Ero sivun ”Magdeburgin ryöstö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: luokittuu tähän jo toisaalta |
p typo |
||
Rivi 3:
'''Magdeburgin ryöstö''' tapahtui [[20. toukokuuta]] [[1631]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana, kun [[Johann Tilly]]n johtama [[katolinen kirkko|katolilainen]] armeija valtasi ja ryösti [[Magdeburg]]in kaupungin [[piiritys|piirityksen]] jälkeen. Ajan tavan mukaista oli, että rynnäköllä vallatut kaupungit ryöstettiin, mutta Magdeburg oli poikkeuksellinen tapaus. Kaupungin ryöstö esitettiin ympäri [[Eurooppa]]a katolilaisten tekemänä tahallisena [[protestantti]]en [[joukkomurha]]na. Kostonkierre [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in ja Tillyn armeijoiden välillä huipentui Magdeburgissa ja kolmikymmenvuotinen sota muuttui pysyvästi raaemmaksi ja vahingollisemmaksi siviiliväestölle.
Magdeburgin strategista merkitystä on vaikea yliarvioida. Se hallitsi [[Elbe]]n
==Piiritys alkaa==
Rivi 16:
==Magdeburgin valtaus==
[[Kuva:Magdeburg 1631.jpg|thumb|300px|Magdeburgin ryöstö 1631.]]
Johann Tilly oli jo valmis luopumaan piirityksestä, mutta alemmat päälliköt suostuttelivat hänet vielä yrittämään kaupungin valtausta rynnäköllä. Gottfried Pappenheim johti [[Vallonia|vallooni-]] ja [[Kroatia|kroaattiratsuväkensä]] rynnäkköön, ja joukot valtasivatkin kaupungin ja aloittivat ryöstelyn. Muu katolilainen armeija seurasi perässä ja alkoi silmitön hävitys ja verilöyly. Kaupungin sytyttivät tuleen todennäköisesti puolustajat ja hyökkääjät eri puolilta ja koko Magdeburg paloi. Silminnäkijän mukaan Pappenheimin ratsuväki oli raainta: he raiskasivat naisia ja sitoivat heitä hevostensa jalustimiin, keihästivät lapsia ja heittivät niitä tuleen. Pappenheim itsekin kuvaili jälkeenpäin tuhoa kauheimmaksi sitten [[Troijan sota|Troijan]] ja Jerusalemin hävityksen.
Kaupunki poltettiin kokonaisuudessaan, vain [[Magdeburgin tuomiokirkko|tuomiokirkko]] säästyi. Kaupunkilaisia raiskattiin, ryöstettiin, tapettiin ja heiltä kiristettiin lunnaita. Tätä jatkui useita päiviä. 20 000:ta asukkaasta jäi henkiin 5 000 ja ruumiita ajettiin parin seuraavan viikon ajan Elbeen. Tuhansia kaupunkilaisia pelastui linnoittautumalla tuomiokirkkoon ja viereisen luostarin puutarhaan. He tulivat ulos suojapaikastaan vasta useamman päivän päästä, jolloin heidän henkensä päätettiin säästää. Ryöstön jälkeen kaupungista ei ollut mitään jäljellä ja suurin osa henkiinjääneistä joutui muuttamaan pois. Ennen kolmikymmenvuotista sotaa Magdeburg oli yksi [[Saksa]]n tärkeimmistä kaupungeista, mutta sodan jälkeen kaupungissa oli jäljellä vain muutama sata asukasta ja vasta [[1800-luku|1800-luvulla]] asukasluku kipusi takaisin sotaa edeltäneelle tasolle.
| |||