Ero sivun ”Zankle” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Messina |
Ak: Poistettu ohjaus sivulle Messina Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
{{Arkeologinen kohde
| nimi = Zankle / Messene
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Ζάγκλη}} / {{polytoninen|Μεσσήνη}}
| kuva = -
| kuvateksti =
| karttatekstin asettelu =
| karttapohja = Italia
| valtio = [[Italia]]
| paikkakunta = [[Messina]], [[Messinan metropolikaupunki|Messina]], [[Sisilian alue|Sisilia]]
| korkeus =
| pinta-ala m2 =
| pinta-ala km2 =
| tyyppi = kaupunki
| ajanjakso = 735 eaa. jälkeen –
| huippukausi =
| kulttuuri = [[antiikin Kreikka|antiikki]]
| valtakunta =
| keskuskaupunki =
| alue = [[Antiikin Sisilia|Sikelia]]
| latd = 38
| latm = 11
| lats = 32
| latNS = N
| longd = 15
| longm = 33
| longs = 24
| longEW = E
| hansen = 51
| pleiades = 462538
}}
'''Zankle''' ({{k-grc|Ζάγκλη|Zanklē}}), myöhemmin '''Messene''' ({{polytoninen|Μεσσήνη|Messēnē}}) tai '''Messana''' ([[doorilainen murre|door.]] {{polytoninen|Μεσσάνα}}, {{k-la|Messana}}), oli [[antiikki|antiikin]] aikainen kaupunki ja [[polis|kaupunkivaltio]] (''polis'') [[Sisilia|Sikeliassa]] eli Sisilian saarella nykyisen [[Italia]]n alueella.<ref name="Hansen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine | Kappale=51 Zankle | Nimeke=An Inventory of Archaic and Classical Poleis | Selite=An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-19-814099-1}}</ref><ref name="PECS">{{PECS | Kirjain=Z | Ryhmä=1 | Nimi=zankle | Nimeke=ZANKLE later Messene (Messina) Sicily}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRG | Nimi=M.messana-geo | Nimeke=Messana}}</ref> Se on kehittynyt nykyiseksi [[Messina]]n kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.<ref name="Pleiades">{{Verkkoviite | Osoite=https://pleiades.stoa.org/places/462538 | Nimeke=Zancle/Messana | Julkaisu=Pleiades | Viitattu=22.10.2018}}</ref>
Kaupunki oli [[antiikin Kreikka|kreikkalainen]] siirtokunta, joka tunnettiin alun perin [[Kreikan arkaainen kausi|arkaaisella kaudella]] nimellä ''Zankle'', ja arkaaisen kauden ja [[Kreikan klassinen kausi|klassisen kauden]] taitteesta lähtien nimelle ''Messene''/''Messana''. Se sijaitsi keskeisellä paikalla merenkulun kannalta ja hallitsi Sisilian ja Italian välistä salmea, minkä ansiosta se nousi kukoistavaksi merenkulku- ja kauppakaupungiksi. Kaupunki hallitsi salmea 400-luvun eaa. alkupuolelle, jolloin herruus siirtyi [[Rhegion]]ille. Se säilyi kuitenkin merkittävänä ja kukoistavana läpi koko antiikin ajan.<ref name="PECS"/>
== Maantiede ==
Zanklen kaupunki sijaitsi, samoin kuin nykyinen Messina sijaitsee, Sisilian koillisosassa saaren [[Apenniinien niemimaa]]sta erottavan salmen rannalla. Salmi tunnetaan nykyisin [[Messinansalmi|Messinansalmena]], antiikin aikana Sisiliansalmena. Sen toisella puolella sijaitsi [[Rhegion]]in kaupunki, nykyinen [[Reggio di Calabria]]. Kaupunki oli rakennettu noin kymmenen kilometriä etelään saaren koillisimmasta niemestä Peloroksesta (lat. ''Pelorus'').<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Kaupunki itsessään oli rakennettu alavalle maalle lähelle sen satamaa. Satama oli luonnonsatamalahti, jota suojasi sirpin muotoinen nimellä Akte tunnettu niemi. Niemen edustaa on pidetty [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] vesipyörre [[Kharybdis|Kharybdiksen]] paikkana. Kaupunki ja sen satama olivat keskeisellä paikalla merireittien ja salmen liikenteen hallitsemisen kannalta, ja sen ympäristö oli hyvää maatalousmaata, mikä teki kaupungista vauraan ja menestyneen. Kaupungin lähellä oli vuorijono, joka ulottui Peloros-niemeltä [[Tauromenion]]iin. Ainakin osa siitä tunnettiin Khalkislaisina vuorina (''Khalkidikon oros''). Roomalaisaikana vuorijono tunnettiin nimellä ''Mons Neptunius''.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin klassisella kaudella nimellä ''Messenia'' ({{polytoninen|Μεσσηνία}}). Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Alueella sijaitsi kaupunkikeskuksen lisäksi useita linnoituksia (''frurion'') ja muita asutuksia.<ref name="Hansen"/>
== Historia ==
=== Arkaainen kausi ===
==== Varhaishistoria ====
Kaupungin paikalla oli alun perin, ennen kreikkalaisten saapumista, ilmeisesti seudun ei-kreikkalaisen heimo [[sikulit|sikulien]] asutus. Kaupungin alkuperäinen nimi oli ''Zankle'', minkä sanottiin olevan peräisin sikulien kielestä ja tarkoittavan ”sirppiä” ({{polytoninen|ζάγκλον|zanklon}}). Tämän puolestaan kerrottiin viittaavan kaupungin satamaa nykyisinkin suojaavan niemen muotoon. Myyteissä niemen ”rakentajana” pidettiin [[Orion (mytologia)|Orionia]].<ref name="Smith"/>
Antiikin lähteissä varhaisempaa asutusta ei kuitenkaan mainita, vaan kaupungin sanotaan olleen alun perin [[Euboia]]n saaren [[Khalkis|Khalkiin]] kaupungin siirtokunta. [[Thukydides|Thukydideen]] mukaan paikan kreikkalaisasutuksen perustivat ensimmäisenä merirosvot, jotka tulivat [[Cumae|Kymestä]], joka sekin oli khalkislaisten perustama. Paikan hyvän sijainnin vuoksi paikalle perustettiin myöhemmin pysyvämpi siirtokunta. Sen asuttivat khalkislaisten lisäksi muualta Euboiasta tulleet siirtokuntalaiset. Siirtokuntalaisten johtajiksi mainitaan Perieres Kymeläinen ja Krataimenes Khalkislainen.<ref name="Hansen"/><ref name="Thukydides-6.4">Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.4–5.</ref> Pausanias vahvistaa tämän näkemyksen, kun taas [[Strabon]]in ja [[Pseudo-Skymnos|Pseudo-Skymnoksen]] mukaan Zankle perustettiin Sisilian varhaisemmasta khalkislaisesta siirtokunnasta [[Naksos (Sisilia)|Naksoksesta]] käsin. Tästä voidaan päätellä, että kaupunki oli ainakin perustettu Naksosta myöhemmin, toisin sanoen vuoden 735 eaa. jälkeen.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Pausanias: ''Kreikan kuvaus'' 4.23.7; Pseudo-Skymnos: ''Periodos'' 284–286.</ref><ref name="Strabon">Strabon: ''Geografia'' 6.</ref> Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä ''Zanklaios'' ({{polytoninen|Ζαγκλαῖος}}).<ref name="Smith"/>
Zanklen varhaisesta historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Kaupunki vaikuttaa kuitenkin nousseen kukoistavaksi, sillä se pystyi jo noin vuonna 730 eaa. osallistumaan [[Rhegion]]in perustamiseen salmen toiselle puolelle.<ref name="Hansen"/><ref name="PECS"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6.257.</ref> Tämän jälkeen Zankle perusti Sisilian pohjoisrannikolle kaksi omaa siirtokuntaa, [[Mylai (Sisilia)|Mylain]] ja [[Himera]]n. Mylai perustettiin vuonna 716 eaa. Himera perustettiin 648 eaa., ja zanklelaisten lisäksi hankkeessa oli mukana [[Syrakusa (antiikin kaupunki)|Syrakusasta]] tulleita maanpakolaisia, myletidejä (''Myletidai''). Himera nousi merkittäväksi ja kukoistavaksi kaupungiksi, mutta Mylai jäi riippuvaiseksi Zanklesta.<ref name="Hansen"/><ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-6.4"/><ref name="Strabon"/>
==== Zanklesta Messeneksi ====
Zanklelaiset tavoittelivat selvästi uusien siirtokuntien perustamista alueelle, kun [[Joonian kapina]]n kukistaminen ja [[Miletos|Miletoksen]] tuho vuonna 494 eaa. saivat aikaan uusien siirtolaisten aallon länteen ja Sisiliaan. Zanklelaiset kutsuivat tällöin joukon [[Samos (antiikin kaupunki)|samoslaisia]], joihin oli liittynyt myös Miletoksen pakolaisia, perustamaan uuden kaupungin Mylain ja Himeran välille alueelle, joka tunnettiin nimellä ''Kalē Aktē'' (”Hyvä rannikko”).<ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-6.4"/><ref name="Strabon"/>
Rhegionin tyranni [[Anaksilas Rhegionlainen|Anaksilas]] sai kuitenkin taivuteltua [[Lokroi Epizefyrioi]]hin asti ehtineet samoslaiset valtaamaan sen sijaan Zanklen itsensä petoksellisesti, sillä kaupungin tyranni [[Skythes]] oli tuolloin sotaretkellä muualla. Samoslaiset saivatkin Zanklen valtaansa sillä aikaa. Skythes yritti tämän jälkeen pyytää apua [[Gela (antiikin kaupunki)|Gelan]] tyrannilta [[Hippokrates (Gela)|Hippokrateelta]]. Tämä kuitenkin liittoutui joonialaisten kanssa, vahvisti näiden vallan kaupungissa sekä vangitutti Skytheen ja suuren joukon zanklelaisia.<ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 6.22–24; Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.4; Pseudo-Skymnos: ''Periodos'' 293; Aristeles: ''Politiikka'' 5.3.</ref> Zankle oli nyt samoslaisilla, mutta vain joitakin vuosia. Anaksilas nimittäin alisti kaupungin valtaansa ja asutti sinne uutta väkeä. Samalla hän nimesi kaupungin uudestaan Messeneksi omien esi-isiensä kotiseudun [[Messenia]]n ja [[Messene]]n mukaan.<ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 7.164; Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.4; Strabon: ''Geografia'' 6.</ref>
Nämä tapahtumat ajoitetaan vuoteen 488/487 eaa.<ref name="Hansen"/> Anaksilas oli ilmeisesti jonkun aikaa samanaikaisesti sekä Rhegionin että Zanklen hallitsija, vaikkakin hänen sanotaan jättäneen Zanklen muodollisesti pojalleen Kleofronille (tai Leofronille). On eri näkemyksiä siitä, ajoiko Anaksilas samoslaiset pois kaupungista, niin kuin Thukydides sanoo, vai jäikö osa edelleen kaupunkiin. Joka tapauksessa Anaksilaan asuttama uusi väestö lienee ollut enemmistönä. Näihin on mahdollisesti kuulunut [[kolmas messenialaissota|kolmannen messenialaissodan]] pakolaisia Messeniasta.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 11.48; Scholia ad Pindaros: ''Pythia'' 2.34.</ref>
Kaupungin uusi nimi jäi pysyvästi käyttöön Anaksilaan kuoleman vuonna 476 eaa. jälkeenkin.<ref name="Smith"/> Kaupunkilaiset itse käyttivät lähes poikkeuksetta nimen [[doorilainen murre|doorilaisen murteen]] mukaista muotoa ''Messana'', mutta antiikin kirjallisuudessa nimi esiintyy yleensä [[joonialainen murre|joonialaisen murteen]] mukaisessa muodossa ''Messene''. Kaupungin kansalaisesta käytettiin nyt etnonyymiä ''Messēnios'' ({{polytoninen|Μεσσήνιος}}) tai ''Messanios'' ({{polytoninen|Μεσσάνιος}}), myöhemmin latinaksi ''Messanensis''.<ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-6.4"/><ref>Stefanos Byzantionlainen: Ζάγκλη; Strabon: ''Geografia'' 6; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 4.85.</ref>
Kaupunki löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.<ref name="Hansen"/>
=== Klassinen kausi ===
