|
==Historia==
Ensimmäinen virallinen kannanotto maakunta-arkistojen perustamiseksi tuotiin julki [[Säätyvaltiopäivät 1888|vuoden 1888 valtiopäivillä]], jolloin [[Suomen senaatti|senaatin]] [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattorin]] esityksestä pohdittiin keinoja [[Kihlakunnanoikeus|kihlakunnanoikeuksien]] arkistojen turvattoman säilyttämisen korjaamiseksi. Vuotta 1809 vanhemmat tuomiokirjat päätettiin siirtää Valtionarkistoon. Pappissäädyssä historian professori [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]] vastusti asiakirjojen keskittämistä Valtionarkistoon ja ehdotti maakunta-arkistojen perustamista. Näihin olisi koottu aineistoa etenkin kaupunkien, kuntien ja lääninhallitusten arkistoista. Danielson suositteli maakunta-arkiston sijoittamista Turkuun.{{Lähde}}
==Aineistot==
Entisten maakunta-arkistojen asiakirja-aineistot olivat yleisesti jonkin verran nuorempia kuin Kansallisarkistossa. Tämä johtui maaseudun hallintokoneiston myöhäsyntyisyydestä ja kehittymättömyydestä sekä pitkään jatkuneesta piittaamattomuudesta piiri- ja paikallishallinnon arkistoja kohtaan. Kun tutkimus oivalsi niiden merkityksen vasta 1800-luvun lopulla, olivat sodat, tulipalot ja huono säilytys ehtineet tehdä korvaamatonta tuhoa.
==Tutkijasalipalvelut, tietokannat ja hakemistot==
Entisten maakunta-arkistojen, nykyisten Kansallisarkiston toimipaikkojen, asiakkaan keskeinen paikka on tutkijasali, jossa säilytetään arkistoluetteloita, painettuja oppaita ja yleisluetteloita. Tutkijasalissa hoidetaan myös selvitysten, todistusten ja jäljenteiden tilaus sekä asiakirjojen kaukolainaus. Vuonna 2011 koko entisessä arkistolaitoksessa otettiin käyttöön Astia-verkkopalvelu, jonka avulla aineistoa voi edelleen tilata käyttöön Kansallisarkiston toimipaikkojen tutkijasaleissa. Astian kautta voi tehdä sähköisesti myös selvitys- ja käyttölupatilauksia.
Kaikkia Kansallisarkiston aineistoja voi hakea myös monista tietokannoista, joista tärkeimmät ovat [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action Vakka-arkistotietokanta], [http://digi.narc.fi/digi/ Digitaaliarkisto] ja [http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php Aarre-arkistorekisteri]. [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu Portti-käyttäjäpalvelusta] löytyy neuvoja ja vinkkejä aineistojen käyttöön.
==HämeenlinnanEntiset maakunta-arkistoarkistot==
{{Pääartikkeli|[[* Hämeenlinnan maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka]]}}
* Joensuun maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Joensuun toimipaikka]]
===Historia===
* Jyväskylän maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikka]]
[[Hämeenlinna]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni]]n, mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni]]n alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.
* Mikkelin maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka]]
* Oulun maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Oulun toimipaikka]]
Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen 1977 saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.
* Turun maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Turun toimipaikka]]
* Vaasan maakunta-arkisto, nykyisin: [[Kansallisarkiston Vaasan toimipaikka]]
Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna 1934 esitettiin arkiston siirtoa [[Tampere]]elle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös [[Tampereen yliopisto]]n historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. [[Opetusministeriö|Opetusministeriön]] päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa. Vuosina 2008–2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.
Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsitti [[Häme|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.
Vuonna 2017 Hämeenlinnan maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto toimii Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikkana.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* [[Yrjö Nurmio]] vt. 1927–1929
* Martti Kerkkonen vt. 1929–1934
* Herman A. Turja 1934–1937
* Reino Kuusi 1937–1946
* Toivo T. Rinne 1946–1951
* Yrjö S. Koskimies 1952–1973
* Seppo Myllyniemi 1974–2000
* Jari Lybeck 2001–2009
* Jaana Kilkki vt. 2009–2010
* Markku Nenonen vt. 2010
* Juhani Tikkanen vt. 2010–2016
===Aineistot===
Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Entinen maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi toimipaikan kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli maamme suurin maakunta-arkisto ennen sulautumistaan Kansallisarkistoon.
Entisen maakunta-arkiston suurin käyttäjäryhmä on [[Sukututkimus|sukututkijat]]. Alueen seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoista]] on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.
Toimipaikalla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto.
==Joensuun maakunta-arkisto==
===Historia===
[[Tiedosto:Maakunta-arkisto_Joensuu.jpg|thumb|Joensuun maakunta-arkisto.]]
Joensuun maakunta-arkiston juuret ulottuvat 1930-luvulle. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 21. maaliskuuta 1936 pitämässä perustavassa kokouksessa asetettiin tavoitteeksi paitsi oman läänin, myös oman korkeakoulun ja oman maakunta-arkiston perustaminen. Kaikki saatiin ainakin joksikin aikaa. Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1974 väliaikaisissa tiloissa Pohjois-Karjalan lääninvirastotalolla.
Vuonna 1991 arkisto pääsi muuttamaan sille rakennettuihin tiloihin [[Joensuun yliopisto]]n [[Kampus|kampukselle]]. Samana vuonna silloinen valtionarkisto päätti siirtää [[Kuopion lääni]]n arkistot [[Mikkeli]]n maakunta-arkistosta Joensuuhun. Myös Kuopion läänin viranomaiset määrättiin suorittamaan jatkossa arkistosiirtonsa Joensuun maakunta-arkistoon. Päätös ennakoi tulevaa piirijakomuutosta, joka toteutuikin muutamaa vuotta myöhemmin.
Vuoden 1997 piirijaossa Joensuun alueeksi määriteltiinkin [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalan]] ja [[Pohjois-Savo|Pohjois-Savon]] maakuntien alueet.
Vuonna 2017 Joensuun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen Joensuun maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Joensuun toimipaikkana.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* Raimo Pohjola 1974–1984
* Jarno Linnolahti 1985–2016
===Aineistot ja tietopalvelu===
Piirijaon mukaisesti Joensuun maakunta-arkisto vastaanotti valtion virastojen asiakirjasiirrot Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen alueilta. Virastot luovuttivat maakunta-arkistoon 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Myös yksityiset henkilöt, järjestöt ja seurat siirsivät runsaasti asiakirjoja maakunta-arkistoon.
Vuoden 2012 lopussa maakunta-arkistossa oli asiakirjoja yli kymmenen hyllykilometriä, näistä noin kymmenen prosenttia oli yksityisiä arkistoja. Mikrofilmien määrä oli yli 140 000 kappaletta.
Entisessä maakunta-arkistossa säilytetään seurakuntien vanhoja arkistoja. Toimipaikan vanhimmat asiakirjat ovat 1600-luvulta.
Suurimmat asiakasryhmät muodostuvat historiantutkijoista ja opiskelijoista sekä suku- ja kotiseutututkimuksen harrastajista. Asiakaskäyntejä on vuodessa noin 4 000.
Entisen maakunta-arkiston asiakkailla on käytettävissään 20-paikkainen tutkijasali ja kahdeksanpaikkainen mikrofilmien lukusali sekä asiakaspäätteitä, joissa on internet-yhteys. Asiakkaiden käytössä on käsikirjasto, minkä lisäksi on myös mahdollista tilata teoksia makasiineihin sijoitetuista kirjakokoelmista. Entisen maakunta-arkiston vieressä sijaitsee yliopiston kirjasto.
==Jyväskylän maakunta-arkisto==
===Historia===
[[Tiedosto:Provincial Archives of Jyväskylä.jpg|thumb|Jyväskylän maakunta-arkisto]]
Yksi nuorimmista maakunta-arkistoista perustettiin [[Jyväskylä]]än vuonna 1967. Perustamista tosin ehdotettiin jo vuonna 1909, ja 1920-luvulta lähtien asiaa ajoi Jyväskylän yliopistoyhdistys. [[Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu|Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun]] vuonna 1958 perustetun filosofisen tiedekunnan yhtenä oppiaineena oli historia. Historian opetuksen tarpeet olivatkin keskeinen peruste vuonna 1963 jyväskyläläisten kansanedustajien tekemässä eduskunta-aloitteessa maakunta-arkiston saamiseksi paikkakunnalle. Eduskunta hyväksyi aloitteen, ja asetus Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta annettiin 3. helmikuuta 1967. Nykyinen [[Jyväskylän yliopisto]] on yhä edelleen entisen maakunta-arkiston tärkeä yhteistyökumppani.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* Raimo Viikki 1967–1972
* Vesa Salminen 1972–1983
* Jaakko Sarkamo 1983–1984 (vt)
* Annikki Laukkala 1985 (vt. 1984)–2004
* Päivi Hirvonen 2004–2016
Maakunta-arkiston toiminta alkoi väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa linja-autoaseman alakerrassa, jossa se jatkui yli 30 vuotta. Lopulta tilojen ahtaus ja kosteusongelmat uhkasivat jo kokoelmien säilymistä ja henkilökunnan terveyttä. Vuonna 2000 arkisto pääsi muuttamaan uuteen, arkistoksi rakennettuun kiinteistöön yliopiston kampusalueen läheisyyteen.
Vuonna 2017 Jyväskylän maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen Jyväskylän maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikkana.
===Toiminta===
Jyväskylän maakunta-arkisto oli [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnan]] alueella toimiva valtion piirihallintoviranomainen ja tutkimuslaitos tehtävänään mm. vastaanottaa ja säilyttää arkistoja sekä edistää niiden käyttöä.
Toimipaikka palvelee viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Asiakasryhmistä suurimmat ovat [[Sukututkimus|sukututkimuksen]], tieteellisen ja muunkin tutkimuksen tekijät sekä opiskelijat.
Vuodesta 2005 maakunta-arkisto teki yhteistyötä silloin Jyväskylässä toimintansa aloittaneen [[Maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] arkiston kanssa. Maakunta-arkisto on palvellut omissa tiloissaan maanmittauslaitoksen ulkoisia asiakkaita. Tämä palveluyhteistyö päättyi vuoden 2012 alussa, kun palvelu siirtyy maanmittaustoimistoihin.
===Aineistot===
Entisessä Jyväskylän maakunta-arkistossa oli säilytettävänä noin kuusi hyllykilometriä arkistoaineistoja vuonna 2011. Suurin osa on toimialueen valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten asiakirjoja, mutta huomattava osa, yli kaksi hyllykilometriä, on erilaisia yksityisarkistoja, muun muassa yhdistysten, liikeyritysten, sukujen ja yksityisten kansalaisten. Suurimpia aineistokokonaisuuksia ovat [[Tuomiokunta|tuomiokuntien]] ja [[Raastuvanoikeus|raastuvanoikeuden]] arkistot. Viranomaisarkistoista tärkeällä sijalla ovat oppilaitosten arkistot koulukaupunkina tunnetussa Jyväskylässä. Yhtenäiset asiakirjasarjat viranomaisarkistoissa alkavat yleensä 1700-luvun loppupuolelta. Vanhin yksittäinen asiakirja entisessä Jyväskylän maakunta-arkistossa on latinankielinen kirje vuodelta 1535.
Alkuperäisten asiakirjojen lisäksi tutkijat voivat käyttää Jyväskylän toimipaikassa myös runsasta mikrofilmattua aineistoa, jossa on muun muassa seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoja]], voudin- ja läänintilejä sekä tuomiokirjoja. Myös Jyväskylän yliopiston historian laitoksen mikrofilmikokoelmat ovat entisessä maakunta-arkistossa.
==Mikkelin maakunta-arkisto==
===Historia===
{{Pääartikkeli|[[Mikkelin maakunta-arkisto]]}}
[[Mikkeli]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1934. Maakunta-arkisto jatkaa vuonna 1934 perustetun [[Viipurin maakunta-arkisto]]n toimintaa. Viipurin maakunta-arkisto evakuoitiin sekä talvi- että jatkosodan aikana. Arkisto ehti toimia [[talvisota]]an mennessä [[Viipuri]]ssa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko [[Leningradin alue]]en valtiollisessa arkistossa Viipurissa (LOGAV) tai [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] kansallisarkistossa [[Petroskoi|Petroskoissa]].
Viipurin maakunta-arkiston evakkotaival kulki sodan jälkeen [[Kuopio]]n ja [[Äänekoski|Äänekosken]] kautta sen lopulliseen sijoituspaikkaan Mikkeliin vuonna 1953. Arkistorakennuksen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti [[Olavi Sortta]]. Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen [[Evankelis-luterilainen seurakunta|evankelis-luterilaisten seurakuntien]] kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna 1990.
Arkiston nimi muutettiin vuonna 1945 [[Savo-Karjala|Savo-Karjalan]] maakunta-arkistoksi. Sen piiriin kuuluivat tuolloin [[Kuopion lääni|Kuopion]], [[Kymen lääni|Kymen]] ja [[Mikkelin lääni|Mikkelin]] läänit. Joensuun maakunta-arkiston perustamisen myötä nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974.
Vanhan arkistorakennuksen kylkeen rakennettiin 1997 lisärakennus arkkitehtitoimisto [[Erkki Valovirta|Erkki Valovirran]] suunnittelemana. Uudessa ja uusitussa arkistokiinteistössä oli asiakirjojen säilytystilaa yhteensä 18 000 hyllymetriä.
Vuonna 2017 Mikkelin maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen Mikkelin maakunta-arkisto on nykyään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka.
Enitsessä maakunta-arkistossa käy vuosittain noin 3 300 asiakasta, joista valtaosa on [[Sukututkimus|sukututkijoita]].
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* [[Yrjö Nurmio]] va. 1934
* Martti Kerkkonen 1937 (va. 1934–)
* Ragnar Rosén 1937–1940
* Berndt Federley va. 1940–1945
* Keijo Astala 1945–1972
* Raimo Viikki 1972–2001
* Anja Jääskeläinen 2001–2005
* Tytti Voutilainen 2005–2016
===Aineistot===
Entisessä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja [[Etelä-Savo|Etelä-Savon]], [[Etelä-Karjala|Etelä-Karjalan]], [[Kymenlaakso|Kymenlaakson]] ja [[Luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] alueilta.
Toimipaikan lähdeaineiston erityislaatu perustuu luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien asiakirjoihin ja karttoihin, joita säilytetään Viipurin maakunta-arkiston perintönä Mikkelissä. Seurakuntien [[Kirkonkirjat|kirkonkirjoista]] entinen maakunta-arkisto tekee sukuselvityksiä virallisia tarkoituksia (esimerkiksi [[Perunkirjoitus|perunkirjoituksia]]) varten.
Mikkelin toimipaikan vanhin asiakirja on vuodelta 1455 ja yhtenäiset asiakirjasarjat alkavat 1600-luvun lopusta. Asiakirjoja on tällä hetkellä yli 13 000 hyllymetriä. Karttoja ja piirustuksia nykyiseen Kansallisarkiston toimipaikan kokoelmiin sisältyy noin 200 000 kappaletta.
===Erikoistehtävät===
Mikkelin maakunta-arkiston yhteyteen valmistui vuonna 1989 mikrofilmien varmuusarkisto, jonka tilat on suunniteltu erityisesti mikrofilmien pitkäaikaista säilytystä varten. Mikrofilmien varmuusarkisto on ainut Suomessa. Varmuusarkistossa on tällä hetkellä noin 24 000 mikrofilmirullaa ja yli miljoona mikrokorttia. Maakunta-arkisto otti korvausta vastaan säilytettäväksi mikrofilmejä niin julkishallinnon viranomaisilta kuin yrityksiltäkin koko Suomen alueelta.
==Oulun maakunta-arkisto==
===Historia===
[[Tiedosto:Provincial_archive_in_Oulu.JPG|thumb|Oulun maakunta-arkisto Arkistokadulla.]]
[[Oulu]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1932. Suomen ensimmäisen maakunta-arkiston perustaminen 1927 Hämeenlinnaan sai liikkeelle [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] yhteiskunnalliset vaikuttajat vaatimaan Pohjois-Suomen alueelle omaa arkistoa. Arkistovaltuuskunta totesi tämän suuren alueen olevan oman arkiston tarpeessa. Vuonna 1929 sattunut [[Ainolan puisto]]n museo- ja kirjastotalon palo nopeutti omalta osaltaan arkiston perustamista.
Palaneen talon paikalle valmistui vuonna 1931 [[Hupisaarten kaupunginpuisto|Hupisaarten puistoalueelle]] Ainolan kirjasto-, arkisto- ja museotalo, ja toisena maakunta-arkistona Oulun maakunta-arkisto avattiin yleisön käyttöön 1. helmikuuta 1932. Arkiston avaamisen mennessä arkistopiirin piiri- ja paikallisviranomaisilta oli kerätty melkoinen osa ennen vuotta 1882 syntyneestä asiakirjamateriaalista.
Maakunta-arkiston toiminnassa talvisota merkitsi isoa muutosta. Vaikka suurin osa asiakirjoista oli siirretty turvaan [[Muhos|Muhokselle]] jo lokakuun aikana, samaan aikaan Suomen itärajan arkistoja siirrettiin turvaan Oulun maakunta-arkistoon. Talvisodan aikana Ainolaan osui useita palopommeja, joiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi arkisto oli puolisen vuotta suljettuna.
Huhtikuussa 1983 arkisto muutti ahtaiksi käyneistä toimitiloistaan Ainolasta Arkistokadulle nykyiseen asianmukaiseen rakennukseensa, joka on entinen tukkuliikkeen varastorakennus.
Vuonna 2017 Oulun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Oulun toimipaikkana.
Toimipaikalla on käytössään kaikkiaan noin 22 hyllykilometriä hyllytilaa, joka riittää 2020-luvulle saakka tasaisella kartuntavauhdilla.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* Lauri Kujala 1932–1935
* Aslak Outakoski 1936–1972
* Aino Paasovaara 1972–1987
* [[Samuli Onnela]] 1987–2002
* Juhani Tikkanen 2002
* Vuokko Joki 2002–2016
===Aineistot===
Oulun maakunta-arkiston arkistopiiri käsitti maantieteellisesti noin puolet Suomesta, ja siihen kuuluivat [[Pohjois-Pohjanmaa|Pohjois-Pohjanmaan]], [[Kainuu|Kainuun]] ja [[Lappi|Lapin]] maakuntien alueet. Entisen maakuna-arkiston kokoelmat voidaan jakaa neljään osaan: viranomaisarkistot, yksityisarkistot, jäljennöskokoelmat sekä käsikirjasto.
Nykyinen Kansallisarkiston Oulun toimipaikka on ensisijaisesti viranomaismateriaalia tallentava arkisto. Pohjois-Suomen valtion piiri- ja paikallisviranomaisten arkistoja, joiden asiakirjat ovat pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempia, on kertynyt noin 11 hyllykilometriä (v. 2011). 40 vuotta nuoremmat asiakirjat viranomaiset säilyttävät itse. Lisäksi entisessä Oulun maakunta-arkistossa säilytetään yli 3 000 yksityisen arkistonmuodostajan, siis yksityishenkilöiden, sukujen, yhdistysten, seurojen ja liikeyritysten arkistoja. Yhteensä näitä yksityisarkistoja, joita luovutetaan keskimäärin 50 hyllymetriä lisää vuosittain, on vajaa 3 hyllykilometriä (v. 2011).
Toimipaikan erikoisuus on Laestadiana-kokoelma, joka on muodostettu [[Lestadiolaisuus|lestadiolaista herätysliikettä]] edustavien ja sitä lähellä olevien yhdistysten ja yksityishenkilöiden luovutuksista. Myös Heikeliana- ja Simeliana-kokoelmiin on koottu entiselle maakunta-arkistolle luovutettujen edellä mainittujen laajojen sukujen edustajien henkilöarkistoja. Myös maailman tunnetuimman suomalaisen eli [[Joulupukki|joulupukin]] arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Oulun toimipaikassa. Vuodesta 1997 lähtien kokoelmaan liitetään otanta joulupukille vuosittain postitse saapuneista lasten kirjeistä ja korteista. Entisen maakunta-arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1558, vanhin suomenkielinen asiakirja vuodelta 1662 ja vanhin koneella kirjoitettu asiakirja vuodelta 1876.
===Erikoistehtävät===
Entinen Oulun maakunta-arkisto säilyttää Petsamon alueen 1920–1940-lukujen arkistomateriaaleja. Toimipaikalla on roolinsa saamelaisen asiakirja-aineiston osalta ja valtakunnallinen rooli kotiseutuarkistotoiminnassa. Pohjoissuomalaiset yhdistykset, seurat, liikelaitokset, henkilöt ja suvut luovuttivat Oulun maakunta-arkistolle arkistojaan runsaasti. Lisäksi entisessä maakunta-arkistossa säilytetään ulkoasiainhallinnon edustustojen arkistoja.
Toimipaikasta löytyy useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat asiakkaiden ja henkilökunnan tiedonhakua olennaisesti. Useimmat luettelot sisältyvät arkistotietokanta Vakkaan ja osa niistä täydentyy kaiken aikaa syöttötyön jatkuessa tai arkistoluovutusten myötä.
Näitä ovat muun muassa:
*Lainhuutokortisto vuoteen 1932
*Perunkirjarekisteri ja -kortisto
*Kirjeenkirjoittajarekisteri
*Kartta- ja rakennuspiirustuskortisto
*Valokuvarekisteri
==Turun maakunta-arkisto==
===Historia===
[[Turku|Turun]] maakunta-arkisto (TMA) perustettiin vuonna 1932. Maakunta-arkiston perustamista nopeuttivat paikallisten yliopistojen, [[Turun yliopisto|Turun yliopiston]] ja [[Åbo Akademi]]n tieteellisen työskentelyn ja kasvavan opiskelija- ja tutkijakunnan tarpeet. Turku oli ensimmäinen paikkakunta, johon maakunta-arkistolle rakennettiin oma, arkistotarkoitukseen suunniteltu rakennus. [[Uusklassinen arkkitehtuuri|Klassista tyyliä]] edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Yrjö A. Waskinen]]. Tässä kiinteistössä arkisto on toiminut koko toimintansa ajan, joskin vuonna 1986 arkiston yhteyteen valmistui lisärakennus ja vanha rakennus peruskorjattiin vuonna 1987.
Turussa arkiston käyttäjämäärät nousivat voimakkaasti muiden maakunta-arkistojen lailla 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka. Pääsyynä tähän oli [[sukututkimus]]harrastuksen voimakas kasvu. Käyttäjämäärien voidaan todeta kasvaneen 1950-luvun noin 1 800 vuotuisesta käyttäjästä vuoden 2000 13 000 tutkijakäyntiin. Tämä kasvu on asettanut omat vaatimuksensa niin kokoelmien käytölle, hoidolle kuin tutkijasalin palveluillekin. 2000-luvulla tutkijakäynnit vakiintuivat noin 7 000:een, kun käytetyimpiä aineistoja oli digitoitu ja saatettu Internetin kautta asiakkaiden käyttöön.
Vuonna 2017 Turun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto jatkaa toimintaansa Kansallisarkiston Turun toimipaikkana.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* [[Kaarlo Österbladh]] 1932–1943
* [[Pentti Renvall]] 1945–1950
* Toivo T. Rinne 1951–1972
* [[Veikko Litzen]] 1973
* Taina Vartiainen 1974–2001
* Riitta Sihvonen 2001–2010
* Veli-Matti Pussinen (ma. johtaja) 2010–2016
===Aineistot ja toiminta===
Entiseen maakunta-arkistoon siirrettyjen asiakirjojen määrä on kasvanut voimakkaasti, etenkin 2000-luvulla hallinnossa tapahtuneiden muutosten seurauksena. 1950-luvulla arkistossa oli asiakirjoja noin 5,2 hyllykilometriä, vuonna 2000 määrä oli noussut 15 hyllykilometriin ja 2011 ylitettiin 17 hyllykilometrin raja. Karttoja ja piirustuksia on noin 316 000 kappaletta. Turun toimipaikan hyllykapasiteetti on noin 19 hyllykilometriä ja lisäksi osa tiloista on varattu kirjaston ja karttakokoelmien säilyttämiseen.
Toimipaikan vanhin asiakirja on [[Pergamentti|pergamentille]] laadittu rajankäyntiasiakirja [[Huittinen|Huittisista]] vuodelta 1510. [[Turun palo]]ssa vuonna 1827 tuhoutui huomattava määrä Turussa toimineiden virastojen ja yksityisten henkilöiden arkistoja. Tämä on osaltaan vaikuttanut koko Suomen arkistotilanteeseen, sillä Turku oli ollut tuohon saakka satojen vuosien ajan valtakunnan itäisen osan merkittävin hallintokaupunki.
Ennen sulautumista Kansallisarkistoon arkistoon siirsivät asiakirjojaan [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja [[Satakunta|Satakunnan]] maakuntien alueilla toimivat valtion viranomaiset. Useat alueen seurakunnat ovat tallettaneet sataa vuotta vanhempia asiakirjojaan entiseen maakunta-arkistoon. [[Yritys|Yritys]]-, [[Yhdistys|yhdistys]]- ja henkilöarkistoja on otettu vastaan lahjoituksina ja talletuksina vuodesta 1932 alkaen. Paikallisten toimijoiden arkistot pyritään ohjaamaan kotiseutu- ja paikallishistoriallisiin arkistoihin, joiden toimintaa tukemaan järjestetään kotiseutu- ja yhdistysarkistokursseja.
Turun toimipaikka osallistuu arkistoalan koulutusyhteistyöhön yliopistojen kanssa ja omassa koulutusohjelmassaan se on erityisesti korostanut kunnille tarjottavaa koulutusta. Näyttelytoiminnassa painopiste on viime vuosina ollut toisaalta entisen arkistolaitoksen yhteisissä verkkonäyttelyissä ja toisaalta museoiden kanssa järjestettävissä yhteisnäyttelyissä.
==Vaasan maakunta-arkisto==
===Historia===
Suomen viidentenä maakunta-arkistona aloitti toimintansa vuonna 1936 [[Vaasa]]n maakunta-arkisto. Arkisto oli nuorin maakunta-arkistojen ensimmäisen aallon aikana perustetuista. Sen toimialueeksi oli määritelty tuolloinen [[Vaasan lääni]]. Toiminta alkoi samassa rakennuksessa Vaasan kaupungin[[kirjasto]]n kanssa. Yhteiseloa kirjaston kanssa ja jatkuvasti ahtaista tiloista valitellen kesti vuoteen 1987, jolloin arkisto pääsi muuttamaan entiseen SOK:n varastokiinteistöön, jossa entinen arkisto, nykyinen Kansallisarkiston toimipaikka edelleenkin toimii. Tosin tilat ovat jälleen käymässä ahtaiksi.
Eritoten Vaasan-maakunta-arkisto joutui panostamaan [[kaksikielisyys|kaksikielisyyteen]], vaikka etenkin [[Turku|Turussa]] ja myös [[Hämeenlinna]]ssa [[ruotsin kieli|ruotsinkielisten]] tallenteiden osuus on ollut kohtuullisen merkittävä.
Vuonna 2017 Vaasan maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto on nykyään Kansallisarkiston Vaasan toimipaikka.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
* Toivo T. Rinne 1936–1946
* Aimo Wuorinen 1946–1970
* Martti Favorin 1971–1975
* Rauno Turunen 1977–1983 (vt. 1976–)
* Jaakko Sarkamo 1984–1995
* Eljas Orrman 1995–2000
* Arja Rantanen 2000–2016
===Kokoelmat===
Vaasan maakunta-arkiston kokoelmat karttuivat etupäässä [[Pohjanmaa]]n, [[Keski-Pohjanmaa]]n ja [[Etelä-Pohjanmaa]]n liittojen alueella toimivien piiri- ja paikallishallintoviranomaisten yli 40 vuotta vanhoista asiakirjoista. Entisen maakunta-arkiston kokoelmat ovat laajuudeltaan noin seitsemän hyllykilometriä. Viranomaisarkistojen lisäksi kokoelmiin kuuluu satoja yksityisarkistoja, kuten liikeyritysten, yhdistysten, seurojen, [[kylä|kylien]], talojen, sukujen, perheiden tai yksityishenkilöiden arkistoon tallentamia.
Vanhin asiakirjatoimipaikassa on vuodelta 1407 peräisin olevan [[kauppakirja]] ''Norra Vallgrundin'' kyläarkistoon sijoitettuna. Viranomaisten vanhimmat yhtäjaksoiset asiakirjasarjat alkavat pääsääntöisesti aikaisintaan 1600- ja 1700-luvuilta. Kuitenkin suurin osa arkistomateriaalista koostuu [[autonomia]]n ja itsenäisyyden ajan arkistotallenteista.
Myös Vaasassa on laaja kokoelma mikrotallenteita, jotka paljolti palvelevat hyvin laajaa sukututkimusharrastusta. Vaasan on toivottu erikoistuvan myös esimerkiksi [[siirtolaisuus|siirtolaisuuteen]], sillä onhan arkiston alue mitä selvimmin Suomen siirtolaisten lähtöaluetta.
Entisen maakunta-arkiston kokoelmiin kuuluu myös merkittävänä osana yli 50 000 nidettä käsittävä kirjasto, joka koostuu lähinnä historian alaan liittyvästä kirjallisuudesta. Kirjoja ei kuitenkaan anneta kotilainaan.
== Lähteet ==
| 