Ero sivun ”Fountains Abbey” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p alun perin
Rivi 3:
'''Fountains Abbey''' on osaksi raunioitunut [[sistersiläiset|sistersiläinen]] luostari Englannissa, [[Yorkshire]]n pohjoisosassa. Sen perustivat vuonna [[1132]] kolmetoista benediktiinimunkkia, jotka lähtivät [[York]]in Pyhän Marian luostarista etsimään askeettisempaa elämää. Heistä tuli kolme vuotta myöhemmin sistersiläisiä. Sistersiläisten sääntöjen mukaan he viettivät karua elämää, olivat pitkiä aikoja puhumatta ja pukeutuivat värjäämättömästä lampaanvillasta kudottuihin karkeisiin asuihin, joista saivat lisänimen "valkeat veljet".
 
Sistersiläiseen luostarijärjestykseen kuuluvat maallikkoveljet, usein lukutaidottomia paikallisia asukkaita jotka harjoittivat normaaleita maatalous- ja käsityöammatteja luostarissa ylöspitoa vastaan. Heidän avullaan Fountains Abbey kehittyi yhdeksi Englannin vauraimmista luostareista, jolla oli suuret lammaslaumat, lyijykaivos, kivilouhos ja hevossiittola. AlunperinAlun perin askeettista sistersiläisarkkitehtuuria noudattaneita rakennuksia ehostettiin koristeellisempaan suuntaan.
 
Luostari oli toiminnassa kunnes [[Henrik VIII]] määräsi luostarien omaisuuden valtiolle [[1539]], minkä jälkeen luostari ja sen yli 200 hehtaarin maat myytiin yksityiselle Sir Richard Greshamille, jonka perhe ylläpiti maatilaa useiden sukupolvien ajan. 1600-luvun vaihteessa tila myytiin Stephen Proctorille, joka rakennutti sinne Fountains Hall-kartanon. Sen rakenustöissä käytettiin osittain materiaalia luostarin raunioista. Jo 1500-luvulla luostarin ikkunoista oli viety lyijy ja lasi Riponiin ja Yorkiin.