Wikipedia

Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Poistin luokan taidemaalarit. Paremmin sopiva on kuvataiteilijat, jonka aiemmin lisäsin.
muotoiluja
Rivi 20:
| palkinnot = [[Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto]] 1991
}}
'''Nils-Aslak Valkeapää''' ([[23. maaliskuuta]] [[1943]] [[Enontekiö]] – [[27. marraskuuta]] [[2001]] [[Espoo]]), tunnetaan myös nimillä '''Áilu''' ja '''Áillohaš''', oli [[Saamelaiset|saamelainen]] [[taiteilija]] ja kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuimpia [[Saamelainen kulttuuri|saamelaiskulttuurin]] edistäjiä. Valkeapää tunnetaan erityisesti [[Joiku|joiuistaan]] ja runoistaan. Hän oli Lapin [[läänintaiteilija]] vuosina 1978–1983. Hän sai [[Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto|Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1991 teoksestaan ''[[Aurinko, isäni|Beaivi, áhčážan]]'' (suom. ''Aurinko, isäni'').<ref name="Rovaniemen">{{Verkkoviite | Osoite=http://lapinkirjailijat.rovaniemi.fi/vpaa.HTM | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Julkaisu=Lappilaisia ja saamelaisia kirjailijoita | Julkaisija=Rovaniemen kaupunginkirjasto | Viitattu=20.2.2012}}</ref><ref name="Norden">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/pohjoismaiden-neuvoston-palkinnot/nordisk-raads-litteraturpris/palkinnonsaajat/1991 | Nimeke=1991 – Nils-Aslak Valkeapää, Saamelainen kielialue: Beaivi, áhčážan | Julkaisija=Pohjoismaiden neuvosto | Viitattu=20.2.2012}}</ref>
 
== Elämä ja teokset ==
Rivi 26:
===Lapsuus ja nuoruus===
 
Nils-Aslak Valkeapää syntyi perheen nuorimpana [[Palojoensuu|Palojoensuussa]] Enontekiöllä. Perhe asui siihen aikaan Aatsakursussa (''Ádjagorsa''), parin tunnin kävelymatkan päässä Pättikän (''Beattet'') kylästä. Myöhemmin he siirtyivät asumaan Pättikään. Hänen vanhempansa olivat Johannes J. Valkeapää (1906–1986) ja Ellen Susanna Aslaksdatter Bals (1910–1992). He kuuluivat jutaaviin saamelaisiin: perhe teki vuosittaisen muuttomatkan [[Poro|porojen]] kanssa. Hänellä oli isosisko Elli-Marja ja isoveli Juhani, joka jatkoi Käsivarren paliskunnan poroisäntänä. Isä oli alkuaan [[Kaaresuvanto|Kaaresuvannon]] alueen porosaamelaisia, ja hänen sukuaan oli Suuren Luulajanjärven ([[Stora Lulevatten]], ''Stuor Julevu'') seudulla. Äiti oli kuulunut perheeseen, jonka porojen kesälaitumet olivat Uløyan (''Ulisuolu'') saarella [[Tromssan lääni|Tromssan läänissä]] [[Norja|Norjassa]]. Valkeapää vietti kesät [[Yykeänvuono|Yykeänvuonolla]] Norjassa. Hän pääsi jo nelivuotiaana [[Kiertokoulu|kiertokouluun]] naapuritaloon. [[Kansakoulu|Kansakoulua]] käydessään hän asui asuntolassa Kaaresuvannossa. Valkeapää opiskeli Saamelaisessa kristillisessä kansanopistossa [[Inari|Inarissa]] ja suoritti kansakoulun opettajatutkinnon [[Kemijärvi|Kemijärven]] seminaarissa, mutta [[Opettaja|opettajan]] ammatissa hän ei koskaan toiminut.<ref name="Leksikon">[https://nbl.snl.no/Nils-Aslak_Valkeap%C3%A4%C3%A4] Norsk biografisk leksikon.] Viitattu 8.10.2017. (norjaksi)</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 86–87</ref><ref name="tahiti">[http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/ ] TAHITI – Taidehistoria tieteenä.] Viitattu 9.10.2017.</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos) 2015, s. 205, 207, 209. Päivitetty laitos 2015.</ref>
 
===Muusikko ja säveltäjä===
 
Valkeapää nousi julkisuuteen saamelaisten joikujen esittäjänä ja joikuperinteen elvyttäjänä. Ensimmäisen levynsä ''Joikuja'' hän julkaisi vuonna 1968.<ref name="Rovaniemen"/> Esikoisalbumillaan Valkeapää teki yhteistyötä säveltäjä [[Kari Rydman|Kari Rydmanin]] ja muusikko Martti Niskalan kanssa. Myös [[Kaj Chydenius]] ja [[Pehr Henrik Nordgren]] tekivät sävellyksiä hänen runoihinsa. Ennen Valkeapäätä joiku oli vokaalimusiikkia, jota esitettiin yksityisissä tilanteissa. ''Joikuja''-levyllä hän lisäsi joikuun [[Soitin|soittimia]] ja ääniefektejä ja toi joiun konserttisaleihin. Valkeapää halusi tehdä joiusta nykyaikaista ilmaisua.<ref name="Leksikon"/><ref name="Lassagammi"> [http://www.lassagammi.no/nils-aslak-valkeapaa.307398.fi.html] ''Lásságámmi''.] Viitattu 7.10.2017</ref>
 
Albumitrilogia ''Sápmi lottážan'' sisältää albumit ''Sámi eatnan duoddariid'' vuodelta 1978 sekä ''Sápmi, vuoi Sápmi!'' ja ''Davás ja geassái'' vuodelta 1982.<ref name="Lassagammi"/>
 
Valkeapää kehitti joikua myös jazzin suuntaan yhteistyössä eräiden tunnettujen suomalaisten jazzmuusikoiden, kuten [[Paroni Paakkunainen|Seppo ”Paroni” Paakkunaisen]], kanssa. Joikaaminen vei häntä ympäri maailmaa, muun muassa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kiertueelle vuonna 1982 yhdessä Paakkunaisen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.baiki.org/content/nils.htm | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Tekijä=Muus, Nathan & Gaski, Harald | Julkaisu=Báiki: The International Sami Journal | Ajankohta=2001 | Viitattu=21.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=6&giella1=spa | Nimeke=Saamelainen nykymusiikki | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Julkaisu=Galdu.org | Viitattu=22.2.2012}}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88. 2014.</ref>
 
Valkeapää teki musiikin [[Nils Gaup]]in elokuvaan ''Ofelaš'' (''Tiennäyttäjä''), jossa hän myös näytteli. Elokuva on maailman ensimmäinen saamelainen pitkä elokuva, ja se oli [[Oscar]]-palkintoehdokkaana (paras ulkomainen elokuva vuonna 1989). Muusikko [[Mike Oldfield]] käytti Valkeapään elokuvassa esittämää joikua kappaleensa ”Prayer For The Earth” pohjana levyllään ''The Songs of Distant Earth'' (1994).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siida.fi/sisalto/lapsille-ja-opiskelijoille/vuodenajan-teema/arkisto/tiennyttj | Nimeke=Tiennäyttäjä | Tekijä=| Julkaisu=siida.fi | Ajankohta= | Viitattu=12.10.2017| Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikeoldfield.org/index.php/info/discography/songs-distant-earth/ | Nimeke=Songs of Distant Earth | Ajankohta= | Julkaisu=mikeoldfield.org | Viitattu=12.10.2017 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Valkeapää valittiin vuoden 1994 [[Lillehammerin olympialaiset|Lillehammerin talviolympialaisten]] nimikkotaiteilijaksi, ja hän esitti joiun kisojen avajaisissa. Lintusinfonia ”Goase dušše” sai vuonna 1993 arvostelulautakunnan erikoispalkinnon Prix Italian kansainvälisessä radiokilpailussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-5116071 | Nimeke =Nils Aslak Valkeapää on kuollut | Tekijä = | Julkaisu Julkaisija=yle.fiYleisradio | Ajankohta = 27.11.2001 | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = }}</ref>
 
Suomenkieliseen virsikirjaan otettiin vuonna 2015 Valkeapään sanoittama virsi ”Giitu buot Du attáldagain” (suom. ”Kiitän Herran antamista teistä”).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-8440266 | Nimeke =Nils-Aslak Valkeapään virsi suomenkieliseen virsikirjaan | Tekijä = Aikio, Jouni; – Näkkäläjärvi, Pirita | Julkaisu Julkaisija= yle.fiYleisradio | Ajankohta = 9.11.2015 | Viitattu = 9.10.2017 | Kieli = }}</ref>
 
===Kirjailija ===
 
Runoissaan ja kirjoissaan hän kirjoitti erityisesti saamelaisista, pohjoisesta luonnosta ja saamelaisten [[Myytti|myyteistä]] ja perinteestä.
 
Valkeapään kirjalliseen tuotantoon kuuluu yhdeksän runokokoelmaa, joista kaikki on kirjoitettu [[pohjoissaame|pohjoissaameksi]]. Niistä vain kaksi teosta on suomennettu. Hänen tuotantonsa tuli tunnetummaksi siellä, missä lukijakunta on laajempi, eli Norjassa.<ref>Mattila, Hanna: ''Vaikko namat ja áiggit / riikkat ja vuogit molsásit / ieš ášši ii rievdda. Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.'', s. 10. Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2011, s. 10</ref><ref name="Kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia|id = 4929|nimi = Valkeapää, Nils-Aslak (1943–2001).|tekijä = Lehtola, Veli-Pekka |vapaa=| Ajankohta = 30.7.2007 | osa=10 | sivu=264–265 }}</ref><ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 8, tamp–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4652-7}}</ref><ref name="Rovaniemen"/>
 
==== ''Terveisiä Lapista'' ====
[[Tiedosto:Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001).jpg|thumb|250px|Nils-Aslak Valkeapää Unkkajärven (''Uŋggájávri'') [[kammi|turvekammilla]] Kaijukan lapinkylässä Enontekiöllä 10. elokuuta 1964.]]▼
Kirjailijana Valkeapää aloitti vuonna 1971 suomenkielisellä [[Pamfletti|pamfletilla]] ''Terveisiä Lapista''. Teoksessa Valkeapää kuvasi saamelaisen kansanperinteen rikkautta ja otti esille saamelaisten aseman ja vaati heille oikeutta elää omilla ehdoillaan, säilyttää ja uudistaa kulttuuriaan. Hän vertasi koulujen asuntoloita hautausmaahan ja kuvasi niitä kaikkein tehokkaimmaksi laitokseksi saamelaisuuden hävittämisessä.
<ref>Nyyssönen, Jukka: Saamelaisten”Saamelaisten kouluolot 1900-luvulla. Julkaisussaluvulla”, ''Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa'', s. 75. Siirtolaisuusinstituutti 2014.</ref><ref name="tahiti"/>
▲[[Tiedosto:Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001).jpg|thumb|250px|Nils-Aslak Valkeapää Unkkajärven (''Uŋggájávri'') [[kammi|turvekammilla]] Kaijukan lapinkylässä Enontekiöllä 10. elokuuta 1964.]]
 
==== ''Giđa ijat čuovgadat'' ====
Ensimmäinen runoteos ''Giđa ijat čuovgadat'' (suom. ''Kevään yöt niin valoisat'', 1980) ilmestyi vuonna 1974. Seuraavat runoteokset ''Lávlo vizar biellocizáš'' (1976) ja ''Ádjaga silbasuonat'' (1981) ilmestyivät yhdessä ensiksi mainitun kanssa vuonna 1985 trilogiana ''Ruoktu váimmus''. Trilogia on käännetty ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi. [[Suomen kieli|Suomenkielistä]] laitosta ei ole ilmestynyt.<ref>Hirvonen, Vuokko: ''Sydämeni palava: johdatus saamelaiseen joiku- ja kertomusperinteeseen, taiteeseen ja kirjallisuuteen'', 1995, s. 38</ref><ref>Mattila, Hanna: ''Vaikko namat ja áiggit / riikkat ja vuogit molsásit / ieš ášši ii rievdda; Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.'', s. 9–10. Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2011, s. 9-10</ref>
 
==== ''Trekways of the Wind'' ====
Rivi 64 ⟶ 65:
 
=== Kulttuurin edistäjä ja alkuperäiskansa-aktiivi ===
Valkeapää liittyi Pohjoiset kirjailijat -yhdistykseen vuonna 1962 ja oli keskeisenä henkilönä perustamassa saamelaisten kirjailijayhdistystä (Sámi Girječálliid Searvi). Valkeapää osallistui yhtenä Suomen saamelaisten edustajista [[Kanada|Kanadan]] Port Albernissa [[Maailman alkuperäiskansojen neuvosto|Maailman alkuperäiskansojen neuvoston]] (WCIP) perustavaan kokoukseen vuonna 1975. Valkeapää oli yksi nuorista saamelaisintellektuelleista.
Hän käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva pääjärjestäjänä vuonna 1979. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana ja toi pitkiltä ulkomaanmatkoiltaan terveisiä itse [[Fidel Castro|Fidel Castrolta]]. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =Nykänen, Tapio | Julkaisu =politiikasta.fi | Ajankohta =9.9.2017 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref><ref name="Lassagammi" /><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', 1997, s. 65</ref>▼
 
▲HänValkeapää käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva pääjärjestäjänä vuonna 1979. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana ja toi pitkiltä ulkomaanmatkoiltaan terveisiä itse [[Fidel Castro|Fidel Castrolta]]. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =Nykänen, Tapio | Julkaisu =politiikasta.fi | Ajankohta =9.9.2017 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88. 2014.</ref><ref name="Lassagammi" /><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', 1997, s. 65. 1997.</ref>
Nils-Aslak Valkeapään rooli Suomen saamelaisradion alkuvaiheissa 1970-luvulla oli keskeinen, vaikka hän ei ollut vakituinen työntekijä. Hän oli osallistunut journalismin peruskysymyksiä käsittelevälle radioavustajakurssille [[Hetta|Hetassa]] vuonna 1969. Saamelaistoimituksen vireänä avustajana hän aloitti saamelaiset perheohjelmat, joihin hän kokosi usein saamelaisia joikaajia ja muusikoita. Myöhemmin hän toimi saamelaismuusikoiden monien kokoomalevyjen tuottajana. Hän haki v.t. saamelaistoimittajan vakanssia vuonna 1971, mutta ei tullut valituksi Johtti Sabmelažžat -yhdistyksen voimakkaasta tuesta huolimatta.<ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', 1997, s. 28, 34, 56, 143</ref> ▼
 
▲Nils-Aslak Valkeapään rooli Suomen saamelaisradion alkuvaiheissa 1970-luvulla oli keskeinen, vaikka hän ei ollut vakituinen työntekijä. Hän oli osallistunut journalismin peruskysymyksiä käsittelevälle radioavustajakurssille [[Hetta|Hetassa]] vuonna 1969. Saamelaistoimituksen vireänä avustajana hän aloitti saamelaiset perheohjelmat, joihin hän kokosi usein saamelaisia joikaajia ja muusikoita. Myöhemmin hän toimi saamelaismuusikoiden monien kokoomalevyjen tuottajana. Hän haki v.t. saamelaistoimittajan vakanssia vuonna 1971, mutta häntä ei tullutvalittu, valituksivaikka Johtti Sabmelažžat -yhdistyksenyhdistys voimakkaastatuki tuestahäntä huolimattavoimakkaasti.<ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', 1997, s. 28, 34, 56, 143. 1997.</ref>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija [[Paulus Utsi|Paulus Utsista]] kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfria.se/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88. 2014.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos) 2015, s. 209. Päivitetty laitos 2015.</ref>
 
Hän kirjoitti näytelmän ''Ritnoaivi ja nieguid oaidni'' (suom. Kuurapää ja unien näkijä), jonka konserttimuotoinen kantaesitys oli [[Sapporo|Sapporossa]] [[Japani|Japanissa]] vuonna 1995. Näytelmän saamelainen alkuperäisversio esitettiin ensimmäisen kerran [[Beaivváš Sámi Našunálateáhter|Beaivváš-saamelaisteatterissa]] vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vaylanpyorre.com/nils-aslak-valkeapaan-naytelma-tuo-saamelaishuiput-haaparannalle/ | Nimeke =Nils-Aslak Valkeapään näytelmä tuo saamelaishuiput Haaparannalle | Tekijä = | Julkaisu =Väylänpyörre | Ajankohta =6.9.2013 | Viitattu =24.10.2017 | Kieli = }}</ref>
Rivi 76 ⟶ 78:
 
===Kuvataiteilija===
[[Tiedosto:Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001) in Enontekiö, Finland.jpg|thumb|250px|Nils-Aslak Valkeapää hakkaa pajua nuotioon Virdni-tunturilla (''Virdni'') Enontekiöllä elokuussa 1964.]]
 
Valkeapään kuvataiteen lähtökohtana oli usein saamelainen mytologia, kun taas lyijykynätyöt esittivät usein lintuja, ihmisiä ja poroja. Hän kuvitti omia teoksiaan ja piti taidenäyttelyitä. Valkeapää oli myös taitava valokuvaaja, mikä näkyy useissa hänen julkaistuissa kirjoissaan.<ref name="Lassagammi"/>
Rivi 93 ⟶ 95:
 
=== Triviatietoa ===
 
Vuonna 1996 Valkeapää sai taiteen [[Suomi-palkinto|Suomi-palkinnon]]. Hän oli [[Oulun yliopisto]]n (1994) ja [[Lapin yliopisto]]n (1999) [[kunniatohtori]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923779983 | Nimeke =Valkeapää, Nils-Aslak | Tekijä = | Julkaisu =kirjasampo.fi | Ajankohta = | Viitattu =11.10.2017 | Kieli = }}</ref>
 
Rivi 101 ⟶ 102:
 
== Kirjoja ==
 
=== Pamfletti ===
* {{Kirjaviite | Nimeke=Terveisiä Lapista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1971}}
Rivi 121:
 
== Diskografia ==
===Albumit===
* ''[[Joikuja]]'' (1968)
* ''[[Juoigamat]]'' (1973)
Rivi 135 ⟶ 136:
* '' Dálveleaikkat/Wintergames'' (1994)
 
==== Kokoelmat ====
* ''Sápmi lottážan'' (1992)
:sisältää albumit ''Sámi eatnan duoddariid'', ''Sápmi, vuoi Sápmi!'' ja ''Davás ja geassái''
Rivi 160 ⟶ 161:
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dana, Kathleen Osgood | Nimeke=Áillohaš the Shaman-Poet and his Govadas-Image Drum: A Literary Ecology of Nils-Aslak Valkeapää | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-42-6943-8 | Kieli={{en}} | www=http://herkules.oulu.fi/isbn9514269446/isbn9514269446.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Nils Øyvind; – Gaski, Harald | Nimeke=Čálli giehta ollá guhkás: Sámi girjjálašvuođa birra = Kirjoittava käsi yltää pitkälle: katsaus saamelaiseen kirjallisuuteen| Selite= | Julkaisupaikka=Ohcejohka | Julkaisija=Girjegiisá | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 9789518939194951-8939-19-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hirvonen, Vuokko | Nimeke=Sydämeni palava: johdatus saamelaiseen joiku- ja kertomaperinteeseen, taiteeseen ja kirjallisuuteen | Selite= | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-42-4304-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | NimekeLuku=Saamelaiskirjallisuus vanhan ja uuden risteyksessä| SeliteNimeke=Julkaisussa ''Marginalia ja kirjallisuus: ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta'' s.| Sivu=36–92 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1995 | TunnisteIsbn=ISBN 951-717-853-0}}
* Mattila, Hanna: [http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05413.pdf Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.] Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, 2011. (PDF)▼
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkeapää, Leena | Nimeke=[[Luonnossa: Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa]] | Selite=Väitöskirja. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-54-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Taarna; – Valkeapää, Leena (toim.)| Nimeke=Minä soin – Mun čuojan.: Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä | Selite= | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapland University Press | Vuosi=2017 | Tunniste=ISBN 978-9523109551}}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 172 ⟶ 174:
* [http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuomalaiset/ehdokkaat/index3858.html?list=E&id=91 Suuret suomalaiset: Nils-Aslak Valkeapää.] Yle.
* [http://vaylanpyorre.blogspot.com/2011/11/ailun-kuolemasta-10-vuotta-saamenmaan.html Ailun kuolemasta 10 vuotta.] Väylän pyörre -blogi.
* {{UVF|ValkeapaeaeNilsAslak Valkeapää, Nils-Aslak}}
▲* Mattila, Hanna: [http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05413.pdf Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.] Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, 2011. (PDF)
 
{{Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajat}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Valkeapää, Nils-Aslak}}
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nils-Aslak_Valkeapää”