Ero sivun ”Politiikan tutkimus” versioiden välillä

Oleellisesti politiikan tutkimuksessa on tietyiltä osin kysymys myös siitä, mitä [[politiikka]] on. Kysymykseen on vastannut suomen kielellä mm.esimerkiksi valtio-opin professori [[Kari Palonen]]. Kansainvälisesti tunnetuimpia poliittisen filosofian edustajia tältä kannalta ovat [[Hannah Arendt]], [[Max Weber]] ja [[Carl Schmitt]].

Politiikan tutkimuksessa aikanaan vallinnut jako kansalliseen ja kansainväliseen politiikan tutkimukseen on haastettu ja paljolti ylitetty. [[Globalisaatio|Globalisoituvassa]] maailmassa poliittisesti merkittävät ilmiöt ja niistä käytävät kiistat eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Politiikan tutkimuksen sisäisiä perinteisiä tutkimuskohdejaotteluja on asettanut kyseenalaiseksi myös [[Euroopan unioni]], joka eion Suomen kannalta ole selvästi sen enempää suorastaansekä kansainvälinen kuin vainettä suomalainen poliittinen ilmiökenttä.

Eri maissa politiikan tutkimuksen aihepiiri on jäsentynyt yliopistollisiksi oppiaineiksi jossakin määrin eri tavoin. Suomessakaan ei ole käytössä vain yhtä ainoaa tapaa järjestää asia. Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Åbo Akademissa oppiainenimekkeenä on edelleen perinteinen alkujaan saksankieliseltä alueelta juontunut '''yleinen valtio-oppi''', jonka taustalla on nimeke '''Allgemeine Staatslehre'''. Toisinaan nimeke 'yleinen' jätetään Suomessa käytännössä pois sillä perusteella, ettei mitään 'erityisiä valtio-oppeja' nykyään tunneta, vaikka aikanaan tuollaisia ''Besondere Staatslehren'' jossakin mitassa esiintyikin. Kattavasti tarkastellen yleinen valtio-oppi -tutkimusalueen ja samaa nimeä tai nimeä valtio-oppi kantavan oppiaineen piirissä tutkitaan niin suomalaisia, Euroopan unionin tasoisia kuin kansainvälisiä poliittisia ilmiöitä. Samoin tutkitaan julkista hallintoa ja järjestöhallintoa. Edelleen, tärkeänä tehtävänä annetaan kaikkia noita aiheita koskevaa yliopisto-opetusta.

Oppiaine antaa tutkimuksen kaikkia aihepiirejä koskevaa yliopisto-opetusta. Tampereen yliopistossa opetetaan valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Lapin yliopistossa esiintyy samoin ainoana Suomen yliopistona valtio-opin rinnalla ''kansainväliset suhteet'' -oppiaine. Kahdessa jälkimmäisessä yliopistossa politiikan tutkimuksen alasta rajautuu nimenomaan pois hallinnon tutkimus erityisesti sillä perusteella, että kumpaankin niistä sijoittuu [[hallintotieteelliset oppiaineet|hallintotieteellisiä oppiaineita]].

Siinäkin tapauksessa, että valtio-oppi on yliopistollisena oppiaineena säilyttänyt yhtenäisyytensä, sen piirissä on kenties pantu toimeentehty linjajakoja tutkimus- ja opetuskohteiden mukaan. Samalla professorit ja muut tutkijat (muunmuiden muassa Juho Pitkänen) ovat erikoistuneet siten, ettei pätevyys jollakin tietyllä linjalla ainakaan automaattisesti pätevöitä toisen linjan tehtäviin. Helsingin yliopistossa valtio-oppia tutkitaan ja opetetaan maailmanpolitiikan linjalla, yleisellä politiikan tutkimuksen linjalla sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla. [[Turun yliopisto]]ssa valtio-opin oppiaineeseen sijoittuvat poliittisten järjestelmien linja ja kansainvälisen politiikan linja. Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry on Turussa politiikan opiskelijoiden ainejärjestö<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://issuu.com/walpo|nimeke=Walpo Lehti|julkaisu=Issuu|viitattu=2018-11-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://p-klubi.fi/|nimeke=P-klubi – Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry|julkaisu=p-klubi.fi|viitattu=2018-11-14|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> P-klubissa poliittisen historian sekä valtio-opin linjat saavat yhteiset perusopinnot. Politiikan tutkimuksen tunnettuja tekijöitäturkulaisia Turustatekijöitä ovat mm.esimerkiksi [[Vesa Vares]], [[Markku Jokisipilä]], [[Timo Soikkanen]] ja [[Matti Wiberg]]. Vastaavantyyppistä esiintyy myös [[Åbo Akademi]]n valtio-oppi -oppiaineessa mutta ilman nimenomaista linjajakoa. Åbo Akademin SF-klubben on vastaava ainejärjestö.

Oma sanomansa on sillä, miten Suomen valtakunnallinen valtio-opin tutkija- eli tohtorikoulu POLITU jäsentää politiikan tutkimuksen alueen. Koulu soveltaa nelijakoa: (1) poliittinen ajattelu ja käsitteet, (2) hallinta (''governance'') ja poliittiset instituutiot, (3) kansalaisten poliittinen osallistuminen, (4) maailmanpolitiikka sekä (5) konfliktinratkaisu. Nimenomaan julkista politiikkaa (''policy'') ja erilaisia julkisia poliitikkoja (''policies'') tutkijakoulu ei korosta. Samoin se rajaa ulkopuolelle suoranaisesti julkiseen tai muuhun [[hallinto]]on liittyvät eli [[hallinnon tutkimus|hallinnon tutkimuksen]] aiheet sekä poliittisen historian aiheet.