Wikipedia

Ero sivun ”Suomen kielilaki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p →‎Kirjallisuus: lis wl ja korj ots
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
kh, yliwikitystä pois, lähdepyyntö, kirjallisuus-alaluku yhd am-osyioon
Rivi 1:
'''Kielilaki''' ([[Suomen säädöskokoelma|SDK]] 423/2003) on [[säädös]], joka määrittelee [[Suomi|Suomen]] [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaisia [[kansalliskieli]]ä [[äidinkieli|äidinkielenään]] puhuvan [[kansalainen|kansalaisen]] [[oikeus omaan kieleen|kielelliset oikeudet]]. Lain tarkoituksena on taata [[suomen kieli|suomen]]- ja [[ruotsin kieli|ruotsinkieliseen]] väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Lisäksi laissa säädetään oikeudesta [[tulkki|tulkkaukseen]] ja [[asiakirja]]n [[käännös|käännökseen]].
 
Vuonna [[2004]] voimaan tullut uusi kielilaki korvasi vanhan, vuodelta [[1922]] olleen kielilain (148/1922). Keskeisenä muutoksena [[viranomainen|viranomaisen]] tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Kielilaki määrittää vähimmäistason. Yksittäisten [[virkamies]]ten kielitaidosta määrää [[kielitaitolaki]].
 
Kielilaki ja kielitaitolaki eivät edellytä kaikilta suomen ja ruotsin taitoa, vaan riittää, että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: [[Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista|kaksikielisessä kunnassa]] on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien asioiden hoitamisessa.
Rivi 38:
*Vankilat ovat yleensä yksikielisiä, mutta niissä voi olla kaksikielisiä osastoja.
 
OnKielilain huomattava,toteutumista ettäviranomaisten kielilainsisäisessä muodollisestikielenkäytössä tasapuolinenon suhtautuminenarvioitu, suomeensillä jakäytännössä ruotsiinvalmistelutyön loppuukieli käsiteltäessäon viranomaisten sisäistä kieltä ja lainsäädäntötyötäsuomi. SäännöstenLaki käytännönantaa vaikutusmahdollisuuden on se, ettäkäyttää valtion keskushallinnon ja uusien lakien valmistelutyön kielenä on suomi. Laki antaa mahdollisuuden käyttää ruotsia tai muuta kieltä (esimerkiksi englantia), mikäli se on tarkoituksenmukaista. Oikeus ruotsinkieliseen kirjeenvaihtoon on kuitenkin taattu laitoksille, joilla ei ole todennäköisesti kykyä työskennellä molemmilla kielillä. Tällaisia laitoksia ovat muun muassa yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ja oppilaitokset.
 
==Ahvenanmaa==
{{lähde|17.11.2018}}
 
Kielilaki ei koske [[Ahvenanmaa]]ta. Maakunnan [[Ahvenanmaa#Itsehallinto|itsehallintolaki]] takaa kuitenkin Suomen kansalaiselle oikeuden käyttää suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa myös Ahvenanmaan maakunnassa. Tarvittaessa käytetään tulkkia. Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien julkisissa palveluissa muiden kuin ruotsin kielen käyttöoikeutta ei ole lailla taattu. <!--lähde?Suomenkielistä palvelua annetaan näissä virastoissa myös käytännössä melko harvoin.-->
 
Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien julkisissa palveluissa muiden kuin ruotsin kielen käyttöoikeutta ei ole lailla vastaavasti taattu. <!--lähde?Suomenkielistä palvelua annetaan näissä virastoissa myös käytännössä melko harvoin.-->
 
==Muiden kielten käyttö==
Rivi 54 ⟶ 52:
==Kielilain valmistelu ja voimaantulo==
 
Kielilakia valmistellut komitea oli laajapohjainen ja se pyysi kahden vuoden valmistelutyönsä aikana 150 lausuntoa eri tahoilta. Kielilaki hyväksyttiin [[eduskunta|eduskunnassa]] [[11. helmikuuta]] [[2003]] äänin 179–3. Lakija se tuli voimaan [[1. tammikuuta]] 2004. Julkista kansalaiskeskustelua kielilakiesityksestä käytiin melko vähän. Helmikuussa 2003 pieni ryhmä piti kielilain vastaisen mielenilmauksen eduskuntatalon edessä.
 
