Ero sivun ”Näsijärvi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 91:
 
=== Näsijärven ja Tammerkosken syntyvaiheet ===
Muinais-Näsijärvi kuroutui [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena Itämerestä senAncylussen Ancylus-vaiheessa erilliseksi järveksi noin 9&nbsp;000 vuotta sitten <ref name=aino_24/> (ajankohdaksi on ehdotettu myös 6400–6200 [[eaa.]]<ref name=mikroliitti/> tai 8&nbsp;000 vuotta sitten <ref name=mps_212309/>). Kuroutumiskohta oli [[Alavus|Alavuden]] Sampsalammen kohdalla, jossa virtasi aluksi hyvin lyhyt [[Perämeri|Perämereen]] laskeva joenuoma. Muinais-Näsijärvi oli nykyistä Näsijärveä huomattavasti suurempi, vaikka sen vedenpinta oli Tampereella noin 5 metriä alempana kuin se on nykyään <ref name=mps_212407/>. Maankohoamisen takia lasku-uoma piteni meren peräännyttyä kauemmaksi ja muinainen lasku-uoma haki maastosta [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] nykyäänkin käyttämän reitin. Perämerellä tapahtuvan nopeamman maankohoamisen vuoksi Näsijärven luoteispää kohosi nopeammin kuin järven eteläpää, jolloin järvialtaan pohja kallistui kohti etelää. Jatkuvan kallistumisen vuoksi järven vedenpinta kohosi kaiken aikaa ja se aiheutti järven eteläpäässä hitaan tulvan, joka on nostanut vedenpintaa Tampereella yhteensä 8 metriä. Kun noin 7&nbsp;500 vuotta sitten <ref name=aino_24/><ref name=geo58/> (on myös ehdotettu 5600 eaa.<ref name=mikroliitti/>, 5&nbsp;000 vuotta sitten <ref name=mps_212309/> tai 6&nbsp;500 vuotta sitten <ref name=mt/>) järven vesi oli kohonut 3 metriä <ref name=mps_212411/> nykypinnan yläpuolelle, murtautui vesi [[Pyynikinharju]]n matalimman kohdan yli ja valloilleen päässeet vedet puhdistivat harjun löyhään maaperään leveän uoman ja uursivat uoman keskelle kivisen Tammerkosken. Tammerkosken vesi laski Pyhäjärveen, joka laski nykyistä Kokemäenjoen käyttämää lyhyttä alkureittiä pitkin suoraan Selkämereen. Näsijärven vedenpinta aleni samalla muutaman metrin, joka riitti kuivattamaan pohjoisessa Lapuanjoen [[luusua]]ssa sen laskukynnyksen. Näin oli Näsijärven laskusuunta vaihtunut Perämereltä Selkämerelle yhden kevään aikana ja järven vanhaan [[luusua]]an siirtyi Pispalan vedenjakaja [[Suomenselkä|Suomenselän]] vedenjakajaksi.<ref name=mikroliitti/><ref name=jw/><ref name=mps_212407/>
 
=== Muinaisrantoja ===