Ero sivun ”Terva” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Wood tar.jpg|thumbupright|250pxpienoiskuva|Tervaa]]

'''Terva''' on puusta, tavallisesti [[mänty|männystä]] tai lepästä kovassa kuumuudessa [[Pyrolyysi|pyrolysoitua]] tummaa, paksua ja tahmeaa [[öljy]]ä. Tätä mänty- tai leppätervaa on vuosisadat käytetty muun muassa [[vene]]iden, [[laiva|laivojen]] ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja pilaantumista vastaan. Suomesta on tervaa viety kaikkialle [[Eurooppa]]an lähinnä [[laiva|laivoja]] varten.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä name= [[Elmo "Kaila|Kaila, .Elmo .Edvard]] | Nimeke = Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla | Vuosi = 1931 | Luku = II: 1. Terva | Sivu = 50 | Selite = Savon, Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikain tervahaudoista oli lähtöisin se terva ja piki, joilla Englannin, Hollannin ja Ranskan mahtavain kauppahuoneiden ja -komppaniain Itä-Intian- ja Kiinan-purjehtijat sekä Afrikan rantamaita tyhjentelevät orjalaivat oli sivelty ja tiivistetty, suomalainen piki ja terva kiilteli Trompin, De Ruyterin, Draken ja Nelsonin ja muiden merisankareiden fregattien ja linjalaivojen kyljissä. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura | Tunniste = ISSN 0073-2559;14 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<"/ref> Lääkeaineena esimerkiksi [[shampoo]]ssa se estää [[iho]]n hilseilyä. Tervasta tehty tervavesi on aromiaine, jota käytetään niin sen tuoksun kuin maunkin takia. Tervalla voidaan maustaa esimerkiksi liharuokia, alkoholijuomia ja jäätelöä. [[Koivut|Koivun]] kaarnasta valmistetaan puolestaan koivutervaa eli ''[[tökötti]]ä'', jota on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena.

[[KuvaTiedosto:Tervavene 1910.jpg|thumbpienoiskuva|right|250px280px|Tervavene Oulujoella vuonna [[1910]].]]

Perinteinen tapa käyttää tervaa on puun ja köysien suojaaminen säältä ja hajottajamikrobeilta. Terva tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset, estäen näin [[vesi|vettä]] tunkeutumasta puun sisään. Tervassa on lisäksi lukuisia mikrobisidisiä aineita, jotka tuhoavat mikrobikasvustoa. Perinteisesti [[pärekatto|päre-]] ja [[paanu]]katot, puiset laivat, puuveneet ja puusukset sekä kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin, on suojattu tervaamalla. Myös köydet voidaan suojata säältä tervaamalla.<ref name="Kujanpää.Elisa.s.37–40">Kujanpää, Elisa, s. 37–40.</ref>

Sekoittamalla tervaa pellavaöljyvernissaan saadaan tervamaalia. Maali on ruskeaa, ja sitä voidaan käyttää puun kyllästämiseen ja sävyttämiseen. Tervamaaliin voidaan lisätä myös pigmenttejä ja sävyttää sitä.<ref name="Kujanpää.Elisa.s.41–42">Kujanpää, Elisa, s. 41–42</ref>

Tutkimuksissa on todettu, että mäntytervan teho puunsuojauksessa perustuu sen muodostamaan kalvoon. Puuhun sivelty terva estää veden tunkeutumisen puuhun ja heikentää puuta pilaavien sienien kasvuolosuhteita. Näin ollen EU:n biosidiviranomaiset ovat todenneet, että mäntytervalla ei ole kemiallista vaikutusta puuta pilaaviin sieniin, eikä se siten ole puunsuojauksessa [[biosidi]], johon sovellettaisiin EU:n biosidilainsäädännön velvoitteita. Näin ollen mäntytervan käyttö niin puunsuojauksessa kuin muissakin tarkoituksissa saa jatkua.<ref name="Kujanpää.Elisa.s.38">Kujanpää, Elisa, s. 38.</ref>

[[Tiedosto:Macarony Boston NMAH2003-25005.jpg|thumb220px|pienoiskuva|Miestä käsitellään tervalla ja höyhenillä hirttolavalla. Piirros vuodelta 1830.]]

Suomessa patsaita ja kylttejä on tervattu lähinnä poliittisina vastalauseina. Vuonna 1919 tervattiin [[Uspenskin katedraali]]n tontille vuonna 1913 [[Haminan rauha]]n muistoksi rakennettu [[Rauhan kappeli]] niin pahoin, että se purettiin seuraavana vuonna. Teosta epäiltiin ylioppilaita.<ref>http://www name="Hökkelikylästä.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissaKivikaupungiksi"/katajanokka/katajanokka/kappeli_2.html</ref> Kuuluisin viimeaikainen patsaan tervaus on ollut [[Hakaniemi|Hakaniemessä]] sijaitsevan [[Maailman rauha (patsas)|Maailman rauha]] -patsaan tervaaminen vuonna 1991.<ref name="Maailmanrauha-patsas.Maalattiin"/><ref name="Maailman.Rauha.Seura"/>