Ero sivun ”Saturnus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteiden tarkistus ja korjaus ja →Aiheesta muualla: linkkejä. |
|||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee planeettaa. Muista merkityksistä katso [[Saturnus (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
{{Planeetta
| kuva = | löytäjät = –
| löytöaika = [[esihistoria]]llinen | etäisyyskm = 1 426 725 400 | etäisyysau = 9,582
| eksentrisyys = 0,05415060
| kiertoaika = 29,42 a | synodinen=378,1 d
| ratanopeus = 9,6724
| inklinaatio = 2,48446°
| kuut = 62<br>(3 varmistamatonta)
| halkaisija = 120 536
| pinta-ala = 4,38 · 10<sup>10</sup>
| massa = 5,688 · 10<sup>26</sup> || maanmassa=95,162
| tiheys = 0,69
| putoamiskiihtyvyys = 8,96
| pyörähdysaika = 10 h 39 min
| akseli = 26,73°
| albedo = 0,47
| pakonopeus = 35,49
| alinlämpö = 82 [[Kelvin|K]] | keskilämpö=143 K | ylinlämpö=
| paine = 140 [[Pascal (yksikkö)|kPa]]
| alkuaineet = [[vety]]ä<br />[[helium]]ia<br />[[metaani]]a<br />[[vesi]]höyryä<br />[[ammoniakki]]a<br />[[etaani]]a<br />[[fosfori]]a
| prosentit = 93 %<br />5 %<br />0,2 %<br />0,1 %<br />0,01 %<br />0,0005 %<br />0,0001 %
}}
[[
'''Saturnus''' ([[Tähtitieteelliset symbolit|symboli]]:[[Kuva:Saturn symbol.svg|20px]]) on kuudes [[planeetta]] [[Aurinko|Auringosta]] ulospäin laskettuna. Se on [[jättiläisplaneetta]] (eli joviaaninen planeetta) ja [[aurinkokunta]]mme toiseksi suurin planeetta. Se on nimetty roomalaisen [[Saturnus (jumala)|Saturnus]]-jumalan mukaan.
Rivi 34 ⟶ 37:
== Saturnuksen sisäinen rakenne ==
Saturnuksen sisäinen rakenne muistuttanee Jupiterin rakennetta. Suurin osa Saturnuksesta on nestemäistä [[Vety|vetyä]] ja [[Helium|heliumia]], keskellä lienee kiinteä kivinen ja [[Rauta|rautainen]] ydin. Uloimpana ovat meille näkyvän kaasukehän huipulla näkyvät pilvet. Paine, lämpötila ja tiheys eivät Saturnuksen keskustassa ole aivan yhtä suuria kuin Jupiterissa. Saturnuksen nestemäisen molekulaarisen vedyn kerros on noin kaksi kertaa paksumpi kuin Jupiterin vastaava<ref>{{Verkkoviite |
▲Saturnuksen sisäinen rakenne muistuttanee Jupiterin rakennetta. Suurin osa Saturnuksesta on nestemäistä [[Vety|vetyä]] ja [[Helium|heliumia]], keskellä lienee kiinteä kivinen ja [[Rauta|rautainen]] ydin. Uloimpana ovat meille näkyvän kaasukehän huipulla näkyvät pilvet. Paine, lämpötila ja tiheys eivät Saturnuksen keskustassa ole aivan yhtä suuria kuin Jupiterissa. Saturnuksen nestemäisen molekulaarisen vedyn kerros on noin kaksi kertaa paksumpi kuin Jupiterin vastaava<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ircamera.as.arizona.edu/NatSci102/NatSci102/lectures/saturn.htm|nimeke=Saturn|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=6.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> ja ulottuu 30 000 kilometrin syvyyteen. Vety muuttuu metalliseksi melko lähellä ydintä, toisin kuin Jupiterissa. Metallinen vetykerros on 14 000 kilometriä paksu. Paine kaasukehän pohjalla on noin 100 000 baaria, ja nestemäisen molekulaarisen vedyn rajalla 1 000 000 baaria suunnilleen Saturnuksen säteen puolessa välissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://solarviews.com/cap/sat/satint.htm|nimeke=The Interior of Saturn|julkaisu=Views of the Solar System|julkaisija=|viitattu=6.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://solarviews.com/raw/sat/satint.jpg|nimeke=The Interior of Saturn|julkaisu=Views of the Solar System|julkaisija=|viitattu=6.3.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|selite=kaavio Saturnuksen sisäisestä rakenteesta}}</ref> Eräiden arvioiden mukaan Saturnuksessa olisi ytimessä 8 000 kilometriä paksu jääkerros ja 8 000 kilometriä paksu kivikerros. Ytimessä lämpötila nousee ehkä noin 12 000 kelviniin. Saturnuksesta näyttää puuttuvan heliumia, jonka uskotaan pudonneen kohti planeetan keskustaa.
== Kaasukehä ==
Kaasukehästä on löydetty vetyä, heliumia sekä hiukan [[metaani]]a ja [[ammoniakki]]a. Kaasukehässä puhaltavat päiväntasaajalla tuulet, joiden nopeus on jopa 500 m/s.<ref name="Planet.Saturn.Universe.Today">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.universetoday.com/15298/saturn/ | Nimeke = Planet Saturn | Tekijä = Williams, Matt | Ajankohta = 1.8.2015 | Julkaisu = Universe Today | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}</ref>▼
▲Kaasukehästä on löydetty vetyä, heliumia sekä hiukan [[metaani]]a ja [[ammoniakki]]a. Kaasukehässä puhaltavat päiväntasaajalla tuulet, joiden nopeus on jopa 500 m/s.
Saturnuksen kellertävä pilvipeite näyttää ulospäin melko piirteettömältä, siellä näkyy tummempia ja vaaleampia raitoja ja parin vuoden välein melko lyhytikäisiä valkeita täpliä, pyörremyrskyjä. Suuri valkea täplä esiintyy lyhyen aikaa Saturnuksen kiertoajan tahdissa noin 30 vuoden välein. Vuoden 1933 myrsky on kuuluisin. Avaruusluotain [[Cassini-Huygens|Cassinin]] ottamissa kuvissa näkyy Saturnuksen pohjoisella pallonpuoliskolla [[Uranus|Uranuksen]] pilvien tapaista sinistä pilveä. Saturnuksella on lämmin napapyörre, joka on ainoa tunnettu aurinkokunnassa, muilla planeetoilla se on kylmä. Pohjoisnavalla näkyy hieman kuusikulmiota muistuttava virtaus, seisova aalto, jonka keskellä on hurrikaanimainen myrsky pohjoisnavan ympärillä. Siinä näkyy selvä myrskyn silmä, korkeapaine. Kuusikulmaisia muotoja on tuotettu laboratorioissa tietokonemallinnuksissa.
Rivi 60 ⟶ 61:
|-
| Ammoniakkipilvet
| −100
|
| −250 °C
Rivi 76 ⟶ 77:
== Saturnuksen renkaat ==
:{{Pääartikkeli|[[Saturnuksen renkaat]]}}
Saturnuksen valtavat [[renkaat (tähtitiede)|renkaat]] ovat sen kuuluisin piirre. Saturnuksella on seitsemän nimettyä päärengasta. Viimeisin uusi rengas havaittiin vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite |
Vasta vuonna 1655 [[Christiaan Huygens]] ratkaisi renkaiden arvoituksen käyttämällä paljon Galileon kaukoputkea voimakkaampaa teleskooppia. [[Giovanni Domenico Cassini]] päätteli 1676, että Saturnuksen rengas muodostuu useista pienemmistä renkaista, joiden välissä on aukkoja. Suurin näistä aukoista nimettiin [[Cassinin jako|Cassinin jaoksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solarviews.com/eng/saturnbg.htm | Nimeke = Historical Background of Saturn's Rings | Tekijä = Baalke, Ron |
▲Saturnuksen valtavat [[renkaat (tähtitiede)|renkaat]] ovat sen kuuluisin piirre. Saturnuksella on seitsemän nimettyä päärengasta. Viimeisin uusi rengas havaittiin vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/nasan_teleskooppi_loysi_uuden_renkaan_saturnuksen_ymparilta/1061371|nimeke=Nasan teleskooppi löysi uuden renkaan Saturnuksen ympäriltä|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|viitattu=6.3.2016|tekijä=|ajankohta=7.10.2009}}</ref> [[Galileo Galilei]] havaitsi ne ensimmäisenä teleskoopillaan vuonna 1610, mutta hän ei ilmeisesti osannut sanoa, mitä havainnosta olisi pitänyt ajatella. Hän kirjoitti: ”Saturnus ei ole yksin, vaan se muodostuu kolmesta kappaleesta, jotka melkein koskettavat toisiaan eivätkä koskaan liiku tai muutu toisiinsa nähden. Ne ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden, ja keskimmäinen Saturnus on noin kolme kertaa suurempi kuin laidoilla olevat renkaiden reunat.” Hänen mukaansa Saturnuksella oli myös ”korvat”. Vuonna 1612 renkaat olivat vaakatasossa Maahan nähden, jolloin ne näyttivät katoavan. Seuraavana vuonna ne ilmestyivät jälleen, mikä hämmensi Galileita entisestään.
▲Vasta vuonna 1655 [[Christiaan Huygens]] ratkaisi renkaiden arvoituksen käyttämällä paljon Galileon kaukoputkea voimakkaampaa teleskooppia. [[Giovanni Domenico Cassini]] päätteli 1676, että Saturnuksen rengas muodostuu useista pienemmistä renkaista, joiden välissä on aukkoja. Suurin näistä aukoista nimettiin [[Cassinin jako|Cassinin jaoksi]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.solarviews.com/eng/saturnbg.htm|Nimeke=Historical Background of Saturn's Rings|Tekijä=Baalke, Ron|Selite=|Julkaisu=Views of the Solar System|Ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=6.3.2016|Kieli={{en}}}}</ref>
Saturnuksen renkaiden uskotaan syntyneen suurehkojen kuiden, [[Komeetta|pyrstötähtien]] ja [[Meteoriitti|meteoriittien]] törmäyksissä muodostuneista kappaleista, jotka ovat painovoiman vaikutuksesta jääneet kiertämään planeettaa.
Rivi 90 ⟶ 89:
== Saturnuksen kuut ==
:{{Pääartikkeli|[[Saturnuksen kuut]]}}
Saturnukselta tunnetaan 62 [[Kuu (yleisnimi)|kuuta]] (vuonna 2012).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
▲Saturnukselta tunnetaan 62 [[Kuu (yleisnimi)|kuuta]] (vuonna 2012).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/|Nimeke=Cassini Solstice Mission: Saturn’s Moons|Tekijä=|Tiedostomuoto=|Selite=|Julkaisu=|Ajankohta=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=NASA|Viitattu=15.3.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Saturnuksen kuista suurin on 5 150 kilometrin läpimittainen [[Titan (kuu)|Titan]]. Titan sisältää yli 90 prosenttia Saturnusta kiertävästä massasta renkaat mukaan lukien. Pilvien peittämä Titan on ainoa kuu aurinkokunnassa, jolla on merkittävä, enimmäkseen typestä koostuva [[kaasukehä]] ja siellä on myös [[Hiilivedyt|hiilivetyjärviä]]. Saturnuksen toiseksi suurimmalla kuulla [[Rhea (kuu)|Rhealla]] saattaa olla heikko [[Rhean renkaat|oma rengasjärjestelmä]]. Useimmat Saturnuksen kuut ovat pieniä jäisiä kappaleita, joiden tiheys on alhainen. Perinteisesti useat Saturnuksen kuut on nimetty kreikkalaisen mytologian [[Titaani (mytologia)|titaaneiden]] mukaan.
{{clear|right}}
<center>
Rivi 135 ⟶ 133:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki & Poutanen, Markku | Nimeke = Aurinkokuntamme | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi = 1990
=== Viitteet ===
{{
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Saturn (planet)|Saturnus}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/saturnus-sai-renkaansa-vasta-hiljattain.html | Nimeke = Saturnus sai renkaansa vasta hiljattain | Tekijä = Riikonen, Marko | Ajankohta = 14.12.2017 | Julkaisu = Tähdet ja avaruus | Viitattu = 19.11.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/saturnus-kaasuplaneetta-kauniine-renkaineen | Nimeke = Saturnus: Kaasuplaneetta kauniine renkaineen | Tekijä = Olsen, Lone Djernis | Ajankohta = 5.5.2014 | Julkaisu = Tieteen kuvalehti | Viitattu = 19.11.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://natgeo.fi/avaruus/planeetat/saturnus-vihdoin-varillisissa-lahikuvissa | Nimeke = Saturnus vihdoin värillisissä lähikuvissa | Tekijä = Jeppesen, Rikke | Ajankohta = 22.5.2017 | Julkaisu = Natgeo.fi | Viitattu = 19.11.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://nineplanets.org/saturn.html | Nimeke = Saturn Facts | Julkaisu = Nine Planets | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.space.com/18472-what-is-saturn-made-of.html | Nimeke = What is Saturn Made Of? | Tekijä = Redd, Nola Taylor | Ajankohta = 14.11.2012 | Julkaisu = Space.com | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.universetoday.com/15303/does-saturn-have-a-solid-core/ | Nimeke = Does Saturn Have a Solid Core? | Tekijä = Coffey, Jerry | Ajankohta = 30.7.2008 | Julkaisu = Universe Today | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://phys.org/news/2015-08-planet-saturn.html | Nimeke = The Planet Saturn | Tekijä = Williams, Matt | Ajankohta = 3.8.2015 | Julkaisu = Universe Today, Phys.org | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/saturnfact.html | Nimeke = Saturn Fact Sheet | Tekijä = Williams, David R. | Ajankohta = 27.9.2018 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 19.11.2018 {{en}}}}
{{Aurinkokunta}}
|