Versio 29. lokakuuta 2018 kello 19.43 muokkaa Priinia (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 52 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 17. marraskuuta 2018 kello 14.30 muokkaa kumoa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 48 001 muokkausta Lähteitä ja →‎Aiheesta muualla: linkkejä lisää. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Mist net kinglet.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Lintuverkolla pyydystetty [[rubiinihippiäinen]] (''Regulus calendula''). Lintuverkoissa lintu jää ansaan verkon muodostamaan ”pussiin”, eikä takerru verkon säikeisiin kuten esimerkiksi kalat [[Kalaverkko\|kalaverkoissa]].]]{{Lähteetön\|\|kumpi = 0}} '''Rengastus''' on [[ornitologia]]n eli lintutieteen apukeino, jonka avulla tutkitaan monia lintujen elämään liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi [[muutto]]a ja talvehtimista, ikää, pesimäpaikkauskollisuutta ja kuolevuutta.<ref name="Luomus.Rengastus">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus \| Nimeke = Lintujen rengastus \| Tekijä = Piha, Markus \| Ajankohta = 19.4.2017 \| Julkaisu = Luonnontieteellinen museo - Luomus \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> Myös [[lepakot\|lepakoita]] rengastetaan.<ref name="Lepakoiden.Rengastus">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.luomus.fi/fi/lepakoiden-tutkimus-rengastustoiminta \| Nimeke = Lepakoiden tutkimus- ja rengastustoiminta \| Tekijä = Kyheröinen, Eeva-Maria \| Ajankohta = 4.4.2016 \| Julkaisu = Luonnontieteellinen museo - Luomus \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> == Rengastuksen historiaa == [[Tanska]]lainen [[Hans Christian Cornelius Mortensen]] rengasti 5. kesäkuuta 1899 alumiinirenkailla ensimmäiset [[kottarainen\|kottaraiset]].<ref name="Mortensen">{{Lehtiviite \| www = https://eurekamag.com/pdf/031/031647436.pdf \| Otsikko = Hans Christian Cornelius Mortensen: Aspect of life and of the idstory of bird ringing \| Tekijä = Preuss, Niels Otto \| Julkaisu = Ardea - Special Issue \| Vuosikerta = 89 \| Vuosi = 2001 \| Numero = 1 \| Sivut = 1–6 \| Julkaisija = \| Doi = \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> Tuosta päivästä alkaen maailmassa on merkitty renkailla satoja miljoonia lintuja. Suomessa rengastuksen aloitti vuonna 1913 professori [[Johan Axel Palmén]]. Vuodesta 1926 lähtien toimintaa on johtanut ja organisoinut [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen museo (Helsinki)\|Luonnontieteellinen museo]], joka on nykyään osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo\|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]. Siellä erityisesti rengastusta varten aikoinaan perustettu [[Rengastustoimisto]].<ref name="Luomus.Rengastus"/> == Renkaat == [[Tiedosto:Rengastus B-01.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Perinteinen rengas]] Renkaita valmistetaan sekä [[alumiini]]sta että [[teräs\|teräksestä]]. Teräsrenkaita käytetään linnuille, jotka viettävät elämänsä suolaisessa merivedessä tai louhikkoisessa maastossa. Viime vuosina on siirrytty teräksen käyttöön myös vahvanokkaisilla [[Varikset\|varislinnuilla]]. Renkaita on Suomessa nykyisin 36 eri tyyppistä ja läpimittoja on 26 kokoa.<ref name="Luomus.Rengastus"/> [[Tiedosto:Ringed lesser black-backed gull legs.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Lukurengas]] Rengas on avoin, ja se puristetaan pihdeillä [[lintu\|linnun]] jalkaan varpaiden yläpuolelle eli jalkapöydän ympärille.<ref name="Lintujen.Rengastusta.Jo.Sata.Vuotta">{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6745498 \| Nimeke = Lintujen rengastusta on harrastettu jo sata vuotta \| Tekijä = Kervinen, Kaija \| Ajankohta = 29.7.2013 \| Julkaisu = Yle - Uutiset \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> Eri lintulajeille käytetään eri kokoisia renkaita, jolloin rengas istuu hyvin, ei purista jalkaa, mutta pääsee silti vapaasti liikkumaan. Rengas painaa suhteessa linnun ruumiinpainoon suunnilleen saman verran kuin rannekello aikuisen ihmisen ranteessa.