Ero sivun ”Kulttuurinen omiminen” versioiden välillä

Kulttuurinen lainaaminen yhdistettynä [[Immateriaalioikeus|aineettomiin oikeuksiin]] voi olla alkuperäiskansan sortamista, esimerkiksi austalialaisen ''Department of the Environment, Sport, and Territories'':n julkaisu katsoo länsimaisten aineettomien oikeuksien lainsäädännön mahdollistavan vähemmistön perinteiden, identiteetin ja älyllisen omaisuuden riistämistä.<ref name="Fourmile268-9">{{Kirjaviite | Nimeke = APPROACHES TO BIOREGIONAL PLANNING: PART 2 - BACKGROUND PAPERS TO THE CONFERENCE, 30 OCT-1 NOV 1995, MELBOURNE | Vuosi = 1996 | Luku = Making Things Work: Aboriginal and Torres Strait Islander Involvement in Bioregional Planning. (Fourmile, Henrietta L.) | Sivut = 268–269 | Julkaisupaikka = Canberra, Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Sport and Territories | Selite = "The [western] intellectual property rights system and the (mis)appropriation of Indigenous knowledge without the prior knowledge and consent of Indigenous peoples evoke feelings of anger, or being cheated" | Isbn = 064-225-995-X | www = https://www.forest-trends.org/wp-content/uploads/imported/5Biogregional.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 12.5.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="UNDRIP">{{Verkkoviite | url = https://www.un.org/esa/socdev/unpfii/documents/DRIPS_en.pdf |nimeke = United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples |julkaisu = Resolution adopted by the General Assembly |ajankohta = maaliskuu 2008 |julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat (United Nations, UN) |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref><ref name=Rainforest>{{Kirjaviite | Nimeke = Julayinbul: aboriginal intellectural and cultural property: definitions, ownership and strategies for protection in the wet tropics world heritage area, 25-27 November, 1993 Daintree, Far North Queensland | Vuosi = 1993 | Sivu = 65 | Julkaisupaikka = Cairns, Australia | Julkaisija = Rainforest Aboriginal Network | Viitattu = 12.5.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=Guardian>{{Verkkoviite | url = https://www.theguardian.com/commentisfree/2012/may/18/native-americans-cultural-misappropriation |nimeke = Native Americans know that cultural misappropriation is a land of darkness |tekijä = Metcalfe, Jessica |julkaisu = Americas - Fashion |ajankohta = 18.5.2012 |julkaisija = The Guardian |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref> Joskus käytetään termiä "kulttuurinen väärinkäyttö".<ref name="Fourmile268-9"/><ref name=Guardian/><ref>{{Verkkoviite | url = https://everydayfeminism.com/2015/06/cultural-appropriation-wrong/ |nimeke = What’s Wrong with Cultural Appropriation? These 9 Answers Reveal Its Harm |tekijä = Johnson, Maisha Z.|ajankohta = 14.6.2015 |julkaisija = Everyday Feminism Magazine |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref>

 

 

Toisesta näkökulmasta kulttuurillinen lainaaminen voidaan nähdä väistämättömänä asiana ja yleisenä keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.<ref name="WaPo.Young">{{Verkkoviite | url = https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2015/08/21/to-the-new-culture-cops-everything-is-appropriation/?noredirect=on&utm_term=.2802eff7f621 |nimeke = To the new culture cops, everything is appropriation |tekijä = Young, Cathy |julkaisu = Post Everything |ajankohta = 21.8.2015 |julkaisija = The Washington Post |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref> Tällöin voidaan erotella originaalisen kulttuurin plagioiminen ulkopuolisten aidoksi kulttuuriperinnöksi, eksoottisten stereotyyppien luominen tai muu tahallinen vääristäminen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Kannattajat siis näkevät kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana<ref name="McWhorter">{{Verkkoviite | url = https://www.thedailybeast.com/you-cant-steal-a-culture-in-defense-of-cultural-appropriation | nimeke = You Can’t ‘Steal’ a Culture: In Defense of Cultural Appropriation |tekijä = McWhorter, John |julkaisu = SHARING IS CARING |ajankohta = 15.7.2014 |julkaisija = The Daily Beast |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref><ref name="BoGlo.Jacoby">{{Verkkoviite | url = https://www.bostonglobe.com/opinion/2015/12/01/three-cheers-for-cultural-appropriation/17YOcYMBDdswULvcUPSF0J/story.html |nimeke = Three cheers for cultural appropriation |tekijä = Jacoby, Jeff |julkaisu = Opinion |ajankohta = 1.12.2015 |julkaisija = The Boston Globe |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref> ja termiä "omiminen" ("appropriaatio") arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.<ref name="McWhorter">{{Verkkoviite | url = https://www.thedailybeast.com/you-cant-steal-a-culture-in-defense-of-cultural-appropriation | nimeke = You Can’t ‘Steal’ a Culture: In Defense of Cultural Appropriation |tekijä = McWhorter, John |julkaisu = SHARING IS CARING |ajankohta = 15.7.2014 |julkaisija = The Daily Beast |viitattu = 12.5.2016 |kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi tunnustetaan, että samat ideat voivat syntyä toisistaan riippumatta eri puolilla maailmaa, esimerkiksi keltit, viikingit, spartalaiset yms. tekivät hiuksiinsa rastoja Euroopassa ja masait ja monet muut heimot vastaavasti Afrikassa. Samoin runonlaulantaa on harrastettu eri puolilla maailmaa. Kulttuurien kohdatessa on voinut syntyä myös uutta valtavirtakulttuuria, esimerkiksi Yhdysvaltain tummaihoisen väestön muotoilema blues- ja jazzmusiikki pohjautuu valkoihoisten soittimiin perustuvaan kansanmusiikkiin.