Ero sivun ”Konekääntäminen” versioiden välillä

[[Google-kääntäjä|Googlen käännösohjelma]] alkoi käyttää hyväkseen neuroverkkoja syksyllä 2016. Konekäännin hyödyntää voimakkaasti Googlen itse keräämiä hakutuloksia ja verkosta löytyvää tietoa.<ref name=sandell /> Googlen lisäksi neuroverkkoja ovat hyödyntäneet kääntämisessä myös esimerkiksi [[Facebook]], [[Microsoft]] sekä yliopistot kuten [[Harvardin yliopisto|Harvard]] ja [[Helsingin yliopisto]]. Neuroverkkoteknologia otetaan käyttöön kieli kerrallaan: esimerkiksi Google aloitti [[Syväoppiminen|syväoppivan]] neuroverkkokääntämisen 12 kielellä. Alan tutkimus on laajaa ja kehitys nopeaa.<ref name=seikkula />

 

 

Perinteisten konekääntimien ongelmia ovat esimerkiksi se, että tilastopohjainen konekäännin ei ymmärrä kontekstin merkitystä, ja sääntöpohjainen konekäännin ei ymmärrä metaforia. Erityisiä vaikeuksia perinteisille kääntimille aiheuttavat [[Morfologia|morfologisesti]] rikkaat kielet.<ref name=seikkula /> [[Englannin kieli|Englanniksi]] kääntävän kääntimen on myös esimerkiksi vaikea päätellä, pitäisikö suomen kielen "hän" kääntää "he" vai "she". Vaikeuksia aiheuttaa sekin, että indoeurooppalaisissa kielissä käytetään paljon [[prepositio]]ita, kun taas suomessa asiat ilmaistaan [[Päätteet|päätteiden]] avulla. Hankaluuksia tuottavat myös [[homonyymi]]t eli sanat, jotka voivat tarkoittaa useampaa asiaa. Konekäännökset törmäävät samoin ongelmiin, kun kyse on [[Kulttuurisidonnaisuus|kulttuurisidonnaisista]] tai erityisalojen teksteistä.<ref name="mikro">[http://mikropc.net/nettilehti/pdf/pc1306200242.pdf Kielten konekäännös tekee tuhruista jälkeä. ''Mikro-PC''.]</ref>