[[Valtionhallinto|Valtionhallinnon]] [[Internet]]-foorumilla [[Otakantaa.fi]] aloitettiin keskustelu kielilaista vasta, kun laki oli tullut jo voimaan. Keskustelu ylitti uutiskynnyksen, kun Folktingetin puheenjohtaja [[Henrik Lax]] totesi totesi [[Vasabladet]]issa [[12. helmikuuta]] 2004: "Kielilakikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On kenties parempi, että näiden selvästi häiriintyneiden henkilöiden mielipiteet tulevat myös esille", vastatessaan kysymykseen, tulisiko tällaiseen keskusteluun puuttua.<ref>[[Vasabladet]] [[12. helmikuuta]] [[2004]], [[Folktinget]]inFolktingetin puheenjohtaja [[Henrik Lax]]inLaxin kommentti kielilakikeskustelusta.</ref> Melko pian tämän jälkeen keskustelu foorumilla suljettiin syytä ilmoittamatta, mutta se palautettiin muutaman tunnin sisällä takaisin <ref>[http://www.otakantaa.fi/forum2.arkisto.cfm?tid=44874&group=300&id=10&template=forum.show.arkisto.cfm&ref=Kaikki%20arkistoidut Otakantaa.fi-foorumin arkistossa oleva viesti aiheesta.] Viitattu 13.11.2006.{{404}}</ref>.▼
Julkista kansalaiskeskustelua kielilakiesityksestä käytiin melko vähän. [[28. helmikuuta]] [[2003]] pieni ryhmä piti kielilain vastaisen mielenilmauksen eduskuntatalon edessä.
 
▲[[Valtionhallinto|Valtionhallinnon]] [[Internet]]-foorumilla [[Otakantaa.fi]] aloitettiin keskustelu kielilaista vasta, kun laki oli tullut jo voimaan. Keskustelu ylitti uutiskynnyksen, kun Folktingetin puheenjohtaja [[Henrik Lax]] totesi totesi [[Vasabladet]]issa [[12. helmikuuta]] 2004: "Kielilakikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On kenties parempi, että näiden selvästi häiriintyneiden henkilöiden mielipiteet tulevat myös esille", vastatessaan kysymykseen, tulisiko tällaiseen keskusteluun puuttua.<ref>[[Vasabladet]] [[12. helmikuuta]] [[2004]], [[Folktinget]]in puheenjohtaja [[Henrik Lax]]in kommentti kielilakikeskustelusta.</ref> Melko pian tämän jälkeen keskustelu foorumilla suljettiin syytä ilmoittamatta, mutta se palautettiin muutaman tunnin sisällä takaisin <ref>[http://www.otakantaa.fi/forum2.arkisto.cfm?tid=44874&group=300&id=10&template=forum.show.arkisto.cfm&ref=Kaikki%20arkistoidut Otakantaa.fi-foorumin arkistossa oleva viesti aiheesta.] Viitattu 13.11.2006</ref>.
 
==Katso myös==
Rivi 65 ⟶ 61:
 
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* [https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004415688.html Kunnat päättävät kielitaitovaatimuksista]. Oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth kielilain valmistelusta ja sisällöstä. Helsingin Sanomat 6.8.2006 (nettiviite käyttäjätunnuksella). Viitattu 17.1.2018.▼
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
Rivi 75 ⟶ 67:
*[http://www.folktinget.fi/fi/kielilaki.html Folktinget kielilaista]
*[http://www.om.fi/4265.htm Oikeusministeriön päätös kielilakikomitean asettamisesta]
▲* [https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004415688.html Kunnat päättävät kielitaitovaatimuksista]. Oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth kielilain valmistelusta ja sisällöstä. Helsingin Sanomat 6.8.2006 (nettiviite käyttäjätunnuksella). Viitattu 17.1.2018.
 
[[Luokka:Suomen hallintolainsäädäntö|Kielilaki]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielilaki”