Wikipedia

Ero sivun ”Astrid Lindgren” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: fix http →https. @linkkerpar: +arkistolinkki. kuinka poistaa ulkoinen linkki.
−aiheesta muualla on jo lähteenä → fix viite. fix.
Rivi 38:
}}
 
'''Astrid Anna Emilia Lindgren''' (o.s. '''Ericsson''', {{Syntymä- ja kuolinaika|14|11|1907|[[Vimmerby]], [[Ruotsi]]|28|1|2002|[[Tukholma]]}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160213160406/http://www.hs.fi/muistot/a1364352762808 | Nimeke = Muistot: Astrid Lindgren | JulkaisuTekijä = HelsinginAhola, SanomatSuvi | TekijäSelite = Aholamuistokirjoitus, Suviarkistolinkki | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.1.2002 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> oli maailmankuulu ruotsalainen [[lastenkirjallisuus|lastenkirjailija]]. Tunnetuimpia hänen luomiaan hahmoja ovat [[Peppi Pitkätossu]], [[Vaahteramäen Eemeli]], [[Ronja, ryövärintytär|Ronja Ryövärintytär]] ja [[Katto-Kassinen]] sekä muista kirjoista tunnetuimpia ''[[Mio, poikani Mio]]'' ja ''[[Veljeni, Leijonamieli]]''.
 
Lindgrenin lapsuudenkoti on kunnostettu lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin tutkimuskeskukseksi.<ref name="ts1997">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/kTtu3 | Nimeke = Satutäti ei piittaa juhlista | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Nieminen, Jamie | Selite = arkistolinkki | Ajankohta = 13.11.1997 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref>
Rivi 44:
== Henkilöhistoria ==
 
[[Tiedosto:Lindgren 1960.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Astrid Lindgren noin vuonna 1960.]]
Lindgren syntyi Näsin tilalla lähellä [[Småland|Smoolannin]] [[Vimmerby]]tä. Hänen isänsä oli maanviljelijä Samuel August Ericsson ja äiti Hanna Ericsson.<ref>Ljunggren 1997, s. 13.</ref> Lindgrenillä oli kolme sisarusta: vanhempi veli [[Gunnar Ericsson|Gunnar]] (1906–1974), josta tuli poliitikko, ja kaksi nuorempaa siskoa Stina (1911–2002) ja Ingegerd (1916–1997).<ref>Ljunggren 1997, s. 12.</ref> Hän aloitti koulunkäynnin Vimmerbyssä syksyllä [[1914]].<ref>Ljunggren 1997, s. 38.</ref>
 
Rivi 74:
=== Filmatisoinnit ===
 
[[Tiedosto:StatueOfAstridLindgrenStockholm.jpg|upright|thumbpienoiskuva|Astrid Lindgrenin patsas Tukholmassa.]]
Tunnetuimmista hahmoista suurin osa on nähty myös elokuva- tai televisioversioina, esimerkiksi Pepistä ja Eemelistä on tehty useita elokuvia. Lindgrenin tarinoiden pohjalta on tehty yhteensä 40&nbsp;elokuvaversiota.<ref name="johnsson" /> Hän oli itse mukana valvomassa teostensa elokuvatoteutuksia ja oli mukana monien elokuvien kuvauksissa.<ref name="ts2007" /> Hän teki itse käsikirjoitukset kaikkiin elokuviin ja myös joitakin näytelmäversioita.<ref name="hesari" />
 
Rivi 81:
== Yhteiskunnallisuus ==
 
[[Expressen|Expressen-lehti]] julkaisi 10. &nbsp;maaliskuuta 1976 Lindgrenin sadun ''[[Pomperipossa i Monismanien]]'', jossa viisaat valtiomiehet perivät satukirjailijalta 102&nbsp;prosenttia marginaaliveroa.<ref name="aftonbladet">{{Lehtiviite | Tekijä = Hansson, Anita | Otsikko = Sagan som blev regeringens fall | Julkaisu = Aftonbladet | Ajankohta = 29.1.2002 | Viitattu = 12.12.2014 | www = http://www.aftonbladet.se/nyheter/article10256030.ab | Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.expressen.se/noje/pomperipossa-i-monismanien/| Nimeke = Pomperipossa i Monismanien| Tekijä = | Julkaisu = Expressen | Ajankohta = 13.11.2007 | Viitattu = 6.12.2014 |Kieli= {{sv}} }}</ref> Valtiovarainministeri [[Gunnar Sträng]] väitti valtiopäivillä Lindgrenin laskeneen väärin, mutta joutui myöhemmin myöntämään asian. Astrid Lindgren totesi saaneensa lukunsa verovirastolta ja että heidän varmaan pitäisi vaihtaa töitä, koska Sträng osasi satuilla mutta ei laskea. Tapahtuma herätti Ruotsissa verojen vastustusta, ja saman vuoden vaaleissa [[Olof Palme]]n [[Sveriges socialdemokratiska arbetareparti|sosiaalidemokraattinen puolue]] menetti valtansa ensimmäisen kerran 44&nbsp;vuoteen. Verolakeja uusittiin tämän jälkeen.<ref name="ts2002" />
 
Astrid Lindgren kiinnitti myöhemmässä vaiheessa kirjoituksillaan huomiota myös ympäristönsuojeluun, eläinten huonoon kohteluun ja [[Lapsen kaltoinkohtelu|lasten pahoinpitelyyn]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astridlindgren.se/en/person/influencing-public-opinion | Nimeke = Bravery and Courage | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Astrid Lindgrenin virallinen sivusto | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> 1970-luvulla hän ajoi esimerkiksi tuotantoeläinten oikeuksia, että niillä olisi muun muassa riittävästi liikkumatilaa.<ref name="ts2006" /> Ruotsiin säädettiin asiasta lakikin, joka sai lempinimen Lex Lindgren. Hän kannatti myös naispappeutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1421387472020 | Nimeke = Astrid Lindgrenin tragedia: Jätti esikoislapsensa sijaiskotiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Julkaisija = Sanoma Oy | Viitattu = | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Ajankohta = 17.1.2015}}</ref> Hän sai 1994 [[Right Livelihood Award]] -palkinnon toiminnastaan lasten oikeuksien puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rightlivelihood.org/lindgren.html | Nimeke = Right Livelihood Award: 1994 – Astrid Lindgren | Tekijä = | Ajankohta = 1994 | Viitattu = 6.12.2014 |Arkisto=http://archive.is/1qyA |Kieli={{en}} }}</ref> Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi enemmän niiden maahanmuuttajien asioihin, jotka eivät saaneet turvapaikkaa Ruotsista.<ref name="hesari" /> Hän muun muassa maksoi täysin omilla rahoillaan muutaman maahanmuuttajatytön koulutuksen.<ref name="aftonbladet" />
Rivi 99:
== Tunnetuimpia hahmoja ja kirjoja ==
 
[[KuvaTiedosto:Pippi.svg|thumbpienoiskuva|Taiteilijan näkemys Peppi Pitkätossusta]]
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Astrid Lindgrenin kirjoista]]}}
 
Useimmat Lindgrenin kirjat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: jotkut, kuten Eemeli ja Melukylän lapset, kuvaavat tapahtumia lähimenneisyydestä (Lindgrenin ja hänen vanhempiensa lapsuudesta), jotkut sijoittuvat kirjoittamisajan nykymaailmaan (esimerkiksi Kalle Blomkvist ja Lotta) ja jotkut selvästi fantasiamaailmaan (Veljeni Leijonamieli ja Mio). Peppi jää jaottelun ulkopuolelle, sillä siinä on realistisia ja fantasian elementtejä.
 
* [[Peppi Pitkätossu]] on maailman vahvin tyttö, joka asuu yksin Huvikumpu-nimisessä talossa, ja hämmästyttää naapuritalon kilttejä Tommia ja Annikaa.
* [[Vaahteramäen Eemeli]] on vintiömäinen poika, joka elää perinteisessä maalaistalossa, tekee metkuja ja joutuu hankaluuksiin.
* [[Marikki]] on vilkas alakouluikäinen pikkukaupungin tyttö, josta kertovissa kirjoissa on myös yhteiskunnallista ulottuvuutta.
* [[Mio, poikani Mio]] on fantasiakirja kuninkaan rakkaimmasta lapsesta.
* [[Kalle Blomkvist]] on rikoksia ratkova teinipoika pikkukaupungista.
* [[Ronja, Ryövärintytär]] on fantasiakirja tytöstä, joka elää linnassa keskellä satumetsää isänsä ja muiden ryövärien kanssa.
* [[Saariston lapset]] kertoo Melkerssonin sisarusten lomasta saaristossa.
* [[Veljeni Leijonamieli]] on fantasiakirja, joka käsittelee myös kuolemaa
Rivi 133:
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Andersen, Jens | Nimeke = Denna dagen, ett liv: En biografi över Astrid Lindgren | Julkaisija = Norstedts | Julkaisupaikka = Stockholm | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-91-1306-022-4}}
* Björk, Christina: ''Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma''. WSOY, 2007.
Rivi 142 ⟶ 143:
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Sisarprojektit
| wikinews = -
Rivi 156 ⟶ 158:
| wiki = -
}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160213160406/http://www.hs.fi/muistot/a1364352762808 | Nimeke = Astrid Lindgren | Tekijä = Ahola, Suvi | Selite = muistokirjoitus, arkistolinkki | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.1.2002}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/0EGgaA/sa-foddes-var-storsta-forfattare | Nimeke = Så föddes vår största författare | Tekijä = Norlin, Arne | Julkaisu = Aftonbladet | Ajankohta = 28.1.2002 | Kieli = {{sv}} }}
* [https://www.junibacken.se/ Junibacken] {{sv}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren”