Ero sivun ”Kanerva” versioiden välillä

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''

| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''

| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''

| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''

| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''

| lahko = ''[[Ericales]]''

| heimo = [[Kanervakasvit]] ''Ericaceae''

[[Tiedosto:Illustration Calluna vulgaris0.jpg|thumb|left|220px]]

Kanerva on puuvartinen ikivihreä varpu, joka kasvaa 10-5010–50 cmsenttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat neulasmaisia ja kasvavat vastakkain. Kukka on vaaleanpunainen kello, jonka laita muodostuu neljästä liuskasta. Heteet työntyvät ulos kellosta. Kukinto on toispuolinen terttu lähellä verson kärkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva | Nimeke = Kanerva | Ajankohta = | Julkaisija = Luontoportti | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref>

Kanerva kasvaa lähes koko Euroopassa. Se puuttuu kuitenkin pohjoisessa olosuhteiltaan aivan karuimmilta alueilta, kuten [[Islanti|Islannin]] sisämaasta ja [[Lappi|Lapin]] korkeimmilta tuntureilta, ja toisaalta etelässä suuresta osasta Välimeren ranta-alueita, Unkarin [[pusta]]lta sekä Kaakkois-Euroopan [[aro]]ilta ja [[Kaukasus|Kaukasukselta]]. Se on levinnyt myös jossain määrin [[Anatolia|Vähään-Aasiaan]] ja Venäjältä Siperian puolelle sekä Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuteen Seelantiin. Suomessa kanerva on yleinen koko maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/erica/callu/callvulv.jpg | Nimeke = Calluna vulgaris | Tekijä = Anderberg, Arne | Tiedostomuoto = .jpg | Selite = levinneisyyskartta | Julkaisu = Den virtuella floran | Ajankohta = 1996 | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 19.8.2008 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=41448&year=2009 | Nimeke = Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat | Tekijä = Lampinen, R. & Lahti, T. | Selite = Kanerva, ''Calluna vulgaris'' | Julkaisu = Kasviatlas 2009 | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Viitattu = 8.4.2011 | Kieli ={{fi}} }}</ref>

Kanervaa on käytetty polttoaineena, rehuna, kattomateriaalina, patjan pehmikkeenä ja kotieläinten alustana. Siitä on tehty luutia, köyttä, oranssia väriainetta ja olutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/heather/calluna-vulgaris/ | Nimeke = Heather biology | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ARKive | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref>

Kun mehiläiset keräävät kanervan mettä, saadaan kanervahunajaa, jossa on vahva aromi ja hivenen karvas maku.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappi-hunaja.fi/shop/product.php?id_product=13 | Nimeke = Kanervahunaja | Ajankohta = | Julkaisija = Lappi-Hunaja | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref> Kanervahunaja on tummempaa kuin monet muut hunajalajit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/erilaiset-hunajat/ | Nimeke = Hunajatietoa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref>

Kanervan kukkia ja versonlatvoja on käytetty rohdoksena. Niissä on virtsaneritystä lisääviä ja antiseptisiä aineita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yrttitarha.fi/kanta/kanerva/ | Nimeke = Kanerva | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Yrttitarha - Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä | Viitattu = 9.3.2014 }}</ref>