Wikipedia

Ero sivun ”Turve” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 149.154.124.71 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 43:
Turvetta muodostuu suomailla ja kosteikoilla. 50–70 % maailman soista ja kosteikoista on turvemaita. Maapallolla turvemaita on noin kolme miljoonaa neliökilometriä eli 2&nbsp;% maapallon maa-alasta, ja niissä on turvetta noin 3,5–4 biljoonaa kuutiometriä.<ref name="wec">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldenergy.org/documents/ser2007_executive_summary.pdf | Nimeke = 2007 Survey of Energy Resources | Tekijä = World Energy Council | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2007 | Viitattu = 15.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurimmat turve-esiintymät ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Pohjois-Aasia]]ssa, [[Eurooppa|Euroopan]] pohjois- ja keskiosissa sekä [[Indonesia]]ssa.<ref name="peat-portal-1">[http://www.peat-portal.net/index.cfm?&menuid=36 What is Peat?] Peat-Portal</ref> Maailman turpeesta 44&nbsp;% on Venäjällä, 36&nbsp;% Amerikoissa, 7&nbsp;% Euroopassa, 6&nbsp;% Kaakkois-Aasiassa ja 3&nbsp;% muualla Aasiassa. Jäistä turve on yhä [[Venäjä]]llä, [[Kanada]]ssa, [[Andit|Andien]] ylängöillä ja [[Himalaja]]lla.<ref name="peat-portal-2">[http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change] Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
 
Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt noin 110–20&nbsp;% ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.<ref name="peat-portal-1"/> Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Laajoilla kuivauksilla on pyritty keräämään entisten sademetsien puita kuivauskanaaleja pitkin. Sen jälkeen kuivausta on jatkettu, [[palmuöljy]]- ja [[sellu]]puuviljelmiä varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Se myös syttyy helposti palamaan ja palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Lisäksi turpeen palaessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.<ref name="peat-portal-2"/>
 
Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia on turvesuota. Soilla elää useita alueellisesti uhanalaisia lajeja, ja ne ovat tärkeitä muun muassa [[hirvi]]eläimille ja [[Lintu|linnuille]]. Luonnontilaisia turvesoita on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän. Ympäristöjärjestöt ja Kansainvälinen soidensuojelujärjestö [[IMCG]] ovatkin ympäristösyistä vedonneet Suomen turvesoiden rauhoittamisen puolesta.<ref name="imcg">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.imcg.net/docum/fi06/fi_res_06.htm | Nimeke=IMCG Resolutions in Finland | Julkaisija=International Mire Conservation Group | Luettu=12. helmikuuta 2007 | Ajankohta=27. elokuuta 2006 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Luonnontilaisia turvesoita on Suomessa 3,91 milj. ha, suojeltuja 1,13 milj. ha, metsitettynä (ojitettuna) 4,76 milj. ha, maatalouden käytössä 0,33 milj. ha ja turvetuotannossa 0,0000106 milj. ha (lähde GTK).{{lähde tarkemmin|Mikä on GTK ja miltä vuodelta tiedot ovat?}}
 
== Ilmastonmuutos ==
Rivi 107:
Turvetta käytetään Suomessa 25 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta 23 miljoonaa kuutiota energiantuotantoon.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hanna Eriksson | Otsikko = Turpeen tuki ja turva | Julkaisu = Vihreä Lanka | Ajankohta = 13.11.2009 | Vuosikerta = 2009 | Numero = 46 | Sivut = 12–13 | Viitattu = 15.11.2009 }}</ref> Maailman suurin yksinomaan lauhdesähköä tuottava turvevoimalaitos sijaitsee [[Haapavesi|Haapavedellä]]. Muita isoja voimalaitoksia on muun muassa [[Oulu]]ssa ja [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]]. Suomen ensimmäinen jyrsinturvetta käyttävä lämmitysvoimalaitos on [[1972]] [[Kuopio]]on perustettu [[Haapaniemen voimalaitos|Haapaniemi I]]. Turpeesta käytetään Suomessa 98–99&nbsp;% teollisuudessa mukaan lukien energiantuotanto.<ref>Energia 2006, Tilastokeskus</ref>
 
Turvetta käytetään pääasiassa [[CHP]]-voimaloissa eli sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Suomessa turpeen osuus energiantuotannosta on noin 6–7&nbsp;prosenttia<ref name="ktmenergia">{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.ktm.fi/index.phtml?s=179 | Nimeke = Uusiutuvat energialähteet ja turve | Julkaisija = Kauppa- ja teollisuusministeriö | Ajankohta = 10. maaliskuuta 2006 | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref> eli maailman toiseksi korkein Irlannin noin 10&nbsp;prosentin jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen turpeen energiakäytön päästöt olivat 10,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia eli noin 17&nbsp;% energiantuotannon päästöistä vuonna 2007.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite=http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/suominir_2009.pdf | Nimeke=Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2007 | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=2009 | Luettu=19. lokakuuta 2009 }}</ref> [[Wetlands International]] kuitenkin arvioi Suomen soidenkäytön hiilidioksidipäästöiksi 50 miljoonaa tonnia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wetlands.org/Default.aspx?TabId=60&articleType=ArticleView&articleId=1923 | Nimeke = Report on peatland emissions changes global picture | Ajankohta = marraskuu 2009 | Julkaisija = Wetlands International | Viitattu = 15.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turpeen kansainvälinen kauppa ei ole merkittävää, sillä turpeen käyttö energiantuotantoon on kannattavaa vain paikallisesti.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite=http://www.torvproducenterna.se/rapporter/Country%20reports%20all%20final.pdf | Nimeke=Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania | Julkaisija=VTT | Ajankohta=30. joulukuuta 2005 | Luettu=12. helmikuuta 2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
====Irlannissa====
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve”