Ero sivun ”Tekoäly” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tekoäly ja tietoisuus: lisää |
johdannon kohentelua ja laajennusta; otsikointia ym. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tietotekniikkaan liittyvää käsitettä. [[A.I. – Tekoäly]] on myös vuonna 2001 ensi-iltansa saanut tieteiselokuva.}}
[[Tiedosto:Détection de personne - exemple 1.jpg|thumb|[[Kuvantunnistus]]-tekoälyn tunnistamat jalankulkijat.]]
'''Tekoäly'''
Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään [[tietokoneohjelma]]a, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua ([[komputationalismi|laskennallinen lähestymistapa]]). Tämän niin kutsutun yleisen tekoälyn kehittämisen ajankohdasta ei voida antaa juurikaan luotettavia ennusteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2016/03/22/alphago-on-merkittava-askel-kohti-yleista-tekoalya--mutta-miten-pitka/20163158/66|nimeke = AlphaGo on merkittävä askel kohti yleistä tekoälyä – mutta miten pitkä?|tekijä = Berschewsky, Tapio|julkaisu = Digitoday|Ajankohta = 22.3.2016|viitattu = 2016-03-22}}</ref>
Suppeammassa merkityksessä tekoäly on mikä tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykenevä. Tällaisia tekoälyjä on jo käytössä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi [[Luonnollinen kieli|luonnollisen kielen]] tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, asiantuntijajärjestelmät, [[robotti]]tekniikka ja viihdesovellukset.
Tekoäly on kehittynyt 2010-luvulla eksponentiaalisesti. Nousun ovat mahdollistaneet [[Suoritin|suorittimien]] laskentatehon merkittävä kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä [[algoritmi]]en parantuntut saatavuus.<ref name=merilehto-miksi>Merilehto 2018, luku ”Miksi tekoälyn aika on nyt?”</ref>
== Heikko ja vahva tekoäly ==
Rivi 68:
Tekoälytiede voidaan karkeasti jakaa perinteiseen symbolipainotteiseen tekoälytieteeseen sekä uudempaan, hahmopohjaiseen, laskennallisen älykkyyden suuntaukseen. Perinteisen tekoälytieteen työkaluja ovat muun muassa [[asiantuntijajärjestelmä]]t, [[ontologia]]t ja [[sääntöpohjainen päättely]]. Uudemman [[konnektionismi|konnektionistisen]] suuntauksen tunnetuimpia menetelmiä ovat [[neuroverkot]], [[sumea logiikka|sumeat järjestelmät]] ja [[evolutionäärinen laskenta]].{{Lähde}}
== Tekoälyn ihmismäisyyden testaaminen ==
Tekoälytieteen pioneeri [[Alan Turing]] määritteli käytännönläheisen kokeen, [[Turingin testi]]n, jolla voi mitata tietokoneen ihmismäisyyttä. Testin ajatus on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Yksikään tietokoneohjelma ei ole läpäissyt tätä testiä valvotuissa olosuhteissa, vaikka vuodesta 1990 lähtien on järjestetty erityinen kilpailu [[Loebner-palkinto|Loebner-palkinnosta]], missä Turingin testin läpäisseen laitteen kehittäjälle luvataan 100 000 dollaria.{{Lähde}}▼
▲Tekoälytieteen pioneeri [[Alan Turing]] määritteli käytännönläheisen kokeen, jolla voi mitata tietokoneen ihmismäisyyttä. Testin ajatus on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Yksikään tietokoneohjelma ei ole läpäissyt tätä testiä valvotuissa olosuhteissa, vaikka vuodesta 1990 lähtien on järjestetty erityinen kilpailu [[Loebner-palkinto|Loebner-palkinnosta]], missä Turingin testin läpäisseen laitteen kehittäjälle luvataan 100 000 dollaria.{{Lähde}}
Turingin testiä pidetään siltä osin ongelmallisena, että siinä pärjäävät hyvin sellaiset ohjelmat, jotka pyrkivät huijaamaan ihmistuomareita. Paremmaksi tekoälytestiksi on ehdotettu [[Lovelacen testi]]ä ({{k-en|Lovelace test}}), jossa ajattelun kriteeri on se, ettei ulkopuolinen tarkkailija pysty tulostusten perusteella sanomaan, miten olento on päätynyt tuottamaan juuri ne.{{Lähde}}
==
Uhkakuvaksi on nostettu, että tekoäly nopeuttaa teknologista ja sosiaalista muutosta niin paljon, etteivät ihmiset ehdi sopeutua siihen. Tällaista kehitystä kutsutaan [[Teknologinen singulariteetti|singulariteetiksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/ratkaisut/2009/07/27/tutkijat-pelkaavat-koneiden-selattavan-ihmisrodun/200917118/133 | Nimeke=Tutkijat pelkäävät koneiden selättävän ihmisrodun | Tekijä=Moisio, Aleksi | Selite= | Julkaisu=Taloussanomat.fi | Ajankohta=27.7.2009 | Julkaisija= | Viitattu=27.7.2009 }}</ref> Singulariteetti voidaan myös ymmärtää hetkeksi, jolloin kone tekee itseään paremman koneen. Biologiseen ja kulttuuriseen muutokseen verrattuna tilanne voi muuttua äkisti.{{Lähde}}
Rivi 85 ⟶ 82:
Nykyisin kaupallista, hallinnollista ynnä muuta merkitystä on yleensä sillä, kuka hallitsee tekoälyä. Tulevaisuudessa ongelmaksi voi muodostua se, pystytäänkö tekoälyä enää hallitsemaan ollenkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/05/05/ihmiskunnan-loppu-hawking-pelkaa-tietoista-tekoalya/20146306/7 | Nimeke =Ihmiskunnan loppu? Hawking pelkää tietoista tekoälyä | Julkaisu =IT-viikko | Ajankohta =5.5.2014 | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref> Suomessa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta moitti 2018 luottoyhtiötä syrjivän tekoälyn käytöstä ja asetti yritykselle 100 000 euron uhkasakon.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10176934 Keinoäly syrji sukupuolen, kielen ja asuinalueen perusteella – Yhdenvertaisuusvaltuutettu älähti lainanhakijan kohtelusta] Yle, 2018</ref>
Venäjän presidentin [[Vladimir Putin]]in mukaan tekoälyn kehittelyn voittajasta tulee maailman valtias. [[Kiina]] haluaa olla vuoteen 2030 mennessä maailman johtava tekoälymaa. Se aikoo kouluttaa viisi miljoonaa uutta tekoälyosaajaa. Kiinan tekoäly-yritykset saavat enemmän rahoitusta kuin Yhdysvaltojen, ja maan tekoälypatenttien määrä on kovassa kasvussa.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590437.html | selite = Kolumni |nimeke=Kiina haluaa takaisin maailman valtiaaksi |tekijä=Paavo Rautio| ajankohta=4.3.2018| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Joulukuussa 2017 Kiina laati tekoälystrategian.<ref>https://www.fhi.ox.ac.uk/deciphering-chinas-ai-dream/</ref>
== Katso myös ==
| |||