<ref name="Luomus.Rengastus"/> Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus. Erityyppisille renkaille on oma kirjaintunnuksensa, jotta ne voidaan tietojenkäsittelyssä erottaa toisistaan. Tyypillinen merkkisarja on esimerkiksi 123456X tai HT123456. Renkaan löytäjä ilmoittaa tämän merkkisarjan tai mieluiten lähettää renkaan Rengastustoimistoon, josta hän saa linnun tiedot. Löytöilmoituksessa pitää mainita myös linnun löytöpaikka, löytötapa (kuolleen linnun tapauksessa kuolintapa), päivämäärä sekä löytäjän nimi ja osoite. Viimeksi mainitut tarvitaan, jotta löytöilmoitus päätyisi perille.<ref name="Luomus.Rengastus"/> Tutkimustarkoituksiin lintuja voidaan merkitä myös niin sanotulla lukurenkaalla, joka on [[muovi]]nen 10–30 mm korkea rengas, joka suljetaan liimalla ja johon on kaiverrettu lyhyt merkkikoodi. Lukurenkaita on useita kokoja ja värejä eri lintulajeille. [[Kaukoputki\|Kaukoputkella]] tai [[kiikari]]lla renkaan pystyy hyvissä olosuhteissa lukemaan kymmenien, jopa satojen metrien päästä. Suomessa toimintaa johtaa ja renkaat valmistaa [[Risto Juvaste]]. Muovisia värirenkaita ilman merkkikoodia käytetään tutkittaessa tietyn, tavallisesti rajoitetun alueen, lintu[[populaatio]]ta. Värirenkaita voidaan käyttää erilaisina yhdistelminä. == Rengastajat == [[Tiedosto:LarusRidibundusFlight-01.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|~~left~~vasen\|Rengastettu naurulokki lennossa.]] Rengastus on saavuttanut tavoitteensa vasta silloin, kun rengas löytyy. Tutkimusta tehdään pääasiassa vain löytöjen perusteella. Mitä pienempi ja vaatimattomampi lintu on kyseessä, sitä vähemmän niitä löydetään. Rengastetuista [[hippiäinen\|hippiäisistä]] ja [[pajulintu\|pajulinnuista]] löydetään vain noin joka tuhannes. Kotkista ja muista suurista linnuista sekä metsästettävistä lajeista löytöjä tulee paljon enemmän, niistä noin joka kymmenes rengastettu lintu löydetään. Tilastollisten menetelmien käyttö tutkimuksessa edellyttää suuria löytömääriä. Siksi lintuja on rengastettava paljon. Pääosa suomalaisista rengastajista, joita on noin ~~700~~600–700, on aktiivisia lintuharrastajia. Rengastaminen on Suomessa luvanvaraista toimintaa ja sen suorittamiseen edellytetään että on läpäissyt hyväksyttävästi rengastustentin. <ref name="Luomus.Rengastus"/><ref name="Suomenselän.Lintutieteellinen.Yhdistys">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sslty.fi/lintuharrastus/rengastus/ \| Nimeke = Rengastus \| Tekijä = Koivisto, Jukka \| Julkaisu = Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry. \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref><ref name="BirdLife.Suomi">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen-perusteet/monta-tapaa-harrastaa/rengastus/ \| Nimeke = Rengastus \| Julkaisu = BirdLife Suomi ry \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> Rengastajia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, mutta biologian alan tutkijat ja opiskelijat ovat hyvin edustettuina. Rengastajat eivät yleensä saa palkkaa tai muuta rahallista korvausta työstään, ainoastaan joihinkin erikoisprojekteihin on ollut mahdollista saada avustusta. Joillakin [[lintuasema\|lintuasemilla]] maksetaan rengastajalle päivärahaa. Renkaat ovat rengastajalle Suomessa ilmaisia. Rengastuksensa rengastaja ilmoittaa itse Rengastustoimistoon, valtaosa sähköisessä muodossa Sulka-ohjelmalla. Löydöistä rengastaja saa löytöilmoituksen, josta ilmenevät niin löytöpaikka, -tapa ja -aika kuin myös löytäjän nimi. Kaikki rengastukset ja löydöt kootaan Luonnontieteellisen museon keskustietokoneelle.<ref name="Luomus.Rengastus"/> Kerran vuodessa on järjestetään rengastajien yhteinen viikonlopputapaaminen, Rengastajakokous. Rengastajakokouksessa käydään läpi kuluneen vuoden rengastuksia, jaetaan tietoa, sekä koulutetaan rengastajia. [[Tiedosto:Ringed lesser black-backed gull.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Kuva selkälokista, jolla on lukurengas CPU2. Lintu on rengastettu poikasena 14. heinäkuuta 1999 Helsingissä ja kuvattu Helsingin Tokoinrannassa 23. huhtikuuta 2006.]] [[Tiedosto:Maletín de campo.