Wikipedia

Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rakennuslehden tieto, vuodelta 2015, tontille mahtuvasta Hanhikivi 2 -ydinvoimalasta.
Siirrän lauseen johdannosta alemmas. Poistan lähteettömän väitteen. Aloitan kappaleet hinnasta ja aikataulusta.
Rivi 1:
'''Hanhikivi 1''' on suomalaisen [[Fennovoima]]-energiayhtiön suunnittelema [[ydinvoimala]], joka on tarkoitus rakentaa [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] kunnassa sijaitsevalle [[Hanhikivi|Hanhikiven]] niemelle. Tontilla on tilavaraus Hanhikivi 2 -ydinvoimalalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rakennuslehti.fi/2015/10/ydinvoimalaitoksella-paasty-infratoihin-tuhannen-hengen-majoituskyla-tulossa/|nimeke=Ydinvoimalaitoksella päästy infratöihin – tuhannen hengen majoituskylä tulossa {{!}} Rakennuslehti|julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2015-10-28|viitattu=2018-10-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Laitoksen toimittaa [[Venäjä]]n valtion ydinenergiayhtiön [[Rosatom]]in tytäryhtiö Rusatom Energy International. Varsinaisten rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuonna 2018 ja ydinvoimalan valmistumisen ajankohdaksi on alustavasti määritelty 2024. <ref name = "FVaikataulu"/> Toteutuessaan kyseessä on Suomen kuudes ydinvoimalaitos.
 
== Laitosmalli ==
Rivi 17:
==Sijainti==
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos rakennetaan [[Pyhäjoki|Pyhäjoen kuntaan]] [[Hanhikivi|Hanhikiven niemelle]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/ydinvoimala-rakennetaan-pyhajoelle/562950/|nimeke=Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle|julkaisu=Kaleva|julkaisija=Kaleva|viitattu=27.1.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Fennovoima ilmoitti ydinvoimalan sijoituspaikan 5. lokakuuta 2011.<ref>http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116485-paatos-julki-tanne-nousee-ydinvoimala</ref> Fennovoiman ensimmäinen suunniteltu ydinvoimalan sijoituskunta oli [[Ruotsinpyhtää]], mutta sen jälkeen suunnitelmat tehtiin joko Pyhäjoen ja [[Simo]]n mukaan. Pyhäjoen kunta sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalla]].
 
Tontilla on tilavaraus Hanhikivi 2 -ydinvoimalalle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rakennuslehti.fi/2015/10/ydinvoimalaitoksella-paasty-infratoihin-tuhannen-hengen-majoituskyla-tulossa/|nimeke=Ydinvoimalaitoksella päästy infratöihin – tuhannen hengen majoituskylä tulossa {{!}} Rakennuslehti|julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2015-10-28|viitattu=2018-10-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
== Laitosvaihtoehdot ==
Rivi 22 ⟶ 24:
 
Myöhemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi täsmentyi 1 600 megawattia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+osakas+kaupittelee+ydinvoimaosuuttaan+ruotsiin/a2082419 | Nimeke = Fennovoiman osakas kaupittelee ydinvoimaosuuttaan Ruotsiin | Ajankohta = 16.1.2012 | Julkaisija = Talouselämä | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syynä oli saksalaisen E.ON -energiayhtiön vetäytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksyllä 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1361591730697 | Nimeke = Fennovoima ja Areva lopettivat neuvottelut suurvoimalasta | Ajankohta = 24.2.2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venäläisen Rosatomin 1 200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltään [[VVER]]-painevesireaktori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fi.sputniknews.com/finnish.ruvr.ru/2013_04_05/Fennovoima-on-kiinnostunut-venalaisvalmisteisesta-ydinreaktorista/ | Nimeke = Fennovoima on kiinnostunut venäläisvalmisteisesta ydinreaktorista | Ajankohta = 5.4.2013 | Julkaisija = Radio Venäjän Ääni | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtiön keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylättiin ennen periaatepäätöshakemuksen tekemistä, koska E.ON:n asiantuntijat pitivät Arevan vastaavaa reaktoria parempana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMPrintThisPageLayout&cid=1194844760694&p=1192554289436&pagename=RSEWrapper | Nimeke = Rosatom oli vaihtoehto jo vuosia sitten | Ajankohta = 10.10.2014 | Julkaisija = Raahen Seutu | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Kesällä 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enää Rosatomin kanssa<ref name=yle030713/> ja syyskuussa se esitti omistajilleen, että laitos hankitaan venäläisyhtiöltä.<ref name=mt030913>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/fennovoima-haluaa-rosatomin-ydinvoimalan-1.46301 | Nimeke = Fennovoima haluaa Rosatomin ydinvoimalan | Ajankohta = 3.9.2013 | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin vielä saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213/>
 
== Hinta ==
Hanhikiven ydinvoimalahankkeella on vuonna 2014 sovittu kiinteä hinta, hieman yli seitsemän miljardia euroa<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10365899|nimeke=Pyhäjoen ydinvoimalan asiakirjat eivät valmistu ajallaan – myös koko projekti voi myöhästyä entisestään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-11-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
== Aikataulu ==
Fennovoiman mukaan voimalaitos valmistuu vuonna 2024. On kuitenkin epävarmaa, voivatko voimalan rakennustyöt alkaa vielä vuoden 2020 kesällä ja siten myös voimalan valmistuminen alkuperäisessä aikataulussaan on kyseenalaista.<ref name=":2" />
 
== Jätteet ==
Rivi 35 ⟶ 43:
Hanhikiven ydinvoimala tulee käyttämään polttoaineenaan jälleenkäsiteltyä [[Uraani|uraania]]<ref name=":0" />.
 
Fennovoima on sopinut polttoaineen toimituksesta TVEL:n kanssa<ref name=":0" /> ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi. TVEL kuuluu Rosatom-konserniin<ref name=":0" />. Rosatomin keskeinen ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelylaitos on Rosatomin itsensä omistama [[Majak]]<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://seura.fi/asiat/tutkitut/venalaiset-myonsivat-aarimmaiset-radioaktiiviset-saastelukemat-lahteena-fennovoiman-mahdollinen-uraanin-toimittaja/|nimeke=Venäläiset myönsivät ”äärimmäiset” radioaktiiviset saastelukemat|julkaisu=Seura.fi|ajankohta=2015-07-01|viitattu=2017-11-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. On todennäköistä, että Hanhikiven laitoksen uraani on peräisin Majakista<ref name=":1" />.
 
Majakissa uraani erotetaan käytetystä ydinpolttoaineesta liuottamalla. Eroteltu uraani muutetaan kaasuksi uudelleen väkevöimistä varten. Majakin erottelema uraani väkevöidään jollain TVEL:n laitoksista. Väkevöity uraani päätyy ydinreaktoreiden polttoainesauvoihin.<ref name=":1" />
Rivi 41 ⟶ 49:
Käsittelyprosessin sivutuotteena syntyy suuria määriä radioaktiivisia aineita sisältävää nestettä ja muita kemiallisia jätteitä. Vuonna 1994 STUK raportoi, että Majakin matala- ja keskiaktiivisia ydinjätteitä laskettiin järviin. Vuonna 2002 radioaktiivisen aineen pitoisuus Tetsha-joessa oli edelleen kasvussa. Vuonna 2011 sveitsiläisen energiayhtiön edustajat halusivat tutustua Majakiin yhdessä Sveitsin ydinvoimaviranomaisten kanssa, mutta heitä ei koskaan päästetty sisään.<ref name=":1" />
 
Rosatom on rakentanut Krasnojarskiin korvaavaa ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta [[Krasnojarsk|Krasnojarskiin]] 1980-luvulta asti, mutta se ei ole vieläkään käyttökunnossa. Majakin toiminnan on arvioitu jatkuvan vuoteen 2030 asti.<ref name=":1" />
 
TVEL:n kanssa on tehty sopimus polttoaineen toimituksesta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, tämän jälkeen polttoaineen toimitus on tarkoitus kilpailuttaa. Fennovoima arvioi että Ruotsalaisella Westinghousella on mahdollisuus toimittaa reaktoriin sopivaa polttoainetta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tem.fi/documents/1410877/2616001/Fennovoima+Oyn+vastine+Hanhikivi+1-+annettuihin+lausuntoihin.pdf/eac91de2-7e43-475c-8663-23a0876f62a7/Fennovoima+Oyn+vastine+Hanhikivi+1-+annettuihin+lausuntoihin.pdf.pdf|nimeke=Fennovoima Oy:n vastine Hanhikivi 1-
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikivi_1_-ydinvoimalan_rakennushanke”