Messenen historia seurasi tämän jälkeen jonkin aikaa Rhegionin vaiheita. Kaupunki tuli Anaksilaan kuoleman jälkeen Mikythoksen valtaan ja tämän jälkeen Anaksilaan kahden pojan valtaan. Sen jälkeen kun Syrakusan tyranni [[Hieron I|Hieron]] oli kuollut ja hänen veljensä [[Thrasybulos Syrakusalainen|Thrasybulos]] oli ajettu pois, messeneläiset syöksivät monien muiden Sisilian kaupunkien tavoin tyranninsa vallasta vuonna 461 eaa. Samassa yhteydessä kaupunkiin asutettiin jälleen uutta väkeä.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 11.59, 11.66, 11.76.</ref>
[[Tiedosto:Tétradrachme en argent de Sicile.jpg|pienoiskuva|Messenen lyömä tetradrakhma, n. 461–450 eaa. Kuvituksessa hevosvaunut ja [[Nike]] sekä jänis ja delfiini.]]
Seuranneella noin puoli vuosisataa kestäneellä kaudella, noin 460–410 eaa., kaupunki nautti samasta vauraudesta kuin saaren muut demokraattisesti hallitut kaupungit. Vuonna 426 eaa. kaupunki joutui kuitenkin [[antiikin Ateena|Ateenan]] hyökkäyksen kohteeksi. Ateenan laivasto saapui [[Lakhes|Lakheen]] johdolla ensin Rhegioniin salmen toisella puolella ja hyökkäsi sieltä messeneläisten linnoitukseen Mylaihin, joka joutui antautumaan. Tämän jälkeen Lakhes hyökkäsi itsensä Messeneen, joka sekin joutui alistumaan liittoon ateenalaisten kanssa.<ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 3.86, 3.90; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 12.54.</ref> Seuraavana vuonna eli 425 eaa. messeneläiset siirtyivät kuitenkin Syrakusan puolelle, ja kaupungista tuli Syrakusan ja Lokroin yhdistyneen laivaston keskus.<ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 4.1, 4.24–25.</ref>
Tämän jälkeen messeneläiset hyökkäsivät Naksokseen ja voittivat nämä, mutta kärsivät tappion sikuleille ja [[leontinoi]]laisille, jotka tulivat naksoslaisten avuksi ja piirittivät jonkun aikaa myös Messeneä. Rauha solmittiin vuonna 424 eaa. Tämän jälkeen kaupunkia vaivasivat kuitenkin puolueriidat, ja jossain vaiheessa kaupunki vaikuttaa olleen Lokroin vallan alla.<ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 4.25, 5.5.</ref>
Ateenan suuremman [[Sisilian sotaretki|Sisilian sotaretken]] alkaessa vuonna 415 eaa. Messene oli jälleen riippumaton, ja pysyi puolueettomana, vaikka sekä Ateena että Syrakusa yritti saada sen puolelleen. Ateenalaiset yrittivät saada kaupungin petoksella, mutta tämä epäonnistui. Vuonna 409 eaa. messeneläiset tarjosivat turvapaikan [[Karthago]]n tuhoaman Himeran pakolaisille, ja lähettivät sotajoukon [[Akragas|Akragaan]] avuksi karthagolaisia vastaan.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 13.4, 13.61, 13.86; Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.48, 6.74.</ref>
Messene vaikuttaa olleen noihin aikoihin yksi koko Sisilian kukoistavimmista ja merkittävimmistä kaupungeista. [[Diodoros Sisilialainen|Diodoros Sisilialaisen]] mukaan messeneläiset ja rhegionlaiset kykenivät yhdessä varustamaan 80 [[kolmisoutu|kolmisoudun]] laivaston, josta messeneläisiä laivoja oli 30. Messenen armeijan kooksi puolestaan mainitaan {{luku|4000}} jalkamiestä ja 400 hevosmiestä. Jopa Syrakusan tyranniksi nousseen [[Dionysios I|Dionysioksen]] kerrotaan kunnioittaneen tätä voimaa. Vaikka messeneläiset vastustivat Dionysosta, he eivät tukeneet rhegionlaisten tavoin saaren khalkislaisia kaupunkeja Naksosta ja [[Katane]]a tätä vastaan.<ref name="Hansen"/><ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 14.8, 14.40, 14.44.</ref>
[[Tiedosto:Litra, 324-318 BC, Messana.jpg|pienoiskuva|Messenen lyömä raha, n. 324–318 eaa. Kuvituksessa [[Poseidon]]in pää ja kolmikärki.]]
Vuonna 396 eaa. Messene joutui Karthagon hyökkäyksen kohteeksi. Karthagolaiset lähtivät liikkeelle [[Panormos (Sisilia)|Panormoksesta]] [[Himilkon (sotilas)|Himilkonin]] johdolla ja etenivät saaren pohjoisrannikkoa itään, ja heidän kohteensa oli juuri Messene ja tavoitteenaan koko salmen hallinta. Kaupunki oli huonosti valmistautunut puolustukseen, ja Himilkon sai sen vallattua helposti. Suuri osa väestöstä pakeni, mutta loput surmattiin. Kaupunki tuhottiin maan tasalle.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 14.56–58.</ref>
Dionysios asutti Messeneen uutta väkeä sen jälkeen, kun karthagolaiset oli ajettu pois. Mukana oli sekä uusia siirtokuntalaisia Lokroista ja [[Medma]]sta että henkiin jääneitä messeneläisiä. Viimeksi mainitut siirrettiin kuitenkin pian uuteen [[Tyndaris|Tyndariin]] kaupunkiin. Rhegionlaiset olivat tyytymättömiä siihen, että Dionysios näin oli saanut Messenen hallintaansa, ja linnoittivat Mylain asuttaen sinne Naksoksen, Katanen ja muiden kaupunkien pakolaisia, jotka Dionysios oli ajanut kodeistaan. Messeneläiset saivat kuitenkin Mylain takaisin itselleen, ja tukivat Dionysosta Rhegionia vastaan.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 14.78, 14.87, 14.103.</ref>
Dionysoksen kuoltua Messene vaikuttaa palanneen itsenäiseksi ja nousseen vähitellen jälleen merkittäväksi. Vuonna 357 eaa. messeneläiset auttoivat [[Dion Syrakusalainen|Dionia]] [[Dionysios nuorempi|Dionysios nuorempaa]] vastaan. Dionin kuoltua he torjuivat [[Kallippos Syrakusalainen|Kallippoksen]] yrityksen saada kaupunki haltuunsa. Myöhemmin Messene tuli kuitenkin Hippon-nimisen tyrannin vallan alle. Kaupunki joutui myös alistumaan liittoon Karthagon kanssa. Näistä kummastakin Messenen vapautti [[Timoleon]] vuonna 339 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 16.9, 16.69; Plutarkhos: ''Dion'' 58; Plutarkhos: ''Timoleon'' 20, 34.</ref>
=== Hellenistinen kausi ===
Messene ei saanut nauttia vapaudesta kauan. [[Agathokles|Agathokleen]] noustua Syrakusan tyranniksi hän alkoi tavoitella Messeneä. Hän epäonnistui ensimmäisessä yrityksessään vuonna 315 eaa., mutta onnistui lopulta vuonna 312 eaa. Hänen hallintonsa herätti messeneläisissä uuden vastarinnan. Agathokleen kärsittyä tappion [[Himera-joen taistelu (311 eaa.)|Himera-joen taistelussa]] vuonna 311 eaa. messeneläiset liittyivät Karthagon puolelle.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 19.65, 19.102, 19.110.</ref>
==== Mamertiinien vallankaappaus ====
Agathokleen kuolema aiheutti kuitenkin vielä suurempia ongelmia kuin hänen hallintonsa hänen eläessään. Tyranni oli koonnut saarelle paljon palkkasotureita Italiasta, kuten [[campania]]laisia ja [[oskit|oskeja]]. Agathokleen kuoltua syrakusalaiset ja karthagolaiset suostuttelivat nämä lähtemään, ja palkkasotilaat saapuivat tätä tarkoitusta varten Messeneen, missä saivat hyvän vastaanoton. Nämä kuitenkin surmasivat kaikki kaupungin miehet ja ottivat