Ero sivun ”Djoržan karjalaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitetty karjalan kielen puhujien tämänhetkinen määrä.
Karjala-malline.
Rivi 1:
'''Djoržan karjalaiset''' (muita nimityksiä ovat ''Pogorelojen'' tai ''Zubtsovin karjalaiset'') ovat [[Venäjä]]llä [[Tverin alue]]en kaakkoisosassa Djorža-joen varrella sijaitsevissa kylissä asuva eteläisin [[tverinkarjalaiset|tverinkarjalaisryhmä]].
 
Vuonna 1911 silloisen [[Zubtsov]]in kihlakunnan Ivanovskojen kunnassa oli 9 [[karjalaiset|karjalaista]] kylää, joissa oli yhteensä 1&nbsp;952 asukasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Virtaranta, Pertti | Nimike = Juho Kujola: karjalan ja lyydin tutkija | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1960 | Sivu = 74 | Tunniste = }}</ref> Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan karjalaisia oli 1&nbsp;795 henkeä silloisessa [[Pogoreloje Gorodištše|Pogorelojen]] kunnassa, jossa he muodostivat 6,6 % koko väestöstä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Härkönen, Iivo (toim.) | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1932 | Sivu = 333 | Tunniste = }}</ref> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana seudun läpi kulki rintamalinja, ja suuri osa karjalaisasutuksesta tuhoutui.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Õispuu, Jaan | Nimike = Djorža karjala tekstid | Julkaisupaikka = Tallinn | Julkaisija = Tallinna pedagoogiline instituut | Vuosi = 1990 | Sivu = 8 | Tunniste = }}</ref> Sodan jälkeen Djoržan karjalaiset ovat nopeasti sulautuneet [[venäläiset|venäläisiin]]. Vuoden 1989 väestönlaskennassa nykyisessä [[Zubtsovin piiri]]ssä rekisteröitiin vain 60 karjalaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.library.tver.ru/karel/histor_kar.htm | Nimeke = Tverskije karely. Istoriko-demokrafitšeskaja spravka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.3.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
Ensimmäinen Djoržan karjalaisten luona vieraillut kielentutkija oli suomalainen [[Juho Kujola]] vuonna 1912. Toisen maailmansodan jälkeen paikallista murretta ovat tutkineet [[petroskoi]]laiset ja [[viro]]laiset kielitieteilijät Grigori Makarov, Paula Palmeos, Jaan Õispuu ym. Vanhin sukupolvi puhui varsin hyvää karjalaa vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa, mutta vuonna 2000 Aleksandra Punžina arvioi, että seudun kolmessa kylässä (Novoje, Vasiljevskoje ja Semjonovskoje) oli enää vajaat 30 karjalan puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Punžina, A.V. (sost.) | Nimike = Slušaju karelski govor: Obraztsy retši djoržanskih i valdaiskih karel | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Periodika | Vuosi = 2001 | Sivu = 5 | Tunniste = ISBN 5-88170-071-6}}</ref> Vuonna 2018 elää alueella yhä ainakin viisi karjalan puhujaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vk.com/id66734?w=wall66734_2409|nimeke=Wall|julkaisu=vk.com|viitattu=2018-08-06}}</ref>
Rivi 12:
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{Karjala}}
 
[[Luokka:Karjalaiset (kansa)]]