Ero sivun ”Villilä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 33:
Villilän nimi perustuu [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]] Villilän taloon. Nimen taustalla saattaa olla henkilönnimi ''Vilhelm''. Vuoden 1442 laamanninkäräjien lautamiehenä toimi Heikki Villinen, joka oli mahdollisesti Villilän talon isäntä. 1700-luvun alussa Villilä esiintyi asiakirjoissa [[ratsutila]]na eli rusthollina, jolloin sen isäntänä oli Heikki Hannunpoika Villilä. Vuonna 1764 talo jaettiin kahtia Ala- ja Yli-Villilään. Yli-Villilästä on käytetty myös nimeä Teeri-Villilä. Villilän maat siirrettiin silloisesta [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa ja ensimmäinen osa-asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1948. Ala-Villilän rakennukset purettiin 1970-luvun alussa niiden jäädessä [[valtatie 12|Nokian moottoritien]] alle.<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 266. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
Villilässä sijaitseva [[Likolammi (Tampere)|Likolammi]] mainittiin [[isojako|isonjaon]] pöytäkirjassa vuonna 1768. Lampi on saanut nimensä siitä, että se oli aikoinaan [[pellava|pellavien]] liotuspaikka. Tykkitienkadun nimen taustalla on Likolammin pohjoispuolelle johtanut tie, jonka päähän rakennettiin venäläisten johdolla linnoitteita [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana.<ref>Louhivaara 1999, s. 268–269.</ref>
Ratakistonkadun nimen taustalla on Pyhäjärven Radakistonlahti, joka on merkitty nykyisiin karttoihin nimellä Maanveräjänlahti. Alkujaan Maanveräjänlahti tarkoitti Radakistonlahden luoteisperukkaa, jonka rannalla oli Maanveräjän [[torppa]]. Entisinä aikoina Pyhäjärven yli kulki näiltä kohdin talvitie, minkä perusteella on arveltu, että Radakistonlahden nimen pohjana olisi tietä merkitsevä sana ''rata''. Vanha nimi haluttiin sisällyttää kadunnimeen, mutta ääntämisen helpottamiseksi muodossa Ratakisto. Todennäköisesti Radakisto-nimi perustuu kuitenkin länsimurteiden [[vehka]]a eli raatetta tarkoittavaan nimitykseen ''ralake'' tai ''rarake'', jonka kantamuoto on *''raðake'', [[Elias Lönnrot]]in sanakirjassa ''radake''. Sanapari ''radake-radakisto'' on muodostettu samalla tavoin kuin ''oksa-oksisto''; Radakistonlahti on siis vehkaa kasvava lahti.<ref>Louhivaara 1999, s. 269.</ref>
Villilänsaari sisältyy Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin [[liito-orava|liito-oravineen]] ja linnustoineen.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tampere_suojelee_villilansaaren/7181004 | Nimeke = Tampere suojelee Villilänsaaren | Tekijä = Pasi Koivuniemi| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle Tampere | Viitattu = 30.7.2014 | Kieli = }}</ref>
| |||