Ero sivun ”Bastionijärjestelmä” versioiden välillä

Bastionijärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa viimeistään 1500-luvulla tykistösodankäynnin kehittymisen johdosta. Tuolloin linnoihin ja kaupunginmuureihin perustuva puolustustaktiikka muuttui vanhanaikaiseksi. Ampuma-aseita on ollut Suomessa käytössä aikaisemminkin ja 1400-luvun suomalaisten ritareiden (Raskasraskas ratsuväen sotilas) perintöluetteloissa on mainittu ajanmukainen aseistus mukaan lukien ampuma-aseet. Aseteknologia on levinnyt nopeasti ja se on ollut hyvin yhtenevää koko Itämeren alueella.

Merkittävä rakennushanke oli 1500-luvun puolivälissä tehty [[Viipuri]]n kaupungin linnoitteiden ajantasaistaminen, jolloin keskiaikaista [[Viipurin kaupunginmuuri]]a vahvistettiin bastioneilla sekä rakennettiin merkittävä laajennus kaupunkia suojaavaan linnoitteeseen. Tämän linnoitustyön merkittävimmät hankkeet olivat Äyräpään ja [[Pantsarlahden bastioni]]t.

Ruotsin rajat siirtyivät valloitussotien seurauksena siten, että uusia merkittäviä linnoitustöitä ei nähty tarpeellisiksi Suomen alueilla ennen 1700-lukua. Bastionijärjestelmän mukaisesti rakennettuja linnoituksia ovat Suomessa esimerkiksi [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeen rakennetut [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemat Viaporin eli [[Suomenlinna]]n ja [[Svartholma]]n merilinnoitukset sekä [[Venäjä|venäläisten]] [[1790-luku|1790-luvulla]] [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]] rakentama [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]. Lisäksi Suomen keskiaikaisia linnoja nykyaikaistettiin 1700-luvun kuluessa rakentamalla niiden etuvarustuksiksi bastioneja.