Ero sivun ”Tekoäly” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tulevaisuus ja uhat: lähteistä lisää, kars. |
Turingin testistä lyhyemmin ylempänä |
||
Rivi 8:
Tekoäly on kehittynyt 2010-luvulla eksponentiaalisesti. Nousun ovat mahdollistaneet [[Suoritin|suorittimien]] laskentatehon merkittävä kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä [[algoritmi]]en parantuntut saatavuus.<ref name=merilehto-miksi>Merilehto 2018, luku ”Miksi tekoälyn aika on nyt?”</ref>
==
''Kapea'' eli ''heikko tekoäly'' toimii erilaisissa rajoitetuissa tehtävissä. Sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolella. Tämänhetkiset tekoälysovellukset ovat kaikki kapeaa tekoälyä.<ref name=heikkinen>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/04/tekoaly-muuttaa-maailman-pian-se-tekee-jopa-laakarin-ja-juristin-toita |nimeke = Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä |tekijä = Heikkinen, Seppo |julkaisu = Yle oppiminen |Ajankohta = 4.6.2017 |viitattu = 5.11.2018}}</ref>
''Vahvalla tekoälyllä'' on laaja ymmärrys ja ihmisen kaltainen [[tietoisuus]].<ref name=heikkinen /> Vahva tekoäly kykenee ratkaisemaan laajan skaalan erilaisia ongelmia, kuten ajamaan autoa, ymmärtämään kieliä ja tekemään ruokaa. Vahvaa tekoälyä ei vuoteen 2018 mennessä ole missään vielä kehitetty.<ref name=merilehto-peruskasitteet>Merilehto 2018, luku ”Peruskäsitteet”</ref> Sitten kun tekoäly ohittaa ihmisen kyvykkyyden, voidaan puhua ''supertekoälystä''.<ref name=heikkinen />
== Peruskäsitteitä ==
Rivi 66:
Tekoälytiede voidaan karkeasti jakaa perinteiseen symbolipainotteiseen tekoälytieteeseen sekä uudempaan, hahmopohjaiseen, laskennallisen älykkyyden suuntaukseen. Perinteisen tekoälytieteen työkaluja ovat muun muassa [[asiantuntijajärjestelmä]]t, [[ontologia]]t ja [[sääntöpohjainen päättely]]. Uudemman [[konnektionismi|konnektionistisen]] suuntauksen tunnetuimpia menetelmiä ovat [[neuroverkot]], [[sumea logiikka|sumeat järjestelmät]] ja [[evolutionäärinen laskenta]].{{Lähde}}
▲Tekoälytieteen pioneeri [[Alan Turing]] määritteli käytännönläheisen kokeen, [[Turingin testi]]n, jolla voi mitata tietokoneen ihmismäisyyttä. Testin ajatus on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Yksikään tietokoneohjelma ei ole läpäissyt tätä testiä valvotuissa olosuhteissa, vaikka vuodesta 1990 lähtien on järjestetty erityinen kilpailu [[Loebner-palkinto|Loebner-palkinnosta]], missä Turingin testin läpäisseen laitteen kehittäjälle luvataan 100 000 dollaria.{{Lähde}}
== Uhkakuvat ja tulevaisuus ==
| |||