen|Kallippoksen]] yrityksen saada kaupunki haltuunsa. Myöhemmin Messene tuli kuitenkin Hippon-nimisen tyrannin vallan alle. Kaupunki joutui myös alistumaan liittoon Karthagon kanssa. Näistä kummastakin Messenen vapautti [[Timoleon]] vuonna 339 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
=== Hellenistinen kausi ===
Messene ei saanut nauttia vapaudesta kauan. [[Agathokles|Agathokleen]] noustua Syrakusan tyranniksi hän alkoi tavoitella Messeneä. Hän epäonnistui ensimmäisessä yrityksessään vuonna 315 eaa., mutta onnistui lopulta vuonna 312 eaa. Hänen hallintonsa herätti messeneläisissä uuden vastarinnan. Agathokleen kärsittyä tappion [[Himera-joen taistelu (311 eaa.)|Himera-joen taistelussa]] vuonna 311 eaa. messeneläiset liittyivät Karthagon puolelle.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''
==== Mamertiinien vallankaappaus ====
Agathokleen kuolema aiheutti kuitenkin vielä suurempia ongelmia kuin hänen hallintonsa hänen eläessään. Tyranni oli koonnut saarelle paljon palkkasotureita Italiasta, kuten [[campania]]laisia ja [[oskit|oskeja]]. Agathokleen kuoltua syrakusalaiset ja karthagolaiset suostuttelivat nämä lähtemään, ja palkkasotilaat saapuivat tätä tarkoitusta varten Messeneen, missä saivat hyvän vastaanoton. Nämä kuitenkin surmasivat kaikki kaupungin miehet ja ottivat naiset, omaisuuden ja kaupungin hallintaansa, ja omaksuivat nimen [[mamertiinit]] (''Mamertinoi''), mikä perustui [[Mars (jumala)|Mars]]-sodanjumalan oskinkieliseen nimeen. Kaupungin nimenä säilyi kuitenkin Messene, vaikka mamertiinit yrittivät muuttaa sen Mamertinaksi. Mamertiinien nousu valtaan ajoitetaan noin vuosiin 289–280 eaa., yleensä vuoteen 282 eaa. Campanialaiset saivat samoihin aikoihin valtaansa Rhegionin mantereen puolella.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.7; Diodoros Sisilialainen: ''
Mamertiinit saivat pian valtaansa saaren koko koilliskulman useine linnoituksineen ja kaupunkeineen. [[Antiikin Epeiros|Epeiroksen]] kuninkaan [[Pyrrhos|Pyrrhoksen]] Sisilian sotaretken aikaan vuonna 278 eaa. mamertiinit liitoutuivat Karthagon kanssa. Pyrrhos voitti nämä yhdistyneet joukot, mutta ei yrittänyt vallata Messeneä itseään. Pyrrhoksen palattua Italian puolelle mamertiinit lähettivät suuren sotajoukon hänen peräänsä, ja saivat aiheutettua Pyrrhoksen joukoille suuria tappioita.<ref name="Smith"/><ref>Plutarkhos: ''Pyrrhos'' 23, 24; Diodoros Sisilialaine: ''
==== Ensimmäinen puunilaissota ====
Tämän jälkeen mamertiinit saivat vihollisen Syrakusan tyranniksi Pyrrhoksen lähdön jälkeen nousseesta [[Hieron II]]:sta. [[Rooman valtakunta|Roomalaisten]] vallattua Rhegionin vuonna 271 eaa. Hieron valtasi mamertiinien alueita ja muun muassa Mylain linnoituksen, ja voitti mamertiinit Longanos-joella. Messene itse pelastui vain karthagolaisten väliintulon ansiosta. Tämän jälkeen Messenen mamertiinien parissa oli erimielisyyksiä siitä, mihin apuun tuli turvautua: toinen puoli kannatti karthagolaisia, kun taas toinen puoli halusi turvautua roomalaisiin. Viimeksi mainittu puolue esittikin roomalaisille avunpyynnön, joka sai nämä ensimmäisen kerran sekaantumaan saaren asioihn, mikä johti [[ensimmäinen puunilaissota|ensimmäiseen puunilaissotaan]] vuonna 264 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.8–10; Diodoros Sisilialainen: ''
Ennen roomalaisten saapumista karthagolaismielinen puolue vahvistui jälleen, ja kaupungissa oli karthagolainen varuskunta. Mamertiinit ajoivat nämä kuitenkin itse pois roomalaisten saavuttua Gaius Claudiuksen johdolla. Myöhemmin saapui lisää joukkoja konsuli [[Appius Claudius Caudex|Appius Claudiuksen]] johdolla. Nämä ajoivat pois karthagolaiset ja syrakusalaiset, jotka olivat juuri tehneet liiton mamertiineja vastaan ja alkaneet piirittää Messeneä.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.11–12; Diodoros Sisilialainen: ''
=== Roomalainen kausi ===
Rivi 120:
Nykyisessä Messinan kaupungissa on vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä. Tämä on seurausta paitsi siitä, että paikka on ollut yhtäjaksoisesti asuttu ja nykyinen kaupunki on antiikin aikaisen kaupungin jäänteiden päällä, myös lukuisista maanjäristyksistä ja maanvyörymistä kaupungin historiassa. Antiikin aikaiset rauniot kaupungin alueella ovat yleensä noin 4–5 metrin syvyydessä.<ref name="Hansen"/><ref name="PECS"/>
Kaupunki oli rakennettu sen satamalahden rannoille ja sitä suojanneen Akten niemen alueelle, ennen kaikkea sataman länsi- ja eteläpuolelle enimmillään noin kilometrin sisämaahan.<ref name="Hansen"/> Satama oli syvä, ja siihen kerrotaan mahtuneen jopa 600 laivaa kerralla.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialaine: ''
Sataman niemen kärjestä on löydetty pyhäkkö, joka on ajoitettu arkaaiselle kaudelle 700–600-luvuille eaa. Sen kulttia ei tunneta. Arkaaisen kauden rakennusten jäänteitä on löydetty niemen juuresta. Muihin vähäisiin rakennuslöytöihin lukeutuvat muun muassa muutamat roomalaisen ajan rakennukset Duomon ja Via Garibaldin alueilla, mamertiinien aikaisen linnoitusmuurin jäänteet Via Universitàlla ja Via Garibaldilla sekä suuri 300- tai 200-luvulta eaa. peräisin oleva kammiohauta Piazza Avignonella.<ref name="Hansen"/><ref name="PECS"/>
| |||