naiset, omaisuuden ja kaupungin hallintaansa, ja omaksuivat nimen [[mamertiinit]] (''Mamertinoi''), mikä perustui [[Mars (jumala)|Mars]]-sodanjumalan oskinkieliseen nimeen. Kaupungin nimenä säilyi kuitenkin Messene, vaikka mamertiinit yrittivät muuttaa sen Mamertinaksi. Mamertiinien nousu valtaan ajoitetaan noin vuosiin 289–280 eaa., yleensä vuoteen 282 eaa. Campanialaiset saivat samoihin aikoihin valtaansa Rhegionin mantereen puolella.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.7; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 21.18, Strabon: ''Geografia'' 6.</ref>
Mamertiinit saivat pian valtaansa saaren koko koilliskulman useine linnoituksineen ja kaupunkeineen. [[Antiikin Epeiros|Epeiroksen]] kuninkaan [[Pyrrhos|Pyrrhoksen]] Sisilian sotaretken aikaan vuonna 278 eaa. mamertiinit liitoutuivat Karthagon kanssa. Pyrrhos voitti nämä yhdistyneet joukot, mutta ei yrittänyt vallata Messeneä itseään. Pyrrhoksen palattua Italian puolelle mamertiinit lähettivät suuren sotajoukon hänen peräänsä, ja saivat aiheutettua Pyrrhoksen joukoille suuria tappioita.<ref name="Smith"/><ref>Plutarkhos: ''Pyrrhos'' 23, 24; Diodoros Sisilialaine: ''Maailmanhistoria'' 21.7.</ref>
==== Ensimmäinen puunilaissota ====
Tämän jälkeen mamertiinit saivat vihollisen Syrakusan tyranniksi Pyrrhoksen lähdön jälkeen nousseesta [[Hieron II]]:sta. [[Rooman valtakunta|Roomalaisten]] vallattua Rhegionin vuonna 271 eaa. Hieron valtasi mamertiinien alueita ja muun muassa Mylain linnoituksen, ja voitti mamertiinit Longanos-joella. Messene itse pelastui vain karthagolaisten väliintulon ansiosta. Tämän jälkeen Messenen mamertiinien parissa oli erimielisyyksiä siitä, mihin apuun tuli turvautua: toinen puoli kannatti karthagolaisia, kun taas toinen puoli halusi turvautua roomalaisiin. Viimeksi mainittu puolue esittikin roomalaisille avunpyynnön, joka sai nämä ensimmäisen kerran sekaantumaan saaren asioihn, mikä johti [[ensimmäinen puunilaissota|ensimmäiseen puunilaissotaan]] vuonna 264 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.8–10; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 22.13, 23.1; Zonaras: ''Epitome historion'' 8.8; Orosius: ''Historiat'' 4.7; Livius: ''Epitome'' 16.</ref>
Ennen roomalaisten saapumista karthagolaismielinen puolue vahvistui jälleen, ja kaupungissa oli karthagolainen varuskunta. Mamertiinit ajoivat nämä kuitenkin itse pois roomalaisten saavuttua Gaius Claudiuksen johdolla. Myöhemmin saapui lisää joukkoja konsuli [[Appius Claudius Caudex|Appius Claudiuksen]] johdolla. Nämä ajoivat pois karthagolaiset ja syrakusalaiset, jotka olivat juuri tehneet liiton mamertiineja vastaan ja alkaneet piirittää Messeneä.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.11–12; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 23.1, Zonaras: ''Epitome historion'' 8.8–9; Dion Kassios: ''Exe. Vat.'' 58–60.</ref> Tämän jälkeen Messeneä suojasi roomalainen varuskunta, ja kaupunki toimi koko seuranneen sodan ajan yhtenä roomalaisten päätukikohdista ja tärkeimpänä laivastotukikohtana saarella.<ref name="Smith"/><ref>Polybios: ''Historiai'' 1.21.25, 1.21.38, 1.21.52; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 23.18, 24.1; Zonaras: ''Epitome historion'' 8.10, 8.12.</ref>
=== Roomalainen kausi ===
Sodan jälkeen mamertiinit pysyivät liitossa Rooman kanssa, ja Messenellä oli liittolaiskaupungin (''foederata civitas'') asema. Käytännössä kaupunki tuli Rooman vallan alle. Sillä oli etuoikeutettu asemansa vielä [[Cicero]]n aikana. Preettori [[Verres]]in kaudella 73–70 eaa. Messene selvisi osallistumalla tämän rikoksiin, jotka Cicero tuomitsi.<ref name="Smith"/><ref>Cicero: ''In Verrem'' 2.5, 2.46, 3.6, 4.8 ja 4.67.</ref>
Roomalaisella kaudella kaupunki oli yksi saaren kukoistavimmista ja väkirikkaimmista kaupungeista. Cicero kutsuu sitä ”suureksi ja rikkaaksi” (”''civitas maxima et locupletissima''”), ja ylistää sen edullista sijaintia sekä satamaa ja rakennuksia. Kaupungilla oli muiden liittolaiskaupunkien tavoin oma senaatti ja virkamiehet, eikä sen täytynyt maksaa muita veroja kuin varustaa laivoja sotaa varten sekä järjestää tietty osuus viljaa. Kaupunki kärsi suhteellisen vähän Sisiliaa muutoin tuhonneista sodista, vaikkakin oli vähällä tulla vallatuksi ja ryöstetyksi [[toinen orjasota|toisessa orjasodassa]] vuonna 101 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Cicero: ''In Verrem'' 4.12, 5.17–22.</ref>
[[Julius Caesarin kansalaissota|Julius Caesarin kansalaissodassa]] Messene oli Caesarin laivaston yhtenä tukikohtana vuonna 48 eaa. [[Gaius Cassius Longinus|Cassiuksen]] johtama [[Pompeius|Pompeiuksen]] laivasto hyökkäsi siellä Caesarin laivaston kimppuun, ja kaikki 35 laivaa paloivat. Kaupunki itse säästyi siellä olleen legioonan ansiosta. Myöhemmin [[toisen triumviraatin sota Sextus Pompeiusta vastaan|Sextus Pompeiuksen sodassa]] vuonna 36 eaa. Messene toimi yhtenä [[Sextus Pompeiuksen]] tukikohdista [[Augustus|Octavianusta]] vastaan, ja hän hallitsi sieltä laivastollaan Sisilian rannikkoa Tyndariista [[Tauromenion]]iin. Sieltä Pompeius myös yritti paeta 17 laivalla [[Marcus Vipsanius Agrippa|Agrippan]] voitettua hänet.<ref name="Smith"/><ref>Appianos: ''Rooman historia'' (''Rhomaika'') 5.97, 103, 109, 122; Dion Kassios: ''Historiae Romanae'' 49.1–12; Strabon: ''Geografia'' 6.</ref>
Kyseisen sodan seurauksena Messene ilmeisesti menetti etuoikeutetun asemansa, josta se oli pitkään nauttinut. Korvaukseksi kaupungin asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden, ja kaupungista tuli tavallinen roomalainen ''municipium''. Messene säilyi edelleen kukoistavana satamansa ansiosta, ja [[Strabon]] sanoo sen olleen hänen aikanaan Sisilian harvoja kaupnkeja, joissa oli edelleen paljon asukkaita. Tämän jälkeen kaupunki esiintyy antiikin lähteissä enää harvoin. Se mainitaan [[goottisota|goottisotien]] yhteydessä edelleen yhtenä saaren tärkeimmistä kaupungeista ja linnoituksista.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6; Plinius vanhempi: ''Naturalis historia'' 3.8; Klaudios Ptolemaios: ''Geografia'' 3.4.9; Mel. 2.7.16; Prokopios: ''B. G.'' 1.8, 3.39.</ref>