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|Rengastajan työkalupakki.]] == Rengastusmäärät ja löydöt == Rivi 32: == Muita lintujen merkintätapoja == [[Joutsenet\|Joutsenia]] ja [[Hanhet\|hanhia]] on merkitty kaularenkaalla, joka on muovinen 5–10 cm korkea rengas, johon on kaiverrettu suurikokoiset merkit, joko kirjaimia ja/tai numeroita. Värejä on useita erilaisia. Kaularenkaan pystyy lukemaan kiikarilla tai kaukoputkella satojen metrien päästä, jopa lentäviltä linnuilta.<ref name="Luomus.Rengastus"/><ref name="Suomenselän.Lintutieteellinen.Yhdistys"/> [[Satelliitti]]seuranta on uusi, erittäin tehokas merkintätapa. Siinä täysikasvuisen linnun selkään kiinnitetään ”reppu”, jonka sisältämän pienen [[radio]]lähettimen signaalia seurataan satelliitin välityksellä. Merkintätapa ei vielä toistaiseksi sovi pienille linnuille.<ref name="Satelliittiseuranta">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.luomus.fi/fi/satelliittiseurannat \| Nimeke = Satelliittiseurannat ja muut paikannustutkimukset \| Tekijä = Piha, Markus \| Ajankohta = 9.8.2017 \| Julkaisu = Luonnontieteellinen museo - Luomus \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> [[Valopaikannin\|Valopaikantimia]] käytetään lajeilla joiden muuttomatkaa ei pystytä seuraamaan satelliittipaikantimilla. Repun lailla selkään kiinnitettävät valopaikantimet tallentavat auringon nousu- ja laskuaikoja ja kellonaikaa jolloin aurinko on zeniitissä. Tämän perusteella pystytään arvioimaan linnun sijainti kymmenien kilomterien tarkkuudella. Valopaikantimet ovat passiivisia tallentimia, eli lintu on pyydystettävä uudelleen, jotta valopaikannin saadaan takaisin.<ref name="Aamulehti.Pikkuruinen.Keksintö">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.aamulehti.fi/kotimaa/onpa-pikkuruinen-keksinto-03-gramman-valopaikannin-kertoo-miten-muuttolinnut-viettavat-talvensa-24434221/ \| Nimeke = Onpa pikkuruinen keksintö: 0,3 gramman valopaikannin kertoo, miten muuttolinnut viettävät talvensa \| Tekijä = Järvinen, Hannu \| Ajankohta = 25.04.2017 \| Julkaisu = Aamulehti \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref><ref name="Yle.Areena">{{Verkkoviite \| Osoite = https://areena.yle.fi/1-3862900 \| Nimeke = Luonto lähellä - valopaikannin ja lintujen muuttomatka \| Tiedostomuoto = video \| Ajankohta = 5.12.2016 \| Julkaisu = Yle - Areena \| Viitattu = 17.11.2018}}</ref> == Lähteet == {{Viitteet\|Sarakkeet}} ==Kirjallisuutta== Rivi 53 ⟶ 56: == Aiheesta muualla == {{Commonscat\|Ringed birds}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.luomus.fi/fi/miten-rengastajaksi \| Nimeke = Miten päästä rengastajaksi? \| Tekijä = Piha, Markus \| Ajankohta = 25.10.2018 \| Julkaisu = Luonnontieteellinen museo - Luomus \| Viitattu = 17.11.2018}} * [http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/rengastus/ Rengastustoimisto] * {{Verkkoviite \| Osoite = https://loydos.luomus.fi/forms/rengasloyto \| Nimeke = Rengaslöydön ilmoituslomake \| Julkaisu = Luonnontieteellinen museo - Luomus \| Viitattu = 17.11.2018}} * [http://www.ncp.fi/staff/juvaster/rr/e/index.htm Lukurengastus - Risto Juvaste (englanniksi)] * {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.juvaste.fi/risto/lukurengas.php \| Nimeke = Lukurengassivut \| Tekijä = Juvaste, Risto \| Ajankohta = 23.10.2015 \| Julkaisu = Juvaste.fi \| Viitattu = 17.11.2018 {{en}}}} * [http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/satelliittisaakset/ Sääksien satelliittiseuranta] * {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.cr-birding.org/ \| Nimeke = European colour-ring Birding \| Tekijä = Raes, Dirk \| Julkaisu = cr-birding.org \| Viitattu = 17.11.2018}} * [http://www.euring.org/ EURING] * {{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10504247 \| Nimeke = Lintuharrastajalla uskomaton tuuri – tapasi saman talitiaisen vuosien jälkeen: "Se on nyt Suomen vanhin" \| Tekijä = Kivimäki, Petri \| Ajankohta = 16.11.2018 \| Julkaisu = Yle - Uutiset \| Viitattu = 17.11.2018}} * [http://www.westol.com/~banding/index.htm Rengastusta Pennsylvaniassa] * {{Verkkoviite \| Osoite = http://metsaan-lehti.fi/fi/artikkeli/lintuja-kiikarissa \| Nimeke = Lintuja kiikarissa \| Tekijä = Ristkari, Maiju \| Ajankohta = 11.4.2013 \| Julkaisu = Metsään -lehti \| Viitattu = 17.11.2018}} [[Luokka:Ornitologia]]

Ero sivun ”Rengastus” versioiden välillä