Roomalaisella kaudella Messenen seutu tunnettiin muun muassa arvostetusta viinistään, josta käytettiin nimeä ''Vinum Mamertinum''. Sen toi ensimmäisenä muotiin Caesar.<ref>Plinius vanhempi: ''Naturalis historia'' 14.6.</ref>
=== Myöhäisantiikista keskiajalle ===
Kaupunki säilyi merkittävänä läpi keskiajan. [[Saraseenit]] valtasivat sen vuonna 843. Nykyinen [[Messina]] on edelleen Sisilian toiseksi tärkein kaupunki.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
== Rakennukset ja löydökset ==
[[Tiedosto:Messina antica29302983.jpg|pienoiskuva|upright=1.2|1700-luvulta oleva piirros antiikin Messenen satamasta. Filippo Juvarra, ''Veduta del porto di Messina in epoca antica''.]]
Nykyisessä Messinan kaupungissa on vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä. Tämä on seurausta paitsi siitä, että paikka on ollut yhtäjaksoisesti asuttu ja nykyinen kaupunki on antiikin aikaisen kaupungin jäänteiden päällä, myös lukuisista maanjäristyksistä ja maanvyörymistä kaupungin historiassa. Antiikin aikaiset rauniot kaupungin alueella ovat yleensä noin 4–5 metrin syvyydessä.<ref name="Hansen"/><ref name="PECS"/>
Kaupunki oli rakennettu sen satamalahden rannoille ja sitä suojanneen Akten niemen alueelle, ennen kaikkea sataman länsi- ja eteläpuolelle enimmillään noin kilometrin sisämaahan.<ref name="Hansen"/> Satama oli syvä, ja siihen kerrotaan mahtuneen jopa 600 laivaa kerralla.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialaine: ''Maailmanhistoria'' 14.56.</ref> Kaupungissa on ollut suunniteltu asemakaava jo varhaisina aikoina, ja se on ollut ympäröity muurein. Arkaaisen ja klassisen kauden muureista ei ole kuitenkaan säilynyt jäänteitä. Kaupungissa tiedetään olleen [[kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri)|kreikkalainen teatteri]].<ref name="Hansen"/>
Sataman niemen kärjestä on löydetty pyhäkkö, joka on ajoitettu arkaaiselle kaudelle 700–600-luvuille eaa. Sen kulttia ei tunneta. Arkaaisen kauden rakennusten jäänteitä on löydetty niemen juuresta. Muihin vähäisiin rakennuslöytöihin lukeutuvat muun muassa muutamat roomalaisen ajan rakennukset Duomon ja Via Garibaldin alueilla, mamertiinien aikaisen linnoitusmuurin jäänteet Via Universitàlla ja Via Garibaldilla sekä suuri 300- tai 200-luvulta eaa. peräisin oleva kammiohauta Piazza Avignonella.<ref name="Hansen"/><ref name="PECS"/>
Peloroksen niemellä kaupungin ulkopuolella oli antiikin lähteiden mukaan [[Poseidon]]ille omistettu pyhäkkö.<ref name="Hansen"/>
Kaupungin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat [[Messinan kansallismuseo]]ssa.<ref name="PECS"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Antiikin Sisilian kaupungit]]
[[Luokka:Messina]]
| |||